15 § Tulokset

Seit­se­män pis­tet­tä ja hylät­ty. Kuusi pis­tet­tä ja hylät­ty. Kol­me pis­tet­tä ja mitä?

Ensim­mäi­se­nä haku­ker­ta­na sain kokees­ta 42/70 pis­tet­tä, ja jäin tuon seit­se­män pis­teen pää­hän sisään­pää­sys­tä, mikä oli mel­ko kau­ka­na. Seu­raa­va­na vuon­na oli uusi yri­tys koke­mus­ta rik­kaam­pa­na, ja vii­me kevää­nä kokeen jäl­keen oli­kin todel­la hyvä ja itse­var­ma fii­lis, että tämä on se kevät, kun pää­sen sisään. Tulos­päi­vä­nä kui­ten­kin sil­mie­ni eteen läväh­ti Opin­to­po­lus­ta tylys­ti teks­ti “Vara­si­jal­la 258” enkä mei­nan­nut uskoa sitä todek­si, en sit­ten mil­lään. Seu­raa­va­na päi­vä­nä pos­ti toi kui­ten­kin tul­les­saan pis­te­kir­jeen ja jär­ky­tys oli entis­tä suu­rem­pi, kun tajusin jää­nee­ni kuu­den pis­teen pää­hän eikä tilan­net­ta voi­si pelas­taa edes oikai­su­pyyn­nöl­lä, vaik­ka koin­kin koh­dan­nee­ni suur­ta vää­ryyt­tä teh­tä­vien pis­tey­tyk­ses­sä. Tein kui­ten­kin oikai­su­pyyn­nön, sil­lä halusin kau­nis­tel­la pis­tei­tä ja saa­da ne vas­taa­maan omaa todel­li­suut­ta­ni, mut­ta tie­de­kun­ta oli anka­ra­na eikä tai­pu­nut muut­ta­maan pis­tey­tys­tä min­kään vaa­ti­muk­sen osal­ta (vaik­ka jos­sain koh­dis­sa hyvät perus­teet olikin).

Tänä vuon­na jäl­leen ker­ran sekä val­mis­tau­tu­mi­ses­ta että itse kokees­ta jäi erit­täin hyvä fii­lis ja usko oli kor­keal­la, vaik­ka sitä en suos­tu­nut­kaan pal­jas­ta­maan kuin vain yhdel­le hen­ki­löl­le. Muu­ten halusin vain naut­tia kesä­kuus­ta ja koit­taa olla mureh­ti­mat­ta lii­kaa tule­vaa, sil­lä sil­le oli­si aikan­sa tulos­ten jäl­keen. Jän­ni­tys alkoi kui­ten­kin kas­vaa vii­me maa­nan­tai­na, kos­ka tie­sin tulos­ten tule­van täl­lä vii­kol­la. Joka päi­vä odo­tin töis­sä jän­ni­tyk­sel­lä, että kän­nyk­kä­ni alkai­si vilk­kua vies­teis­tä, jois­sa tut­ta­va­ni ker­to­vat tulos­ten tul­leen ja aina kotio­ven aukais­tes­sa­ni pel­kä­sin tulos­kir­jeen odot­ta­van lat­tial­la. Tuli kes­ki­viik­ko eikä tulok­sia näky­nyt ja aloin her­mos­tua, sil­lä aiem­pi­na vuo­si­na tulok­set oli­vat tul­leet aina muu­ta­maa päi­vää aikaisemmin.

Pis­teet

Tuli kes­ki­viik­koil­ta ja sain What­sApp-vies­tin, että säh­kö­pos­tiin on tul­lut tulok­set. Kerä­sin roh­keut­ta var­maan 15 minuu­tin ajan, kun­nes vih­doin uskal­sin käsi täris­ten kir­jau­tua säh­kö­pos­tii­ni pelä­ten pahin­ta. Säh­kö­pos­tis­sa­ni ei kui­ten­kaan ollut mitään ja olin hämil­lä­ni, että mitä tämä tar­koit­taa. Pikai­sen googlet­te­lun ja mui­den haki­joi­den kans­sa vies­tit­te­lyn jäl­keen ymmär­sin, että vain osa hylä­tyis­tä haki­jois­ta oli saa­nut tulok­sen sähköpostiin.

Hie­man tämän jäl­keen netis­sä alkoi pyö­riä link­ki, jos­ta sel­vi­si kaik­kien haki­joi­den pis­teet, ja jos­ta pys­tyi omal­la hake­mus­nu­me­rol­la sel­vit­tä­mään omat pis­teen­sä. Jäl­leen oli aika kerä­tä roh­keut­ta, jot­ta uskal­tau­dun kat­so­maan omat pis­tee­ni, sil­lä niis­tä toden­nä­köi­ses­ti voi­si pää­tel­lä vah­vas­ti jotain suun­taan tai toi­seen. Lopul­ta etsin omat pis­tee­ni käsii­ni ja pysäh­dyin pai­kal­le­ni: olin saa­nut 39/50 pis­tet­tä (teh­tä­vä­koh­tai­ses­ti 9,8,8,7,7) ja tie­sin, että nyt jos kos­kaan olen äärim­mäi­sen lähel­lä sisäänpääsyä.

Kun unel­mat käy toteen

Tors­tain aika­na innok­kaim­mat haki­jat oli­vat jo las­ke­neet Excel-tau­lu­koi­den avul­la pis­te­ra­jak­si 36, ja olin mel­ko levol­li­sin mie­lin iltaan asti, vaik­ka en tie­ten­kään suos­tu­nut usko­maan mihin­kään ennen kuin näin Opin­to­po­lus­sa Hyväk­syt­ty-teks­tin tai hyväk­sy­mis­kir­jeen eteisessäni.

Per­jan­tai­na herä­sin jo vii­den aikaan aamul­la erit­täin jän­nit­ty­nee­nä kat­so­maan joko Opin­to­pol­ku toi­mi­si ja kun tajusin pys­ty­vä­ni kir­jau­tu­maan sisään, alkoi sydä­me­ni haka­ta entis­tä kovem­paa. Koh­ta sel­viäi­si lopul­li­ses­ti se olin­ko vih­doin saa­vut­ta­nut sen, jos­ta olin unel­moi­nut niin kau­an ja jon­ka eteen tein älyt­tö­mäs­ti töi­tä vii­mei­sen kah­den vuo­den ajan. Ja sel­vi­si­hän se! Kun vih­doin monen klik­kauk­sen jäl­keen pää­sin hake­mus­si­vul­le­ni, odot­ti edes­sä­ni alla ole­va kuva.

Mä tein sen. Vih­doin. Olin saa­vut­ta­nut sen, jos­ta olin unel­moi­nut lap­ses­ta asti ja jon­ka suh­teen olin suo­ras­taan fanaat­ti­nen yötä päi­vää vii­mei­sen kah­den vuo­den ajan. Tui­jo­tin vain tuo­ta näky­mää var­tin ajan, kun­nes todel­li­suus alkoi iskeä ja oikeas­taan vain kyy­ne­leh­din seu­raa­van tun­nin ajan. Kaik­ki se stres­si, pel­ko ja epä­on­nis­tu­mi­sen tun­ne, joka vie­lä vähän aikaa sit­ten oli ollut, valui pois kyy­nel­ten mukana.

Koko päi­vän töis­sä pidät­te­lin vain itkua ja kun joku kysyi tulok­sis­ta­ni, ker­roin ääni väris­ten pääs­see­ni sisään. Osa ihmet­te­li miten vai­ku­tin niin tyy­nel­tä ja rau­hal­li­sel­ta, mut­ta todel­li­suu­des­sa pidät­te­lin aitoa reak­tio­ta (itkua) sisäl­lä­ni ja toi­saal­ta tie­tyl­lä taval­la en ollut vie­lä muu­ta­mas­sa tun­nis­sa ehti­nyt pro­ses­soi­maan tie­toa sisään­pää­sys­tä. Pik­ku­hil­jaa onnel­li­suus alkoi kui­ten­kin näkyä myös ulos­päin, kun pää­sin puhu­maan tulok­sis­ta enem­män ääneen ja lop­pu­päi­vän olin aivan eufo­ri­ses­sa tilas­sa, mut­ta sil­ti niin epä­us­koi­nen sii­tä fak­tas­ta, että unel­mas­ta­ni oli vih­doin tul­lut totta.

Tuon unoh­tu­mat­to­man päi­vän teki vie­lä parem­mak­si se, että moni haki­ja­tut­ta­vis­ta­kin pää­si oikik­seen opis­ke­le­maan ja sain jakaa sen onnel­li­suu­den tun­teen mui­den kans­sa ja olla aidos­ti iloi­nen myös mui­den tulok­sis­ta. Onnea vie­lä ker­ran kai­kil­le sisään pääs­seil­le kau­pun­gis­ta riip­pu­mat­ta, ja juh­li­kaa sisään­pää­syä sen mukaisesti!

Omien vas­taus­ten tilaaminen

Te jot­ka ette pääs­seet sisään, tie­dän kyl­lä mil­tä teis­tä tun­tuu, sil­lä itse olen koke­nut sen tun­teen kah­teen ker­taan, ja tuo tun­ne on yksin­ker­tai­ses­ti hir­vein­tä mitä olen kos­kaan tun­te­nut. Mut­ta jos tapauk­ses­ta­ni voi mitään “oppia”, älkää oikeas­ti iki­nä luo­vut­ta­ko unel­mien­ne suh­teen. Oli se sit­ten oikis tai mikä tahan­sa muu. Työ­tä se toden­nä­köi­ses­ti tulee vaa­ti­maan ja mat­ka on yhtä tun­tei­den vuo­ris­to­ra­taa, jos unel­mal­leen omis­tau­tuu, mut­ta se pal­kin­to on sen kai­ken arvoi­nen. Älkää mureh­ti­ko sii­tä olet­te­ko hake­neet jo useam­paan ker­taan tai olet­te­ko jo van­hem­pia haki­joi­ta, ehdit­te kyl­lä olla siel­lä työ­elä­mäs­sä iäs­tän­ne ja haku­ker­rois­tan­ne huo­li­mat­ta kyl­läs­ty­mi­seen asti.

Suo­sit­te­len vah­vas­ti tulok­ses­tan­ne riip­pu­mat­ta tilaa­maan kopiot omis­ta koe­vas­tauk­sis­tan­ne ja pet­ty­myk­sen tun­teen laan­tues­sa käy­mään ne läpi aja­tuk­sel­la ja pyr­kiä ymmär­tä­mään mikä kokees­sa meni pie­leen ja miten voi­sit­te paran­taa suo­ri­tus­tan­ne tai val­mis­tau­tu­mis­tan­ne ensi keväänä.

Ja mikä­li sisään­pää­syn­ne ei ollut monen pis­teen pääs­sä, syy­nät­kää ne vas­tauk­set suu­ren­nus­la­sil­la läpi ver­ra­ten kir­jan tie­toi­hin sekä mal­li­vas­tauk­siin ja teh­kää oikai­su­pyyn­tö, mikä­li vai­kut­taa sil­tä, että koe on arvos­tel­tu vir­heel­li­ses­ti. Muis­ta­kaa, että kokei­ta tar­kas­ta­vat hen­ki­löt ovat vain ihmi­siä ja usean sadan haki­jan vas­tauk­sia tar­kas­taes­sa vir­hei­tä tulee väkisinkin!

Oikai­su­pyyn­nön teke­mi­ses­sä ette myös­kään mene­tä muu­ta kuin hie­man aikaa ja vai­van­nä­köä, sil­lä itse oikai­sun teke­mi­nen on ilmais­ta. Ainoas­taan kopioi­den saa­mi­nen omis­ta vas­tauk­sis­ta mak­saa 15 euroa (Hel­sin­gis­sä), mut­ta se ei ole raha eikä mikään kenel­le­kään. Tila­sin itse­kin sisään­pää­sys­tä huo­li­mat­ta kopiot vas­tauk­sis­ta­ni ja voin jul­kais­ta omat vas­tauk­set tääl­lä, mikä­li joku halu­aa ne näh­dä tai mah­dol­li­ses­ti halu­aa käyt­tää nii­tä apu­na oikai­sun teke­mi­ses­sä. Muu­ten­kin, jos tar­vit­set­te apua oikai­sun teke­mi­seen, autan mie­lel­lä­ni tei­tä kyky­je­ni mukaan!

Lopuk­si

Tämä kir­joi­tus vai­kut­taa hie­man b‑luokan nyyh­ky­no­vel­lil­ta, mut­ta halusin kuvail­la ja ker­toa aidon reak­tio­ni sen­su­roi­mat­ta mitään. Onnek­si tari­nal­la oli kui­ten­kin onnel­li­nen lop­pu. Lisäk­si näin jäl­ki­kä­teen miel­tä läm­mit­tää hie­man vähä­pä­töi­sem­pi seik­ka eli se, että vii­me pos­tauk­ses­sa­ni arvai­lu­ni pis­te­ra­jois­ta meni oikein, sil­lä Hel­sin­gin koe­pis­te­jo­nos­sa pis­te­ra­jak­si muo­dos­tui 36 pis­tet­tä. Toki osa pää­si koe­pis­te­jo­nos­ta­kin 35 pis­teel­lä sisäl­le, mut­ta aiem­pien­kin vuo­sien pis­te­ra­jat las­kin sen mukaan, mil­lä kaik­ki pää­si­vät var­mas­ti sisäl­le. Vaa­san pis­te­ra­ja sen sijaan oli 33 pistettä.

Seu­raa tai ota yhteyttä!

• Blo­gin Face­book-sivu
  • Tyk­kää blo­gin Face­book-sivus­ta ja pysyt myös tätä kaut­ta ajan­ta­sal­la uusis­ta blogikirjoituksista!

• Face­book-ryh­mä oikeus­tie­teel­li­ses­tä kiinnostuneille
  • Ryh­mä on tar­koi­tet­tu kai­kil­le oikik­seen hake­vil­le tai sii­tä kiin­nos­tu­neil­le, jos­sa voit kes­kus­tel­la kai­kes­ta hake­mi­seen liit­ty­väs­tä tai esi­mer­kik­si väli­vuo­den hyödyntämisestä.

• Säh­kö­pos­ti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
  • Minul­le voi vapaas­ti lait­taa kysy­myk­siä blo­giai­hei­siin liit­ty­vis­tä jutuis­ta tai pyy­tää apua, jos joku muu asia mietityttää.

• Twit­ter: @IiroRuolahti
  • Twiit­tai­len satun­nai­ses­ti eri­näi­sis­tä aiheis­ta, jon­ka lisäk­si re-twiit­taan usein itseä­ni kiin­nos­ta­via juttuja.

• Lin­ke­dIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Minut voi lisä­tä vapaas­ti kon­tak­tik­si, mut­ta hyväk­syn kon­tak­toin­ti­pyyn­tö­jä aina hie­man vaih­te­le­vas­ti riip­puen sii­tä tun­nen­ko kysei­sen hen­ki­lön. Con­tact-pyyn­nön yhtey­des­sä kan­nat­taa kir­joit­taa, että löy­sit pro­fii­li­ni blo­gin kaut­ta, jol­loin osaan hyväk­syä pyynnön.

• Yhtey­den­ot­to- ja palautelomake
  • Jos toi­vot vas­taus­ta yhtey­den­ot­too­si, muis­ta jät­tää lomak­kee­seen sähköpostiosoitteesi.

• You­Tu­be: Iiro Ruo­lah­ti
  • Kana­val­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä podcast-jak­so kos­kien opis­ke­li­joi­den asumistukea.