Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan tulokset ovat nyt (26.6.2019) julkaistu!
Isot onnittelut kaikille opiskelupaikan saaneille: niin valintakokeella kuin todistusvalinnalla. Molemmat väylät ovat omalla tavallaan vaatineet ison työmäärän, joten opiskelupaikka on ansaittu ? Monelle opiskelupaikan saavuttaminen on varmasti iso unelma, ja edessänne on vaikka minkälaisia mahdollisuuksia, kunhan pidätte mielen avoimena.
Pelin henki on kuitenkin se, ettei kaikille riitä opiskelupaikkaa oikiksessa ja tänäkin vuonna moni ison työn tehnyt on valitettavasti joutunut pettymään. Muistan itse varsin hyvin välivuoteni ja kuinka jouduin kahteen kertaan lukemaan Opintopolusta (tai noh 2014 tieto tuli tapauksessani “ohkaisella kirjeellä”) hylätty-merkinnän. Näille henkilöille minulla olisi vaikka kuinka paljon sanottavaa, mutta pyrin tekemään myöhemmin nimenomaan välivuoteen keskittyvän kirjoituksen.
Uskon kuitenkin toimivan hyvänä esimerkkinä siitä, että oman unelman tavoittelusta ei tule luopua eikä tämä suoritus määritä teitä tai teidän tulevaisuuttanne.
Oikikseen voi hakea loputtomiin, mutta ensimmäinen neuvoni on, että tilatkaa omat koevastauksenne pisteistä riippumatta. Pitäkää ensin rauhassa ansaittu loma oikisjutuista, mutta tutustukaa jossain vaiheessa omiin vastauksiinne verraten niitä mallivastauksiin ja miettikää koko kevättä yleisesti: missä onnistuitte ja missä olisi ollut parantamisen varaa.
Näen liian usein hakijoita, jotka kyllä hakevat useamman kerran, mutta jotka eivät hyödynnä aiempien hakukertojen tuomaa kokemusta. On aivan turhaa toistaa samoja virheitä useampana keväänä! Saatan kirjoittaa tästäkin aiheesta oman kirjoituksen, mutta voitte olla myös minuun yhteydessä, jos tarvitsette vinkkejä tulevaa hakukevättä varten tai ihan vaan juttelukaveria pohtimaan omaa suoritusta ja tulevaa.
Kirjoitin tästä jo viime vuonna, mutta muistakaa, että kaikista yhteishaussa olevista oikiksista saa OTM-tutkinnon eikä sen puolesta kannata ajatella, että pääsi “vain” johonkin hakukohteeseen. Toki ymmärrän, jos elämäntilanteen puolesta tai ylipäänsä kaupunkipreferenssin takia olisi halunnut tiettyyn oikikseen. Itse olen avoimesti Twitterissä “fanittanut” ainakin Joensuun oikiksen menoa, sillä Joensuun dekaani on Tapio Määttä, joka luotsaa tiedekuntaansa jatkuvasti uusiin mielenkiintoisiin kokeiluihin, joista muut oikikset voisivat todella ottaa oppia. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että vaikka olen opiskellut Helsingissä kolme vuotta ja tiedän tiedekuntamme menon, hakisin edelleen (ykkösvaihtoehtona) Helsinkiin juuri sen sijainnin vuoksi. Ja muistakaa, että voitte kuitenkin hakea notaarivaiheen jälkeen johonkin toiseen oikikseen suorittamaan maisterivaiheen!
Todistusvalinta 2019 — pisterajat
Tänä keväänä oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea ylioppilastodistuksen arvosanoilla oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan suomenkielisiin hakukohteisiin. Tosin ennen vuotta 1972 oikikseen on ilmeisesti myös haettu ylioppilastodistuksella, mutta vuodesta 1972 lähtien oikikseen pääsi vain pääsykokeen kautta. Tänä vuonna todistusvalinnassa valittiin 110 uutta opiskelijaa eli 20 %:ia kaikista uusista oikkareista.
Todistusvalinnassa oli mahdollista saada enintään 47,5 pistettä. Pisterajat olivat seuraavat:
- Helsingin yliopisto (Helsinki): 46 / 47,5 pistettä
- Helsingin yliopisto (Vaasa) ja Turun yliopisto: 44,5 / 47,5 pistettä
- Helsingin yliopisto (Vaasa) ja Turun yliopisto: 44,5 / 47,5 pistettä
- Itä-Suomen yliopisto: 43,5 / 47,5 pistettä
- Lapin yliopisto: 41,5 / 47,5 pistettä
Tasapistetilanteissa ratkaisivat yo-arvosanat seuraavassa järjestyksessä: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä, matematiikka (pitkä tai lyhyt), kieli (pitkä oppimäärä), muu parhaat pisteet antava kieli ja parhaat pisteet antava ainereaali tai (vanhamuotoinen) reaali. Pisterajoihin voi tutustua tarkemmin oikeustieteet.fi ‑sivustolla.
Yliopistojen järjestyksessä ei ollut mitään yllättävää, mutta pisterajoista en aidosti osaa sanoa, ovatko ne yllättävät vai eivät. Sanotaan näin, että ne ovat harmillisen korkeat, vaikka tämä tietenkin johtuu paikkojen rajatusta määrästä ja hakijamäärästä. Todistuksella valittavien osuus nousee vuoden 2020 haussa 40 %:iin, mutta toivottavasti tulevaisuudessa sen osuutta saataisiin painettua alas. Minun mielestäni nykyisistä käytössä olevista väylistä parhaimmat ovat valintakoe sekä avoin väylä, mutta korostan, ettei tarkoituksenani ole väheksyä millään lailla nyt tai tulevaisuudessa todistusvalinnalla valittavia hakijoita. Tästäkin aiheesta voisi tulevaisuudessa kirjoittaa oman kirjoituksen ja lisäksi olisi mukava saada siihen liittyen laajempaa keskustelua. Sen sijaan vuoden 2020 todistusvalinnan pisteytykseen voi tutustua tarkemmin täällä.
Välikevennyksenä voin todeta, että jos olisin hakenut omalla yo-tutkinnollani tässä haussa, niin olisin saanut huikeat 14,5 pistettä (Pitkä enkku C, lyhyt matematiikka C, äikkä B, yhteiskuntaoppi A) ?
Valintakoe 2019 — pisterajat
Täytyy sanoa, että menin oman veikkaukseni kanssa täysin metsään: arvelin alimman hyväksytyn pistemäärän olevan 60 pistettä eli pisterajojen nousevan, mutta kävikin toisten. Pisterajat laskivat, sillä alin hyväksytty pistemäärä oli 55 pistettä. Syytä en tähän osaa sanoa, joten olisi mukava kuulla teidän mielipiteenne asiaan! Vaikuttiko todistusvalinta vai oliko koe sittenkin vaikeampi kuin viime vuonna? Vai oliko tehtävien arviointi normaalia tiukempaa? Vastausten arvostelukriteerit eli mallivastaukset löytyvät täältä.
Valintakokeella oli mahdollista saada enintään 80 pistettä. Pisterajat olivat seuraavat:
- Helsingin yliopisto (Helsinki): 58 / 80 pistettä
- Turun yliopisto: 58 / 80 pistettä
- Helsingin yliopisto (Vaasa) ja Itä-Suomen yliopisto: 57 / 80 pistettä
- Helsingin yliopisto (Vaasa) ja Itä-Suomen yliopisto: 57 / 80 pistettä
- Lapin yliopisto: 55 / 80 pistettä
Oikisten välinen järjestys vaikuttaa olevan sama kuin viime vuonnakin, mutta tänä vuonna ero alimman ja ylimmän pisterajan välillä oli pienempi eli kilpailu on ollut vielä tasaisempaa. Kunhan saan tietooni tarkat pisterajat, niin päivitän ne tähän ja varmistan oikisten välisen järjestyksen pisterajojen perusteella.
Valintakoe oli tänäkin vuonna kaksivaiheinen ja toiseen tarkastusvaiheeseen eteni 1643 hakijaa. Toisen vaiheen pisterajaksi muodostui 27 pistettä (max. 40 pistettä) monivalintatehtävistä. Viime vuonna toisen vaiheen pisteraja oli 26 pistettä, joten yllätyin tämänkin osalta tämän vuoden pisterajoista, sillä pidin monivalintatehtäviä tänä vuonna helpompina kuin viime vuonna.
Tein mielenkiinnosta valintakokeen monivalintatehtävät ja olin tätä ennen lukenut vain “Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan” ‑kirjan. Nyt vastausriviä tarkistaessa huomaan, että tein muutaman huolimattomuusvirheen, josta aina paasaan hakijoille: en lukenut huolella edellytettiinkö monivalintakohdassa valitsemaan faktisesti oikea vai väärä vastaus. Tein tehtävät työpäivän ohessa melko suoraviivaisesti edeten, joten en jäänyt liikaa miettimään mitään vastausvaihtoehtoa. Eikä minun kuuluisikaan saada (varsinkaan ei-aineistotehtävistä) hyviä pisteitä. Lisäksi minun ei tarvinnut murehtia pistemenetyksistä, joten kokeilin vastata lähes kaikkiin kohtiin jotain, mikä olisi oikeassa valintakoetilanteessa suuri no no! Mutta ei valintakokeissa olisikaan järkeä, jos niistä suoriutuisi hyvin ilman kunnollista valmistautumista.
Oma vastausrivini monivalintatehtäviin:
- Tehtävä 1: B, D, C, D, C, D, D, C, D ja B = yhteensä 4 / 10 pistettä
- Tehtävä 2: Ei vastausta, D, C, D, Ei vastausta, A, D, A, Ei vastausta ja Ei vastausta = yhteensä ‑2 / 10 pistettä
- Tehtävä 3: B, B, C, D, B, D, D, C, D ja C = yhteensä ‑2 / 10 pistettä
- Tehtävä 4: C, B, A, B, A, D, A, D, C ja D = yhteensä 4 / 10 pistettä
Saldoni monivalinnoista olisi siis ollut 4 / 40 pistettä.
Ja tässä on vielä vertailua viime vuoteen tehtäväkohtaisen pistekeskiarvon (= alin hyväksytty pistemäärä jaettuna tehtävien määrällä) suhteen, mikä mahdollistaa paremmin vertailun aiempien vuosien pääsykokeiden kanssa, kun enimmäispistemäärät ovat olleet erilaiset:
Kaupunki / Tehtäväkohtainen pistekeskiarvo vuonna 2018 / Tehtäväkohtainen pistekeskiarvo vuonna 2019:
- Helsinki / 7,75p / 7,25p = 0,5 pisteen lasku
- Turku / 7,5p / 7,25p = 0,25 pisteen lasku
- Vaasa / 7,5p / 7,125p = 0,375 pisteen lasku
- Joensuu / 7,3p / 7,125p = 0,175 pisteen lasku
- Rovaniemi / 7,1p / 6,875 = 0,225 pisteen lasku
Olen aiemmin tilastoinut ylös vain Helsingin ja Vaasan tehtäväkohtaisia pistekeskiarvoja, mutta ne löytyvät kaaviosta täältä. On mielenkiintoista huomata, että myös Rovaniemen tehtäväkohtainen pisteraja oli tänä vuonna korkeampi kuin Helsinkiin oli yleensä vuosina 2006 — 2015.
Ohjeita omien vastausten tilaamiseen
- Tilatkaa omat vastaukset heti huomenna (28.6.) siihen tarkoitetulla lomakkeella. Tarkempaa tietoa ja linkki lomakkeeseen löytyvät täältä: https://www.oikeustieteet.fi/valintakoe/
- Kopiot vastauksista lähetetään salattuna sähköpostiviestinä, joten avatkaa sähköposti tietokoneelle eikä puhelimella! Tallentakaa sähköposti / vastaukset koneelle talteen.
- Kopioitavista / skannattavista koevastauksista laskutetaan 20 € / hakija. Tilattuja vastauspaperikopioita käsitellään maanantaista 1.7. alkaen.
- Huomatkaa, että tilaukset käsitellään saapumisjärjestyksessä!
Apua oikaisuvaatimusten laadintaan
Oikaisuvaatimuksen laadintaan löydätte ohjeita kirjoituksestani “27 § Miten tehdä oikaisuvaatimus?” ja tarkempaa tilastotietoa oikaisuiden menestymisestä löydätte kirjoituksestani “28 § Kannattaako oikaisuvaatimuksen laatiminen?”. Avustan myös itse sekä vastausten tarkistamisessa että oikaisuiden laatimisessa, josta löydätte lisätietoa Opiskelijavalinnan muutoksenhaku ‑palvelusivulta.
Lopuksi
Miltä teistä nyt tuntuu, kun tulokset ja pisterajat sekä mallivastaukset ovat selvillä? Yllättikö oman kokeen pisteytyksessä jokin tai mikä tuntui muodostuneen kompastuskiveksi kokeessa? Ja sisäänpäässeet: kertokaa nyt mikä on fiilis!
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.
2 ajatusta aiheesta “28 § Oikeustieteellisen alan tulokset 2019”
Hei! Olen yrittänyt etsiä netistä ahkerasti tietoa siitä, millaisiksi todistusvalinnan pisterajat ensi vuonna eli vuoden 2020 haussa asettuvat. On inhottavaa elää epätietoisena siitä, onko omalla todistuksella mitään mahdollisuuksia päästä sisälle, varsinkin kun sama juttu oli tänä vuonna, sillä todistusvalinta oli myös tänä vuonna erilainen kuin viime vuonna. Olisiko sinulla mitään perusteltua arviota ensi vuoden rajoista? Hakijoiden kannalta on todella epäinhimillistä, ettei tiedekunta ole antanut asiasta mitään arviota, sillä heillä siihen olisi varmasti mahdollisuudet edellisten vuosien kokemusten pohjalta.
Hei,
on ymmärrettävää, että tuollaisen seikan haluaisi tietää, mutta toisaalta on täysin loogista, ettei minkään opiskelupaikan osalta anneta ikinä etukäteen mitään arviota nimenomaan tulevista pisterajoista. Olisi ongelmallista, jos esimerkiksi oikikset antaisivat tällaisia arvioita, koska ne nimenomaan ovat arvioita, ja hakijat tekisivät tämän perusteella esimerkiksi päätöksen olla lukematta pääsykokeeseen. Pisterajat kun riippuvat monesta asiasta eikä niitä voi ennustaa etukäteen — eikä tarvitsekaan.
Lisäksi todistusvalinta oli vasta ensimmäistä kertaa käytössä tänä vuonna, joten käytössä on vain tämän vuoden pisterajat, jotka löytyvät täältä: https://www.oikeustieteet.fi/26–6‑2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Tänä vuonna todistusvalinnassa oli noin 20 prosenttia kaikista aloituspaikoista eli yhteensä 110 aloituspaikkaa, kun taas ensi vuonna todistusvalinnassa on noin 40 prosenttia kaikista aloituspaikoista. Lisäksi käytössä on käsittääkseni hieman erilainen pistetaulukko kuin tänä vuonna, josta voi lukea tarkemmin täältä: https://www.oikeustieteet.fi/todistusvalinta-v-2020/
- Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis