Vihdoin myös viimeisetkin hakijat ovat saaneet haku-urakan pakettiin tältä keväältä, ja on aika siirtyä kesän viettoon. Molempien vaiheiden valintakokeet on julkaistu oikeustieteet.fi ‑sivustolle, joten analysoin tämän kevään valintakoetta kokonaisuudessaan.
Jos jäit ensimmäiseen vaiheeseen, mutta et ole vielä käynyt katsomassa koetta tarkemmin, on nyt hyvä tilaisuus vielä saada treeniä oikikseen hakemisesta. Suosittelen, että teet toisen vaiheen kokeen simuloidusti eli varaat sen tekemiseen kolme tuntia, ja vastaat kysymyksiin varattuun vastaustilaan. Näin aitoa ”harjoituspääsykoetta” ette saa miltään valmennuskurssilta. Ennen tätä ei kannata edetä tässä kirjoituksessa pidemmälle 🙂
Optisen vastauslomakkeen monivalintoja varten löydätte täältä. Vastauslomakkeen muihin tehtäviin löydätte täältä.
Lue lisää: 24 § Valintakokeen 2019 analysointia
Yleisesti
Alun perin koe oli tarkoitus järjestää vain yhtenä päivänä (26.5.), mutta lopulta valintakoepäiviä oli kaksi. Näistä ensimmäinen (ensimmäisen vaiheen koe) järjestettiin etäkokeena alkuperäisenä valintakoepäivänä. Toisen vaiheen koe pidettiin noin 1,5 viikkoa myöhemmin perjantaina 5.6. Näin ollen toiseen vaiheeseen edenneille lukupäiviä kertyi yhteensä 39 päivää.
Toinen huomionarvoinen seikka on, että valintakoemenettely on ollut ennenkin kaksivaiheinen, mutta kaikki hakijat ovat silti tehneet koko kokeen. Kaksivaiheisuus on näkynyt siten, että hakijoilta on ensin tarkistettu monivalintatehtävät, ja kaikki valintakokeeseen osallistuneet on asetettu näiden pisteiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Tänä vuonna tarkoituksena oli, että vähintään 1248 parasta hakijaa etenisi toiseen tarkastusvaiheeseen. Tiedekunnat joutuivat kuitenkin pienentämään tätä määrää, jotta ne saisivat järjestettyä toisen vaiheen kokeen fyysisenä. Lopulta tänä keväänä noin 624 eniten pisteitä saanutta hakijaa eteni toiseen tarkastusvaiheeseen.
Lue lisää: 38 § Valintakoemuutosten ja ‑kirjojen analysointia
Ensimmäinen vaihe
Ensimmäistä kertaa oikeustieteellisen alan valintamenettelyssä järjestettiin etäkoe, joka suoritettiin tiistaina 26.5.2020 klo 10.00 — 12.30. Etäkoe kesti yhteensä 2,5h, mutta koe oli jaettu osioihin, joissa oli omat vastausaikansa. Yhteensä vastausaikaa oli 133 minuuttia eli reilu kaksi tuntia, sillä osioiden välissä oli lyhyitä odotusaikoja.
Millainen koe oli?
Etäkokeessa oli yhteensä neljä eri osiota ja jokaisessa osiossa neljä alaosiota. Jokaisesta kirjasta oli oma osionsa, minkä lisäksi neljäs osio perustui pelkästään kokeessa jaettuun aineistoon. Jokaisen osion kysymyksissä oli vain yksi oikea vastaus, ja jokaisesta oikeasta vastauksesta annettiin yksi piste; jokaisesta väärästä vastauksesta vähennettiin yksi piste; ja ”Ei vastausta” ‑vastausvaihtoehdon valitseminen ei vähentänyt tai tuonut pisteitä.
Osio 1.
Osio 1. perustui Pia Letto-Vanamon valintakoekirjaan Johdatus oikeuteen ja oikeudellisen ajatteluun, joka oli pääasiassa sekoitus oikeushistoriaa ja ‑teoriaa. Osion kahdessa ensimmäisessä alaosiossa oli vastausaikaa neljä minuuttia per osio, mikä loi huomattavan aikapaineen hakijoille. Kahdessa muussa alaosiossa vastausaikaa oli viisi minuuttia per osio, mikä ei helpottanut sen erikoisemmin aikapainetta.
Tein kokeen simulaatiomielessä, jotta tätä analyysiä olisi mielekkäämpää tehdä, ja minulta loppui aika heti alaosiossa A2. En edes huomannut ajan kulua, joten en ehtinyt kirjoittamaan Wordille edes ”Ei vastausta”. Käsittääkseni kokeessa tuli kuitenkin valita ”Ei vastausta” ‑vastausvaihtoehto miinuspisteiden välttämiseksi, ja kohdan täysin tyhjäksi jättäminen toi miinuspisteen. Muissa osioissa vastausaikaa jäi runsaasti, mutta tämä johtui siitä, että vastasin niin moneen kohtaan ”Ei vastausta”, joten pohtimiseen ei kulunut sen kummemmin aikaa. Tajusin siis heti kysymyksen luettuani, etten pysty kirjat kerran läpi lukemalla vastaamaan kysymykseen.
Sidenote: En muistanut koetta tehdessäni, että valintakoekirjallisuuden käyttö oli sallittua, joten päädyin tekemään koko kokeen ilman mitään apua.
Analyysi
Sisällöltään kysymykset olivat melko normaaleja monivalintatehtäviä ja sen tyyppisiä kuin tällaiselta valintakoekirjalta voi odottaa. Sen sijaan suurena ongelmana kaikissa näissä osioissa oli aikaraja, joten vaikka kysymysten sisällössä onnistuttiin, kokeen tiukka aikaraja vesitti onnistuneen kokeen.
Valintakoekirjaa selatessa käsitän, että vastausvaihtoehdon ideana on ollut testata, muistaako hakija kyseessä olevan perustuslain 98 § eikä oikeudenkäymiskaaren. Jälkimmäisessä laissa kun ei ole olemassakaan 98 §:ää. Mielestäni vastausvaihtoehto on malliesimerkki huonosta monivalintakysymyksestä. Kysymyksessä ei sentään ole edellytetty pykälänumeroiden ulkoa opettelua, vaan sitä, minkä lain sisällöstä on kyse, mutta vastausvaihtoehto on epäonnistunut kahdesta syystä:
- vastausvaihtoehtoon on valittu perustuslain tasolla epärelevantti (jos eri pykälien relevanttiutta voidaan rankata) pykälä, jolla hakijaa testaan. Vastausvaihtoehdolla olisi voitu testata hakijan muistia jostain perustuslain keskeisemmästä sisällöstä.
- oikeudenkäymiskaaressa on itse asiassa sisällöltään identtinen virke (”Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus.”), mutta se vain on oikeudenkäymiskaaren 1:2:ssä. Mielestäni valintakoekirjassa ei mainittu tätä pykälää, joten kyseessä ei sentään ole pykälänumeron muistaminen, mutta kaiken kaikkiaan vastausvaihtoehto oli huono.
Osio 2.
Osio 2. perustui Janne Kaiston valintakoekirjaan Johdatus yksityisoikeuteen. Poiketen Osiosta 1., oli Osiossa 2. vain yksi viiden minuutin vastausajalla varustettu alaosio, ja lopuissa alaosioissa vastausaikaa oli neljä minuuttia per alaosio.
Analyysi
Mielestäni alaosioiden B1 ja B4 kysymykset olivat ns. peruskauraa, joihin oikkarikin tuntui osaavan vastata hyvin ilman valintakoekirjojen erityisempää pänttäystä. ”Häpeäkseni” jouduin jättämään B4:sen viimeisen kysymyksen tyhjäksi, vaikka tällä hetkellä olenkin valtion kiinteistövarallisuudesta vastaavalla valtion liikelaitoksella kesäharjoittelijana.
Lisäksi mielenkiintoisena havaintona voidaan todeta, että ainakin esimerkiksi alaosion B1 kohtaan 1 (ja käsittääkseni myös kohtaan 2) pystyy vastaamaan oikein pelkästään vastausvaihtoehdot lukemalla, ja tällä tavalla olisi voinut saada lisäaikaa muihin kysymyksiin. Toisaalta en tiedä voisiko tällaisen riskin ottamista suosittaa kenellekään hakijalle, mutta ehkä yksi lähestymistapa ainakin tässä alaosiossa olisi voinut olla sellainen, että vastaa lyhyempiin kysymyksiin (kohdat 3–5) ensin ja jos aika alkaa loppumaan, olisi ensin lukenut vain vastausvaihtoehdot kohdista 1–2 ja katsonut, voisiko niiden perusteella päätellä vastauksen.
Sen sijaan alaosioiden B2 ja B3 kysymykset olivat vaikeampia, sillä mielestäni niissä vaadittiin hieman pikkutarkempaa osaamista esineoikeuden teorioista. Esineoikeuden teorioiden ymmärtäminen ei nimittäin ole helpoimmasta päästä.
Osio 3.
Osio 3. perustui valintakokeessa annettuun aineistoon. Aineistossa oli pelkästään ulkomaalaislain 4 luvun pykäliä, jotka käsittelevät oleskelua eli suurelta osin oleskelulupaa. Kyseisessä luvussa on oikeasti yhteensä 68 pykälää (33 § — 69 g §, osa kumottu), mutta kaikki nämä eivät onneksi toimineet aineistona. Aineistossa ei ollut kaikkien pykälien osalta aivan jokaista momenttia (esim. 50 §).
Kuten alla olevasta kuvasta näkee, oli eri alaosioiden aineistona hyvin paljon samoja pykäliä. Pykälät, jotka olivat jokaisen alaosion aineistona, ovat merkitty sinisellä täyttövärillä. Huomasin ainakin itse, että tietyt pykälät alkoivat tulemaan myöhemmissä alaosioissa tutuksi, mikä helpotti aineiston läpikäymistä.

Analyysi
Sinänsä aineisto-osiossa oli allekirjoittaneelle sopivasti vastausaikaa, mutta en kuitenkaan ehtinyt kummemmin tarkistaa vastauksiani. Mielestäni vastausaika (20min per alaosio) oli hakijoille liian lyhyt, ja aineisto-osio olikin epäonnistunein osio koko kokeessa.
Ensinnäkin oikkarina minulle on lähtökohtaisesti tutumpaa tällaisen aineiston (lain) käyttäminen. Hyödynsin esimerkiksi osiota tehdessäni pykälien otsikoita ja yleisesti säädösten sekä lukujen systematiikkaa (yleisemmät asiat ovat luvun alussa, yksityiskohtaisemmat luvun lopussa). Jokaisen alaosion alussa oli lukuohjeet lain lukemiseen, mutta on hieman erikoista, että näitä lukuohjeita ”opetetaan” vasta valintakokeessa, kun vastausaikaa on hyvin vähän. Ylipäänsä olisi hyödyllistä, jos ohjeet säädösten lukemiseen annettaisiin jo valintakoekirjoissa, sillä se on hyvin keskeinen taito tällä alalla.
Toinen syy, mikä tekee aineisto-osion epäonnistuneeksi, on erilaisten teknisten seikkojen tuoma hyöty. Käytössäni oli toinen näyttö, ja kopioin aina jokaisen alaosion aineiston toiselle näytölle Wordiin, jotta en joudu selaamaan vastausvaihtoehtojen ja aineiston välillä edestakaisin yhdellä ruudulla. Tästä sai oikeasti huomattavaa hyötyä, ja ei voida olettaa, että jokaisella hakijalla on toinen näyttö kotonaan. Lisäksi CTRL + F ‑hakutoimintoa käyttämällä sai nopeutettua aineiston lukemista ja vaikka tuon hakutoiminnon tietäminen alkaa kuulua normaaliin tietotekniikkaosaamiseen, pidän silti hieman ongelmallisena, jos tämän hakutoiminnon tietämisellä on ollut vaikutusta hakijoiden menestymiseen.
Viimeinen ongelmallinen kohta on useampi tulkinnanvarainen kysymys / vaihtoehto. Esimerkiksi alakohdan C2 vastausvaihtoehdossa B puhutaan puolisosta tarkentamatta, onko kyse avio- vai avopuolisosta. Tämä nyt on alaosion pienimmistä tulkinnanvaraisuuksista, mutta kumminkin, sillä jaetussa aineistossa puhutaan vain aviopuolisosta.
Valintakoekirjoissa ei käsitelty lainkaan ulkomaalaislakia, joten kysymyksiin tuli vastata puhtaasti jaetun aineiston perusteella. Koska aineistona toimi nimenomaan laki tai osa sen pykälistä, olisi tässä tehtävässä ollut huomattavaa hyötyä hakijalle, mikäli hän olisi turvautunut vilppiin pyytämällä apuun pidemmälle ehtineen alan opiskelijan tai valmistuneen juristin. Toki aina perinteisissäkin fyysisissä valintakokeissa on vilpin riski, ja en tiedä kuinka iso uhka tällainen vilppi oli nyt etäkokeessa konkreettisesti, mutta en pidä ajatuksesta, että tällainen vilppi oli teoriassa (helposti) mahdollista.
Osio 4.
Viimeinen osio eli osio 4. perustui Olli Mäenpään valintakoekirjaan Julkinen valta ja oikeusvaltio. Osiossa oli samanlainen vastausaika kuin osiossa 1. eli kahdessa ensimmäisessä alaosiossa oli vastausaikaa neljä minuuttia per osio, ja kahdessa viimeisessä alaosiossa oli vastausaikaa viisi minuuttia per osio.
Analyysi
Huomasin, että minulla riitti parhaiten vastausaika viimeisessä osiossa, sillä vastausaikaa jäi melkein jokaisessa alaosiossa vähintään minuutin verran. Kahden ensimmäisen alaosion kysymykset olivatkin lähtökohtaisesti hyvin simppeleitä lukuun ottamatta ensimmäisen alaosion ensimmäistä kysymystä.
Jottei koko analyysi olisi vain kokeen lyttäämistä, täytyy tässä kohtaa viimeistään nostaa esille myös muutama hyvä ovela kysymys. Tällainen on esimerkiksi ensimmäisen alaosion neljäs kysymys, jossa tuli ymmärtää, ettei hallintoviranomaisella ole oikeutta jättää perustuslain kanssa ristiriitaista lakia soveltamatta, sillä viranomaisella on oikeus jättää vain lakia alemmanasteisten säädösten säännöksiä soveltamatta, mikäli ne ovat ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.
Yhteenveto ensimmäisestä vaiheesta
Ensimmäinen vaihe oli tietenkin aivan poikkeuksellinen valintakoehistoriassa, mutta valintakokeen kysymykset eivät tehneet siitä epäonnistunutta. Itse asiassa kysymykset olivat aiempien valintakokeiden standardilla ihan onnistuneita, mutta ensimmäinen vaihe ansaitsee huomattavaa kritiikkiä vastausajan rajallisuudesta sekä ylipäänsä etäjärjestelyistä.
Vastausajan rajallisuus teki kokeesta liian haastavan, ja kokeen satunnaisuus kasvoi. Lisäksi kokeessa sai liiallista hyötyä sivuseikoista, kuten toisen näytön tai tietoteknisten kikkojen hyödyntämisestä. Näin ollen kokeella ei ole pystytty täysin asianmukaisesti mittaamaan hakijoiden osaamista ja tekemään toivotulla tavalla eroja heidän osaamiselleen.
Toinen vaihe
Toinen vaihe järjestettiin perjantaina 5.6., ja koe kesti kolme tuntia. Ensimmäisen vaiheen jälkeen hakijoilla oli yhdeksän lisäpäivää aikaa lukea toista vaihetta varten. Erikoisen tilanteesta teki se, että toiseen vaiheeseen päässeille lähetettiin tieto tästä vasta 1.6., joten voin kuvitella, että vain kylmäpäisimmistä kylmäpäisimmillä hakijoilla sujui lukeminen normaalisti heti ensimmäistä vaihetta seuraavana päivänä.
Kuopiolainen sanonta “väkeä kuin Elon pelissä” ei pidä paikkaansa #oikis pääsykokeissa @UniEastFinland Kuopiossa. Hakijat istuvat harvakseltaan. pic.twitter.com/K9S2uvcV8e
— Anssi Keinänen (@KeinanenAnssi) June 5, 2020
Toisen vaiheen koe järjestettiin fyysisenä, ja kokeen rakenne muistutti enemmän perinteistä valintakoetta. Valintakokeessa oli kahdeksan eri tehtävää eli aikaa yhteen tehtävään oli keskimäärin 22,5 minuuttia. Viime vuonna keskimääräinen käytettävissä oleva vastausaika oli 37,5 minuuttia per tehtävä, mutta on otettava huomioon, että tämän vuoden toisen vaiheen valintakokeen monivalinnoissa oli vain viisi kysymystä per tehtävä, kun taas viime vuonna kysymyksiä oli kymmenen.
Millainen koe oli?
Kokeessa oli siis yhteensä kahdeksan tehtävää, joista
- tehtävät 1–4 olivat monivalintatehtäviä;
- tehtävät 5 ja 7 esseetehtäviä;
- tehtävä 6 enimmäkseen oikeustapaustehtävä; ja
- tehtävä 8 oikeustapausmuotoinen aineistotehtävä.
Tehtävien 1–4 tehtäväkohtainen maksimipistemäärä oli viisi pistettä ja tehtävien 5–8 tehtäväkohtainen maksimipistemäärä kymmenen pistettä. Koko toisen vaiheen valintakokeen maksimipistemäärä oli 60 pistettä. Tämä oli hyvin erikoinen ratkaisu, sillä näin ensimmäisen vaiheen pisteillä (maksimipisteet 80 pistettä) on isompi merkitys valituksi tulemiseen. Pidän tätä hyvin eriskummallisena ratkaisuna, sillä kuten kävin läpi, ei ensimmäisen vaiheen koe mitannut onnistuneesti hakijoiden osaamista, jonka lisäksi pitää muistaa, että ensimmäinen koe oli täysin valvomaton.
Monivalintatehtävät
Monivalintatehtäviä oli siis yhteensä neljä, ja jokaisessa tehtävässä oli viisi kysymystä. Monivalintojen pisteosuus toisen vaiheen kokeen yhteispistemäärästä on kolmasosa (20/60 pistettä). Tehtävämäärät jakautuivat epätasaisesti valintakoekirjojen välillä, sillä Letto-Vanamon ja Kaiston kirjasta oli vain yksi tehtävä per kirja, kun taas Mäenpään kirjasta oli kaksi monivalintatehtävää.
Analyysi
Täytyy sanoa, että viimeistään toiseen vaiheen monivalintoja katsoessa aloin lämpiämään monivalintakysymyksille, joissa saattoi olla useampi oikea vaihtoehto, mutta siten, että nämä mahdolliset vaihtoehdot annetaan valmiiksi vastausvaihtoehdossa, kuten ”vaihtoehdot c ja d”.

Mielestäni monivalintatehtävät olivat sisällöltään yhtä onnistuneita kuin aiemminkin siinä mielessä, ettei kysymyksissä lähtökohtaisesti menty täysin turhiin nippelitietoihin. Tämän muotoisissa monivalintatehtävissä ei mielestäni voida kysyä mitään liian perustavanlaatuisia asioita, koska tällöin riskinä on monivalintatehtävien liiallinen helppous. Toki voidaan pohtia, voisiko monivalintoja viedä enemmän oikeustapaustehtävän tyyppiseen suuntaan, jossa ensin annetaan pidempi tapahtumakuvaus ja tämän perusteella esitetään monivalintakysymyksiä, mutta mielestäni sopivan haastavien monivalintatehtävien laatimisessa täytyy aina mennä hieman nippelitiedon suuntaan.
Ainoa asia, mistä annan ”miinusta”, on tehtävän 2 viimeinen kysymys, jossa on taas sisällytetty vastausvaihtoehtoon pykälänumero. Tämä antaa vääränlaista signaalia hakijoille siitä, että pykälänumerot tulisi muka osata valintakokeessa, sillä pykälänumeroon ei tässäkään kysymyksessä liittynyt mitään ansaa.
Verrattuna ensimmäisen vaiheen monivalintakysymyksiin, olivat toisen vaiheen monivalintakysymykset mielestäni helpompia.
Muut tehtävät
Tehtävät 5–8 olivat kirjoitustehtäviä, joita ei ensimmäisessä vaiheessa ollut. Kirjoitustehtävistä kaksi koski Mäenpään kirjaa, ja Kaiston sekä Letto-Vanamon kirjoista oli yksi kysymys. Näin ollen toisen vaiheen tehtävistä jopa neljä tehtävää koski Mäenpään valintakoekirjaa tavalla tai toisella.
Analyysi
Mielestäni tehtävissä 5–8 ei ole hirveästi analysoitavaa, sillä tehtävänannot olivat selkeät ja kysymykset relevantteja. Toki valintakoetta ei voi ikinä sanoa etukäteen onnistuneeksi ennen kuin mallivastaukset julkaistaan, sillä mallivastaukset ovat olennainen osa valintakoekokonaisuutta.
Tehtävän 5 tehtävänannosta täytyy antaa erityisesti positiivista palautetta, sillä tehtävänannossa olevalla huomautuksella aiheen rajauksesta on estetty mahdollisia väärinkäsityksiä. Lisäksi tehtävässä 7 pidän siitä seikasta, että tehtävänannossa ei ole suoraan annettu julkisen vallan lähikäsitteitä, vaan hakijan on pitänyt itse muistaa ne ennen kuin hän on voinut edes käsitellä niiden sisältöä. Tämä tuo tehtävään sopivaa lisähaastavuutta. Tosin jään mielenkiinnolla odottamaan kyseisen tehtävän mallivastausta, sillä kirjassa aihetta käsitellään melko kattavasti. Mallivastauksessa tulee siten joko rajata seikkojen määrää, joista annetaan piste tai sitten jyvittää pisteitä yli kymmenelle kohdalle.
Viime vuonna puolustin kirjoituksessani sitä, että kokeessa oli kaksi aineistotehtävää, joissa ei tarvittu lainkaan kirjojen tietoja, mutta tietenkin aineistotehtävät olisivat parempia, jos tehtävässä tulisi niiden lisäksi osata soveltaa valintakoekirjasta opittuja asioita. Siinä mielessä tämän vuoden aineistotehtävää voidaan pitää erittäin onnistuneena, koska tehtävään tuli vastata kokeessa jaetun aineiston (lastensuojelulaki) ja Mäenpään valintakoekirjan perusteella. Pidin myös siitä, kuinka valintakoekirjan perusteella tuli osata tehtävään liittyvä yleisempi asia ja aineiston perusteella yksityiskohtaisemmat asiat.
Yhteenveto toisesta vaiheesta
Toisen vaiheen koe muistutti typistettyä versiota perinteisistä valintakokeista. Se oli paljon onnistuneempi kuin tämän kevään ensimmäinen vaihe, mikä ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä. Minua kuitenkin harmittaa sekä ensimmäisen vaiheen että toisen vaiheen hakijoiden puolesta, sillä nyt kaikki hakijat eivät päässeet näyttämään osaamistaan perinteisessä valintakokeessa ja jostain ihmeellisestä syystä johtuen ensimmäisen vaiheen pisteillä on isompi painoarvo yhteispisteissä.
Onko etäkokeessa tulevaisuus?
Jotkut tahot ovat olleet innoissaan tästä digiloikasta, ja on pohdittu ääneen, tulisiko etäkokeiden olla tulevaisuus myös oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa. Toivon, että alun innostuksen jälkeen ajatuksesta innostuneet palaavat reaalimaailmaan, sillä tällä alalla ollaan kaukana siitä, että etäkokeet voitaisiin järjestää kokonaisuudessaan onnistuneesti. Etäkokeissa on ainakin kaksi perustavanlaatuista ongelmaa, johon en näe lähitulevaisuudessa ratkaisua:
- tekniikan mahdollinen pettäminen sekä yliopiston puolella että hakijan päässä; ja
- valvonnan mahdottomuus.
Lisäksi en halua, että valintakokeesta tulee varustekilpailu esimerkiksi lisänäyttöjen muodossa. Sen sijaan en vastusta ideaa, että paperikokeista luovuttaisiin ylioppilaskirjoitusten tavoin, sillä onko paperille kirjoittaminen enää tätä päivää?
Lopuksi
Moni teistä on varmasti jo päässyt lomamoodiin, ja hyvä niin! Nyt kuitenkin toiseen vaiheeseen päässeillä on edessään koko kevään tuskallisin osuus eli tulosten odottaminen. Muistan omista hakukeväistäni, että tämä ajanjakso oli piinaava, sillä tulokseen ei voinut enää vaikuttaa millään tavoin, vaan saatoit ainoastaan odottaa. Ties kuinka monta kertaa pohdin mielessäni realistisia vaihtoehtoja pistemääräkseni, ja muistan, kuinka fiilikseni vaihtelivat lähes päivittäin. Onneksi Suomen kesä tarjoaa kerrankin parastaan, joten ota kaikki irti keleistä ja murehditaan tuloksista ensi kuussa 🙂 Nostan jo nyt hattua teille kaikille, jotka haitte näissä erityislaatuisissa olosuhteissa, sillä kevät ei todellakaan ollut helppo.
Minkälainen fiilis sinulle jäi toisen vaiheen kokeesta tai ylipäänsä koko keväästä? Jaa fiiliksesi kommenttiosioon tai tule juttelemaan tai ihan vain lukemaan muiden ajatuksia valintakokeesta ja oikikseen hakemisesta ylipäänsä uuteen Facebook-ryhmään!
Perustin ryhmän kaikille teille oikikseen hakeville tai hakemista miettiville, missä voi vaihtaa ajatuksia hakemisesta, välivuodesta ja muusta muiden hakijoiden kanssa. Olen myös itse mukana keskustelussa ja koitan tuottaa välillä ryhmään mielenkiintoista lisäsisältöä. Ryhmästä voi nyt jo löytää kaverini Eeron kirjoituksen avoimen väylän kautta hakemisesta ja sisään pääsemisestä. Häneltä kannattaa kysyä vinkkejä avoimen väylässä hakemiseen, sillä Eero tuli avoimen väylän kautta valituksi Helsingin oikikseen keskiarvolla 4,59 / 5,0.
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.