Kaikki kirjoitukset

 

Kaikki blogikirjoitukset koottuna julkaisujärjestykseen.

Blogikirjoitukset kategorioittain

39 § Oikeus­tie­teel­li­sen alan vastaustekniikka

Photo by Green Chameleon on Unsplash

Alun perin valin­ta­koeu­ra­kan piti olla ohit­se täs­sä vai­hees­sa, mut­ta koro­nan takia lukuai­ka piden­tyi kym­me­nel­lä päi­väl­lä. Toi­vot­ta­vas­ti olet jat­ka­nut luke­mis­ta mah­dol­li­sim­man nor­maa­lis­ti, vaik­ka tie­dän, että ensim­mäi­sen vai­heen tulok­sia odo­tel­les­sa on vai­kea kes­kit­tyä, ja aivot ovat asen­noi­tu­neet sii­hen, että 26.5. jäl­keen vapau­den piti koit­taa. Tämän kir­joi­tuk­sen jul­kai­su­het­kel­lä luku­päi­viä ei ole enää mon­taa jäl­jel­lä, mut­ta jak­sa puris­taa vie­lä lop­puun asti, sil­lä aivan var­mas­ti moni toi­seen vai­hee­seen pää­se­vis­tä on jo loma­moo­dis­sa. Täl­löin sinul­la on lois­ta­va tilai­suus teh­dä eroa mui­hin haki­joi­hin jat­ka­mal­la luke­mis­ta, sil­lä tun­ne­tus­ti vii­mei­set luku­päi­vät ovat kes­kei­sim­piä koko kevään aikana!

En muis­taak­se­ni ole aiem­min kir­joit­ta­nut vas­taus­tek­nii­kas­ta laa­jem­min lukuun otta­mat­ta blo­gi­kir­joi­tuk­siin tul­lei­siin kom­ment­tei­hin vas­taa­mis­ta. Vas­taus­tek­nii­kas­ta sai­si luku­tek­nii­kan ohel­la todel­la laa­jan kir­joi­tuk­sen, mut­ta annan täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa joi­ta­kin vink­ke­jä. Koro­na­ti­lan­ne on jo nyt muut­ta­nut valin­ta­ko­keen sisäl­töä radi­kaa­lis­ti, joten on vai­kea sanoa min­kä­lai­nen toi­sen vai­heen koe tulee olemaan.

Lue lisää: 37 § Kuin­ka opis­kel­la valintakokeeseen

Ylei­ses­ti

Tämä on tois­toa luku­tek­niik­ka­kir­joi­tuk­ses­ta­ni, mut­ta kokees­sa ei saa bonus­pis­tei­tä valin­ta­koe­kir­jo­jen ja kokees­sa mah­dol­li­ses­ti jaet­ta­van aineis­ton ulko­puo­li­ses­ta osaa­mi­ses­ta, joten tämä kan­nat­taa ymmär­tää heti, vaik­ka kokees­sa teki­si kuin­ka mie­li osoit­taa yli­mää­räis­tä tie­tout­taan. Ulko­puo­lis­ta tie­toa lait­ta­mal­la esi­mer­kik­si essee­vas­tauk­seen, käy­tät vain tur­haan rajal­lis­ta vas­taus­ti­laa ja ‑aikaa seik­koi­hin, jois­ta et saa pisteitä.

Muu­ta­ma kir­joi­tus­tek­ni­nen seikka

Aluk­si on hyvä käy­dä läpi muu­ta­ma kir­joi­tus­tek­ni­nen seikka.

  • Sää­dös: Sää­dök­siä ovat lait ja ase­tuk­set – tasa­val­lan pre­si­den­tin ase­tuk­set, val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­set ja minis­te­riöi­den ase­tuk­set – sekä minis­te­riöi­tä alem­pien viran­omais­ten anta­mat oikeussäännöt.

Esi­mer­kik­si hal­lin­to­la­ki ja val­tio­neu­vos­ton ase­tus opin­to­tues­ta ovat sää­dök­siä. Huo­maa, että ase­tuk­sel­la voi­daan vii­ta­ta sekä näi­hin edel­lä mai­nit­tui­hin lakia alem­man tasoi­sem­piin ase­tuk­siin tai EU-ase­tuk­siin. EU-ase­tuk­set taas ovat yli­kan­sal­lis­ta lain­sää­dän­töä, jot­ka mene­vät kan­sal­lis­ten lakien edelle.

  • Sään­nös: Sää­dök­ses­sä on jouk­ko sään­nök­siä. Pykä­läs­sä voi olla usei­ta sään­nök­siä, samoin jopa yhdes­sä lauseessa.

  • Pykä­lä: Sää­dök­set koos­tu­vat pykä­lis­tä. Pykä­lät voi­daan jakaa moment­tei­hin, momen­tit koh­tiin ja koh­dat ala­koh­tiin. Esi­mer­kik­si hal­lin­to­lain 6 § on pykälä.

Pykä­lä­viit­tauk­sis­sa pitää olla tark­ka­na, sil­lä pykä­lä­viit­tauk­sen tek­ni­nen tapa riip­puu sää­dök­sen pykä­lä­nu­me­roin­nis­ta. Lukui­hin jaet­tu­jen sää­dös­ten pykä­lät voi­daan nume­roi­da joko juok­se­vas­ti lain alus­ta lop­puun tai luvuit­tain.

Mikä­li sää­dök­sen pykä­lä­nu­me­roin­ti on juok­se­va, yksit­täi­seen pykä­lään vii­ta­taan vain kir­joit­ta­mal­la pykä­lä­nu­me­ro ja väli­lyön­nin jäl­keen §-merk­ki. Sen sijaan, jos pykä­lä­nu­me­roin­ti alkaa alus­ta jokai­ses­sa luvus­sa, vii­ta­taan yksit­täi­seen pykä­lään kir­joit­ta­mal­la ensin luvun nume­ro, tämän jäl­keen kak­sois­pis­te ja sit­ten pykä­län nume­ro.

Juok­se­vaa pykä­lä­nu­me­roin­tia edus­ta­vas­ta sää­dök­ses­tä esi­merk­ki­nä on hal­lin­to­la­ki. Sen sijaan vahin­gon­kor­vaus­lais­sa pykä­lä­nu­me­roin­ti alkaa aina alus­ta jokai­ses­sa luvus­sa. Kyseis­ten sää­dös­ten pykä­liin voi­tai­siin vii­ta­ta esi­mer­kik­si näin:
- HL 20 §
- VahL 5:2

  • Moment­ti: Momen­tit ovat taval­laan pykä­län kap­pa­lei­ta. Momen­tit erot­taa useim­mi­ten sii­tä, että nii­den välis­sä on rivi­vä­li. Vii­tat­taes­sa yksi­mo­ment­ti­seen pykä­lään mai­ni­taan vain kysei­nen pykä­lä. Moment­tiin vii­ta­taan yhdel­lä lisä­as­ke­leel­la pykä­lä­viit­tauk­seen ver­rat­tu­na, sil­lä pykä­län nume­ron jäl­keen tulee pis­te ja tämän jäl­keen momen­tin nume­ro. Esi­mer­kik­si rikos­lain 8:1.1.
Lakipykälien momentit.
Pykä­lät voi­daan jakaa moment­tei­hin. Momen­tit erot­taa useim­mi­ten sii­tä, että nii­den välis­sä on riviväli.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­tauk­seen ei tar­vit­se teh­dä pykä­lä­viit­tauk­sia. En myös­kään suo­sit­te­le tätä. Eri asia on, mikä­li teh­tä­vän­an­nos­sa anne­taan val­miik­si pykä­lä­nu­me­rot tai teh­tä­väs­sä vaa­di­taan tiet­tyyn pykä­lään viit­taa­mis­ta. Täl­lai­sia teh­tä­viä oli vuo­den 2019 valin­ta­ko­kees­sa. Täl­löin kan­nat­taa vii­ta­ta ihan pykä­lä­tark­kuu­del­la tai mik­sei myös momen­tin tark­kuu­del­la, jos se on mahdollista.

Oikiksen valintakoetehtävä, jossa on annettu valmiiksi pykälänumerot.
Valin­ta­koe­teh­tä­vä, jos­sa on annet­tu val­miik­si pykälänumerot.
Oikiksen valintakoetehtävä, jossa tuli viitata lainkohtaan pykälän tarkkuudella.
Valin­ta­koe­teh­tä­vä, jos­sa tuli vii­ta­ta lain­koh­taan pykä­län tarkkuudella.
Oikiksen esseetehtävissä ei tarvitse tehdä pykäläviittauksia.
Essee­teh­tä­vis­sä ei tar­vit­se teh­dä pykäläviittauksia.

Valin­ta­ko­keen ylei­sim­mät tehtävätyypit

Läh­tö­koh­tai­ses­ti oikik­seen valin­ta­ko­kei­den teh­tä­vä­tyy­pit voi­daan jao­tel­la nel­jään teh­tä­vä­ka­te­go­ri­aan, jot­ka ovat:

  1. moni­va­lin­ta­teh­tä­vät;
  2. essee­teh­tä­vät;
  3. oikeus­ta­paus­teh­tä­vät; ja
  4. aineis­to­teh­tä­vät
Moni­va­lin­ta­teh­tä­vät

Sekä vuo­den 2018 että vuo­den 2019 valin­ta­ko­kees­sa (eli molem­pi­na vuo­si­na kuin yhteis­va­lin­ta on ollut käy­tös­sä) puo­let teh­tä­vis­tä oli­vat moni­va­lin­ta­teh­tä­viä. Moni­va­lin­nat muo­dos­ti­vat valin­ta­ko­kees­sa ensim­mäi­sen vai­heen siten, että vaik­ka kaik­ki haki­jat teki­vät kaik­ki kah­dek­san teh­tä­vää, vain osal­ta tar­kis­tet­tiin kaik­kien teh­tä­vien vas­tauk­set. Näin ollen moni­va­lin­ta­teh­tä­vät ovat toi­mi­neet ensim­mäi­se­nä vai­hee­na, jos­ta jat­koon pääs­täk­seen on pitä­nyt olla yleen­sä 1248 haki­jan par­haan jou­kos­sa. Tänä vuon­na idea on sinän­sä sama, mut­ta ero­na on se, että vain toi­seen vai­hee­seen pää­se­vät teke­vät toi­sen vai­heen tehtävät.

Moni­va­lin­ta­teh­tä­vät ovat aiem­min sisäl­tä­neet aina 10 eril­lis­tä kysy­mys­tä. Moni­va­lin­ta­ky­sy­myk­ses­sä voi olla vain yksi oikea vas­taus tai sit­ten useam­pi, mut­ta aiem­pi­na vuo­si­na moni­va­lin­ta­ky­sy­myk­sis­sä on ollut vain yksi oikea vastaus.

Moni­va­lin­nat ovat haas­ta­via sii­tä, että ne vaa­ti­vat useim­mi­ten tark­kaa muis­ta­mis­ta, mut­ta toi­saal­ta help­po­ja sii­tä, että sinun tar­vit­see muis­taa vain pas­sii­vi­ses­ti, sil­lä valit­set oikean vas­tauk­sen val­miik­si anne­tuis­ta vastausvaihtoehdoista.

Moni­va­lin­to­jen ehkä kak­si kes­kei­sin­tä ansaa ovat väit­tei­den ehdot­to­muus ja negaa­tion käyt­tö.

Usein vaih­toeh­to vai­kut­taa muu­ten kai­kin puo­lin paik­kaan­sa pitä­väl­tä, mut­ta yksi sana muut­taa väit­teen sisäl­lön vää­räk­si. Jos näet vas­taus­vaih­toeh­dos­sa esi­mer­kik­si sanan ”kos­kaan” tai ”vain”, kan­nat­taa olla todel­la tarkkana!

Negaation käyttö oikiksen valintakokeen monivalintatehtävissä.
Kiin­ni­tä huo­mio­ta moni­va­lin­to­jen vas­taus­vaih­toeh­dois­sa käy­tet­tyi­hin sanavalintoihin!

Toi­nen moni­va­lin­noil­le tyy­pil­li­nen piir­re on negaa­tion käyt­tä­mi­nen. Kysy­myk­ses­sä ei siis hae­ta sitä vaih­toeh­toa, joka on fak­tu­aa­li­ses­ti tot­ta, vaan vaih­toeh­toa, joka ei pidä paik­kaan­sa. Täl­löin siis muut vaih­toeh­dot ovat fak­tu­aa­li­ses­ti oikein.

Oikiksen valintakokeen monivalintatehtävien tehtävänannoissa koitetaan usein hämätä hakijaa negaation käytöllä.
Teh­tä­vän­an­nos­sa koi­te­taan usein hämä­tä haki­jaa negaa­tion käytöllä.

Itse käy­tin moni­va­lin­nois­sa aina tek­niik­kaa, että kir­joi­tin kysy­mys­pa­pe­riin kysy­myk­sen vie­reen ”oikein” tai ”vää­rin” muis­tu­tuk­sek­si sii­tä hae­taan­ko kysy­myk­ses­sä paik­kaan­sa pitä­vää väit­tä­mää vai ei. Tämä myös hel­pot­ti moni­va­lin­to­jen nope­aa tar­kas­ta­mis­ta lopuk­si, kun tar­kis­tin, matc­haa­ko valit­se­ma­ni vaih­toeh­to kysy­myk­sen vie­res­sä ole­vaan sanaan ts. onko väi­te fak­tu­aa­li­ses­ti vää­rin vai oikein.

Lopuk­si kan­nat­taa muis­taa, että useim­mi­ten moni­va­lin­nois­sa voi saa­da mii­nus­pis­tei­tä, joten lii­al­lis­ta arvaa­mis­ta kan­nat­taa vält­tää. Esi­mer­kik­si perin­tei­ses­sä 10 kysy­myk­sen moni­va­lin­nas­sa vas­taa­mal­la seit­se­mään kysy­myk­seen oikein ja kol­meen vää­rin ovat lopul­li­set pis­tee­si todel­li­suu­des­sa 4 pis­tet­tä (7–3=4 pis­tet­tä), mikä­li yksi vää­rä vas­taus tar­koit­taa ‑1 pis­tet­tä. Toi­sen haku­ker­ta­ni yksi isoim­mis­ta kom­pas­tus­ki­vis­tä oli moni­va­lin­ta­teh­tä­väs­sä arvai­lu, sil­lä en malt­ta­nut vas­ta­ta “Ei vas­taus­ta”, vaik­ka en ollut täy­sin var­ma vas­tauk­ses­ta­ni. Sain tuos­ta moni­va­lin­ta­teh­tä­väs­tä 2/10 pistettä.

Lue lisää: 6 § Pääsykoekevääni

Essee­teh­tä­vät

Valin­ta­ko­keen essee­teh­tä­vät eroa­vat yo-kir­joi­tus­ten esseis­tä, jot­ka oli­vat aina­kin minun lukio­ai­ka­na­ni todel­la laa­jo­ja ja poh­dis­ke­le­via. Tai no omat vas­tauk­se­ni oli­vat kau­ka­na näis­tä, sil­lä val­mis­tuin yli­op­pi­laak­si ABCC-rivillä.

Sen sijaan valin­ta­ko­kees­sa essee­vas­tauk­sen tulee olla heti asi­aan mene­vä, kir­jan tie­toi­hin perus­tu­va ja yti­me­käs. Essees­sä ei tar­vit­se olla mitään eri­tyis­tä aloi­tus­ta tai lope­tus­ta, vaan vas­taus alkaa heti fak­to­jen tykittämisellä.

Kun vas­taat essee­teh­tä­vään, tar­kis­ta ensin, mitä kysy­tään. Tämän jäl­keen (ajan sal­lies­sa) voit lait­taa avain­sa­no­ja ylös luon­nos­pa­pe­ril­le, joi­ta sinul­la tulee mie­leen teh­tä­vän­an­toon liit­tyen. Tämä myös hel­pot­taa sitä, että vas­tauk­se­si pysyy loo­gi­se­na, kun voit hah­mo­tel­la sitä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä esi­tät asiat. Näin myös taval­laan sääs­tät aikaa, kun et jou­du kes­ken vas­tauk­sen kumit­ta­maan ja siir­tä­mään asioi­den esit­tä­mis­jär­jes­tys­tä. Esit­tä­mis­jär­jes­tyk­sel­lä ei ole kui­ten­kaan niin kriit­tis­tä mer­ki­tys­tä pis­tei­den saa­mi­ses­sa, vaik­ka­kin ”teh­tä­vien arvos­te­lus­sa nou­da­te­taan koko­nai­sar­vos­te­lua, jos­sa mer­ki­tys­tä voi­daan antaa vas­tauk­sen sisäl­tä­mien tie­to­jen ja vas­tauk­sen vir­heet­tö­myy­den lisäk­si vas­tauk­sen joh­don­mu­kai­suu­del­le, sel­key­del­le ja olen­nai­siin asioi­hin kes­kit­ty­mi­sel­le.

Aloi­ta vas­taa­mi­nen oleel­li­sim­mis­ta asioi­ta eli taval­laan asian yti­mes­tä ja tämän jäl­keen ete­ne mui­hin asioi­hin. Jos teh­tä­vään liit­tyy sään­tö­jä, aloi­ta pää­sään­nöis­tä ja ete­ne tämän jäl­keen poik­keuk­siin. Vaik­kei esseis­sä ei tar­vit­se­kaan perin­tei­ses­sä mie­les­sä olla ”joh­dan­toa”, voi vas­tauk­sen aloit­taa taval­laan taus­toit­ta­mal­la teh­tä­vän­an­non kysy­mys­tä. Esi­mer­kik­si vii­me vuo­den teh­tä­vän 5 ensim­mäi­nen pis­te­jy­vi­tet­ty koh­ta mal­li­vas­tauk­ses­sa oli täl­lai­nen taustoitus.

Vaikka oikiksen valintakokeen esseevastauksessa pitää mennä suoraan asiaan, voi "taustoituksesta" saada pisteitä.
Vaik­ka essee­vas­tauk­ses­sa pitää men­nä suo­raan asi­aan, voi “taus­toi­tuk­ses­ta” saa­da pisteitä.
Oikiksen valintakokeissa esseevastaus kannattaa aloittaa joko taustoituksella tai mahdollisilla pääsäännöillä.
Essee­vas­taus kan­nat­taa aloit­taa joko taus­toi­tuk­sel­la tai mah­dol­li­sil­la pääsäännöillä.

Jos sinul­la jää kokees­sa aikaa ja vas­taus­ti­laa, käy­tä se hyö­dyk­si. Lopuk­si kan­nat­taa vas­tauk­seen lait­taa kaik­ki teh­tä­vän­an­toon liit­ty­vät – kir­jas­sa tai aineis­tos­sa mai­ni­tut – sei­kat, jot­ka tule­vat mie­lee­si, sil­lä iki­nä ei voi tie­tää mis­tä pis­tei­tä lopul­ta heruu. Yksi­kin lisä­pis­te voi olla kan­nal­ta­si ratkaiseva!

Oikeus­ta­paus­teh­tä­vät

Vii­me vuo­den haki­jat var­mas­ti muis­ta­vat, että oikeu­del­li­sen päät­te­lyn perus­muo­to­na on perin­tei­ses­ti esi­tet­ty niin kut­sut­tu loo­gi­nen syl­lo­gis­mi. Loo­gi­nen syl­lo­gis­mi muo­dos­tuu nor­mipre­mis­sis­tä, fak­tapre­mis­sis­tä ja joh­to­pää­tök­ses­tä. Tätä samaa raken­net­ta käy­te­tään oikeus­ta­paus­teh­tä­viin vastatessa:

  1. ensin tuo­daan ilmi tapauk­seen sovel­tu­vat nor­mit;
  2. sen jäl­keen rele­van­tit fak­tat tapauk­ses­ta; ja
  3. lopuk­si joh­to­pää­tös eli lop­pu­tu­los.

Hyvä­nä esi­merk­ki­nä vas­taus­tek­nii­kas­ta toi­mii vuo­den 2018 valin­ta­ko­keen teh­tä­vä 8b. Teh­tä­vän­an­to oli seuraava:

b) Anna arvio­si Mar­tin mah­dol­li­suu­des­ta vaa­tia kor­vaus­ta suo­raan yri­tys A:n vas­tuu­va­kuu­tuk­ses­ta vakuu­tus­yh­tiö B:stä. (2 p.)

Mal­li­vas­taus kysei­seen teh­tä­vään oli seuraava:

b. Vahin­gon­kär­si­jä saa vaa­tia kor­vaus­ta suo­raan vakuu­tuk­se­nan­ta­jal­ta, jos vakuu­tuk­sen otta­mi­nen perus­tuu esi­mer­kik­si lakiin, jos vakuu­tet­tu on mak­su­ky­vy­tön, tai jos vakuu­tuk­ses­ta on ilmoi­tet­tu vakuu­te­tun mark­ki­noin­nis­sa. 1 p. Kos­ka tapauk­ses­sa ei ole käsil­lä mikään edel­lä mai­ni­tuis­ta tilan­teis­ta, Mart­ti ei voi kään­tyä suo­raan vakuu­tus­yh­tiö B:n puo­leen kor­vaus­asias­sa, vaan hänen on vaa­dit­ta­va kor­vaus­ta yri­tys A:lta. 1p.

Jos mal­li­vas­taus pil­ko­taan osiin, voi­daan näh­dä, kuin­ka vas­taus koos­tuu loo­gi­sen syl­lo­gis­min eri osista:

  1. Sovel­tu­va nor­mi:Vahin­gon­kär­si­jä saa vaa­tia kor­vaus­ta suo­raan vakuu­tuk­se­nan­ta­jal­ta, jos vakuu­tuk­sen otta­mi­nen perus­tuu esi­mer­kik­si lakiin, jos vakuu­tet­tu on mak­su­ky­vy­tön, tai jos vakuu­tuk­ses­ta on ilmoi­tet­tu vakuu­te­tun mark­ki­noin­nis­sa.
  2. Tapauk­sen rele­van­tit fak­tat: ”Kos­ka tapauk­ses­sa ei ole käsil­lä mikään edel­lä mai­ni­tuis­ta tilan­teis­ta,
  3. Joh­to­pää­tös:Mart­ti ei voi kään­tyä suo­raan vakuu­tus­yh­tiö B:n puo­leen kor­vaus­asias­sa, vaan hänen on vaa­dit­ta­va kor­vaus­ta yri­tys A:lta.

Oikeus­ta­paus­teh­tä­vien vas­taus­tek­nii­kan ymmär­tä­mi­ses­sä ei mene kau­aa eikä sitä var­ten tar­vit­se usean sadan euron tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa usean tuhan­nen euron val­men­nus­kurs­sia. Vas­taus­tek­nii­kan on kui­ten­kin tul­ta­va sel­käy­ti­mes­tä, ettei kokees­sa kulu aikaa sen muis­te­le­mi­seen. Lisäk­si aina oikeus­ta­paus­teh­tä­vät eivät ole näin yksin­ker­tai­ses­sa muo­dos­sa. Edel­lä ole­va oikeus­ta­paus oli yhden teh­tä­vän ala­koh­ta, ja sii­tä saat­toi saa­da mak­si­mis­saan kak­si pistettä.

Oikeus­ta­paus­teh­tä­vä voi myös olla 10 pis­teen teh­tä­vä ilman ala­koh­tia, jol­loin myös teh­tä­vän­an­to ja tapaus­ku­vaus on laa­jem­pi. Täl­löin haas­teek­si usein nousee olen­nais­ten seik­ko­jen hah­mot­ta­mi­nen tapaus­ku­vauk­ses­sa sekä var­si­nai­sen kysy­myk­sen hah­mot­ta­mi­nen. Tuos­sa edel­lä käy­dys­sä kah­den pis­teen teh­tä­väs­sä kysy­mys annet­tiin hyvin suo­raan: ”Anna arvio­si Mar­tin mah­dol­li­suu­des­ta vaa­tia kor­vaus­ta suo­raan yri­tys A:n vas­tuu­va­kuu­tuk­ses­ta vakuu­tus­yh­tiö B:stä.

Sen sijaan esi­mer­kik­si Hel­sin­gin oikik­sen vuo­den 2015 valin­ta­ko­keen teh­tä­väs­sä 4 ei anne­ta teh­tä­vän lopuk­si suo­raan oikeu­del­lis­ta kysy­mys­tä, johon haki­jan tuli vas­ta­ta, vaan tapaus­ku­vauk­sen perus­teel­la piti ”antaa Juhal­le perus­tel­tu oikeu­del­li­nen arvio­si tilan­tees­ta”. Näin ollen haki­jan teh­tä­vä­nä oli poi­mia itse tapaus­ku­vauk­ses­ta Juhan ”kysy­myk­set” ja Juhan tilan­tee­seen rele­van­tit sei­kat. Mal­li­vas­tauk­sen mukaan ”teh­tä­väs­sä tuli ottaa kan­taa Juhan takauk­sen luon­tee­seen, kor­koon, vel­ko­jan vaih­tu­mi­seen ja väi­tet­tyyn 5 000 euron takaus­vas­tuun lisäyk­seen.

Voi­si siis sanoa, että itse asias­sa oikeus­ta­paus­teh­tä­vien haas­ta­vuus ei tule vas­taus­tek­nii­kan ymmär­tä­mi­ses­tä, vaan ennem­min­kin olen­nais­ten seik­ko­jen löy­tä­mi­ses­tä. Yhteis­va­lin­nan myö­tä oikeus­ta­pauk­set ovat kui­ten­kin men­neet hel­pom­paan suun­taan, sil­lä yhteis­va­lin­nan aika­na on ollut vain ker­ran (vuon­na 2018, teh­tä­vä 7) 10 pis­teen oikeus­ta­paus­teh­tä­vä, jos­sa ei ollut ala­koh­tia. ”Hel­pom­mis­sa” oikeus­ta­paus­teh­tä­vis­sä koros­tuu vas­taus­tek­niik­ka, sil­lä usein haki­jat esi­mer­kik­si unoh­ta­vat ilmais­ta sel­keäs­ti joh­to­pää­tök­sen­sä annet­tuun kysymykseen.

Aineis­to­teh­tä­vät

Aineis­to­teh­tä­vät ovat aina väki­sin hybri­di­teh­tä­viä, sil­lä aineis­ton perus­teel­la vas­ta­taan oikeus­ta­pauk­seen, moni­va­lin­toi­hin tai muun tyyp­pi­seen teh­tä­vään. Useim­mi­ten aineis­tot ovat sisäl­löl­tään kyl­lä help­po­ja, mut­ta vai­keus tulee joka ker­ta aineis­ton laa­juu­des­ta suh­tees­sa kokees­sa käy­tös­sä ole­vaan aikaan. Aineis­to­teh­tä­vis­sä koros­tuu­kin ajanhallinta.

Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin oikik­sen vuo­den 2015 valin­ta­ko­kees­sa oli perä­ti kak­si aineis­to­teh­tä­vää, jois­ta toi­ses­sa oli kuusi sivua ja toi­ses­sa jopa 28 sivua aineis­toa. Esi­mer­kik­si lää­ke­tie­teel­li­sen alan valin­ta­ko­keis­sa on aina­kin ennen ollut taval­laan idea­na, että teh­tä­viä on niin pal­jon, ettei kaik­kiin pys­ty vas­taa­maan täy­sien pis­tei­den veroi­ses­ti. Samal­la taval­la kan­nat­taa suh­tau­tua oikik­sen valin­ta­ko­kee­seen ja eri­tyi­ses­ti aineis­to­teh­tä­vään tai ‑teh­tä­viin.

Aineis­to­teh­tä­vä kan­nat­taa teh­dä läh­tö­koh­tai­ses­ti aina vii­mei­se­nä, sil­lä aineis­toon pereh­ty­mi­seen saa hel­pos­ti kulu­maan lii­kaa aikaa, joka on pois mui­den teh­tä­vien teke­mi­sel­tä. Ennen kui­ten­kin aineis­to­teh­tä­vä on ollut yhtä arvo­kas (10 pis­tet­tä) kuin muut­kin, joten ei ole jär­keä käyt­tää sii­hen sen enem­pää aikaa kuin mui­hin­kaan 10 pis­teen teh­tä­viin. Tosin sil­loin kun ensim­mäi­seen vai­hee­seen sisäl­tyy aineis­to­teh­tä­vä, ei aineis­to­teh­tä­vää kan­na­ta vält­tä­mät­tä jät­tää täy­sin vii­mei­sek­si, sil­lä ensim­mäi­sen vai­heen teh­tä­vien pis­teet rat­kai­se­vat sen, pää­set­kö yli­pään­sä toi­seen vai­hee­seen / tar­kis­te­taan­ko  sinun “toi­seen vai­heen” tehtävät.

Lue teh­tä­vän­an­to huo­lel­la, sil­lä on tär­ke­ää huo­ma­ta, tulee­ko teh­tä­vään vastata

  1. pel­käs­tään aineis­ton perus­teel­la (esi­mer­kik­si vuo­den 2019 valin­ta­koe, teh­tä­vä 8); vai
  2. aineis­ton ja valin­ta­koe­kir­jan tie­to­jen perus­teel­la (esi­mer­kik­si Hel­sin­gin oikik­sen vuo­den 2015 valin­ta­koe, teh­tä­vä 5).

Mikä­li teh­tä­vään vas­ta­taan pel­käs­tään aineis­ton perus­teel­la, on tur­ha miet­tiä valin­ta­koe­kir­jan asioi­ta, mut­ta jos teh­tä­vään vas­ta­taan aineis­ton sekä valin­ta­koe­kir­jan tie­to­jen perus­teel­la, ei kaik­kiin koh­tiin vält­tä­mät­tä löy­dä vas­taus­ta aineis­tos­ta. Lisäk­si jos tie­dät johon­kin koh­taan vas­tauk­sen kir­jan tie­to­jen perus­teel­la, ei kan­na­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti tuh­la­ta aikaa aineis­ton plä­rää­mi­seen ja asian var­mis­ta­mi­seen. Toki jos tähän jää aikaa, kan­nat­taa sekin vie­lä tehdä.

Aineis­toa ei tule edes yrit­tää lukea sanas­ta sanaan, ellei se ole todel­la lyhyt, vaan kat­so kysy­myk­set ja selaa tämän jäl­keen aineis­toa esi­mer­kik­si väliot­si­koi­ta hyödyntäen.

Yhteen­ve­to

Lopuk­si vie­lä yhteen­ve­to eri teh­tä­vä­tyyp­pien kes­kei­sim­mis­tä asioista.

Moni­va­lin­ta­teh­tä­vät
  • Tar­kis­ta hae­taan­ko kysy­myk­ses­sä fak­tu­aa­li­ses­ti paik­kaan­sa pitä­vää vaih­toeh­toa vai ei (negaa­tion käyttö).
  • Ole tark­ka­na, mikä­li kysy­myk­ses­sä käy­te­tään ehdot­to­mia sano­ja, kuten ”kos­kaan” tai ”aina”.
  • Varo mii­nus­pis­tei­tä älä­kä läh­tö­koh­tai­ses­ti arvaile.
Essee­teh­tä­vät
  • Tar­kis­ta mitä teh­tä­väs­sä kysytään.
  • Aloi­ta oleel­li­sim­mis­ta sei­kois­ta, kuten esi­mer­kik­si pääsäännöistä.
  • Vas­taa ytimekkäästi.
  • Käy­tä koko vas­taus­ti­la hyö­dyk­si, mikä­li aikaa jää.
Oikeus­ta­paus­teh­tä­vät
  • Tar­kis­ta ja hah­mo­ta mihin teh­tä­väs­sä hae­taan vastausta.
  • Poi­mi tapaus­ku­vauk­ses­ta olen­nai­set seikat.
  • Muis­ta vastaustekniikka:
    • 1. Sovel­tu­vat normit
    • 2. Rele­van­tit faktat
    • 3. Joh­to­pää­tös eli soveltaminen
Aineis­to­teh­tä­vät
  • Jätä läh­tö­koh­tai­ses­ti aineis­to­teh­tä­vä viimeiseksi.
  • Älä pani­koi­du laa­jas­ta aineis­tos­ta älä­kä tavoit­te­le (epä­rea­lis­ti­ses­ti) täydellisyyttä.
  • Lue teh­tä­vän­an­to: kuu­luu­ko kysy­myk­siin vas­ta­ta pel­käs­tään aineis­ton perus­teel­la vai aineis­ton sekä valin­ta­koe­kir­jan tie­to­jen perusteella.
  • Älä yri­tä lukea aineis­toa sanas­ta sanaan.
  • Kerää aineis­tos­sa­kin ensin hel­pot pisteet.

Lopuk­si

Tsem­pit vii­mei­seen viikkoon

Huo­men­na sel­vi­ää, ket­kä pää­si­vät toi­seen vai­hee­seen ja kei­den osal­ta tämän kevään aher­rus ei vali­tet­ta­vas­ti tuo­nut paik­kaa oikik­ses­sa. Tie­dän, että toi­seen vai­hee­seen pää­se­vät ovat taval­laan jo ”ylia­jal­la” luke­mi­sen kans­sa, mut­ta kuten alus­sa sanoin, on jäl­jel­lä ole­via päi­viä enää muu­ta­mia. Vie­lä tämän vii­mei­sen vajaan vii­kon aika­na voi osaa­mis­ta­so­aan kehit­tää hur­jas­ti. Lisäk­si en halua, että kukaan teis­tä jou­tuu jos­sit­te­le­maan tulos­ten jäl­keen, joten nyt kan­nat­taa vie­lä jaksaa!

Muis­tan kuin­ka sisään­pää­sy­ke­vää­nä­ni kävin len­kil­lä vii­mei­se­nä ilta­na ennen koet­ta ja yleen­sä juok­sin aina saman pitui­sen len­kin – oli­sin sit­ten jak­sa­nut pidem­pään tai en. Minul­le on jää­nyt ylä­as­te- / lukio­ajois­ta huo­no luo­vu­tus- tai lais­kuus­men­ta­li­teet­ti tiet­tyi­hin asioi­hin, enkä osaa aina pus­kea itseä­ni eteen­päin jär­ke­vis­sä mää­rin. Kui­ten­kin tuo­na ilta­na len­kin lopus­sa tein mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sen, että tuo lenk­ki taval­laan kuvas­taa luku-urak­kaa­ni ja valin­ta­koet­ta, enkä luo­vu­ta ennen kuin olen anta­nut aivan kaik­ke­ni. Pääs­tes­sä­ni len­kil­lä koh­taan, jos­sa yleen­sä lope­tan juok­se­mi­sen, jat­koin hyvän moti­vaa­tio­vi­deon sii­vit­tä­mä­nä juok­se­mis­ta, ja nos­tin vain vauh­tia­ni. Tuon jäl­keen olin aivan fii­lik­sis­sä, vaik­ka­kin todel­li­suu­des­sa lenk­kiin tai­si tul­la lisä­pi­tuut­ta vain muu­ta­man sadan met­rin ver­ran heh.

Joka tapauk­ses­sa muis­tan, kuin­ka lukies­sa­ni kokees­sa yhden pit­kän esi­neoi­keu­den oikeus­ta­paus­teh­tä­vän ajat­te­lin, että haluai­sin vain luo­vut­taa, sil­lä teh­tä­vä tun­tui työ­lääl­tä, ja halusin jo naut­ti­maan kesä­päi­vis­tä. Mie­lee­ni tuli kui­ten­kin tuo edel­li­sen illan juok­su­lenk­ki­ni ja kuin­ka luo­vut­ta­mi­sen sijaan jat­koin juok­se­mis­ta täy­sil­lä. Tuon het­ken muis­te­lu antoi minul­le voi­maa ja ener­gi­aa pai­naa myös tuon vai­keal­ta tun­tu­neen teh­tä­vän yli ja lop­pu on his­to­ri­aa. Lisäk­si sain kysei­ses­tä teh­tä­väs­tä 7/10 pis­tet­tä, joka tai­si olla rei­lus­ti yli tuon teh­tä­vän pistekeskiarvon.

Ei ole oikeas­ti väliä, miten ja mil­lä taval­la kai­vat­te itsel­len­ne moti­vaa­tion pai­naa lop­puun asti. Se voi olla mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sia tai vie­lä jotain eri­koi­sem­paa. On tur­ha miet­tiä, onko esi­mer­kik­si täl­lai­sen mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sen teke­mi­nen “noloa”, sil­lä ei sen teke­mi­ses­tä tar­vit­se ker­toa kenel­le­kään – pait­si jos jos­kus alat­te kir­joit­ta­maan blo­gia ja koi­tat­te tsem­pa­ta tule­vai­suu­den haki­joi­ta omien nolo­jen tari­noi­den ker­to­mi­sel­la 🙂 Ehkä van­ha kir­joi­tuk­se­ni tulos­ten luke­mi­ses­ta antaa vie­lä lisä­mo­ti­vaa­tio­ta loppupuristukseen.

Lue lisää: 15 § Tulokset

Älä luo­vu­ta vas­toin­käy­mi­sis­tä huolimatta

Tämä on vie­lä hie­man aikais­ta, kos­ka tulok­set eivät ole vie­lä tul­leet ja haki­jat, jot­ka eivät pää­se toi­seen vai­hee­seen saa­vat ilmei­ses­ti vas­ta 3.6. täs­tä lopul­li­sen var­mis­tuk­sen. Pelin hen­ki on kui­ten­kin se, ettei­vät kaik­ki pää­se toi­seen vai­hee­seen. Usko­kaa pois, että ymmär­rän pet­ty­myk­sen­ne. Osa teis­tä haki vas­ta ensim­mäis­tä ker­taa, joten tähän haku­ker­taan kan­nat­taa suh­tau­tua har­joi­tus­ker­ta­na, jon­ka perus­teel­la osaat­te suun­ni­tel­la luke­mis­tan­ne entis­tä parem­min ensi vuon­na. Osa taas haki tois­ta tai useam­paa ker­taa, ja kuten olen ker­to­nut, pää­sin itse vas­ta kol­man­nel­la haku­ker­ral­la sisään. Jos oikis tun­tuu edel­leen tei­dän jutul­tan­ne, otta­kaa het­ki lomaa, mut­ta älkää luo­vut­ta­ko unel­man­ne suh­teen. Teil­lä on enem­män haku­ker­to­ja alla, joten pysäh­ty­kää rau­has­sa miet­ti­mään, mit­kä asiat ovat toi­mi­neet ja mit­kä asiat eivät ole suju­neet. Useas­ti useam­paan ker­taan hake­vien (kuten itse­ni) ongel­ma on se, että he tois­ta­vat tur­haan samat vir­heet, sil­lä aiem­pia vir­hei­tä ei pysäh­dy­tä miet­ti­mään. Lisäk­si väli­vuo­te­na voi teh­dä tule­van uran kan­nal­ta vaik­ka mitä hyö­dyl­lis­tä, kuten työ­ko­kei­lun juri­dii­kan alal­la tai opis­kel­la avoi­mes­sa yliopistossa 🙂

Face­book-ryh­mä valin­ta­ko­keen jäl­ki­mai­nin­kei­hin ja väli­vuo­den pohtimiseen

Olen pidem­pään miet­ti­nyt, että oli­si muka­vam­paa olla tei­dän luki­joi­den kans­sa enem­män vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ja että voi­sin jakaa aja­tuk­sia­ni reaa­liai­kai­sem­min. Toki olen nyt kir­joit­ta­nut joi­ta­kin aja­tuk­sia­ni valin­ta­koe­ke­vääs­tä myös Twit­te­riin, mut­ta siel­lä vuo­ro­vai­ku­tus nime­no­maan tei­dän haki­joi­den kans­sa ei toteu­du yhtä hyvin. Yksi vaih­toeh­to oli­si, jos perus­tai­sin Face­book-ryh­män, jos­sa te haki­jat voi­sit­te kes­kus­tel­la esi­mer­kik­si valin­ta­ko­keen jäl­ki­mai­nin­geis­sa tai väli­vuo­des­ta, ja täl­löin voi­sin olla itse­kin muka­na keskustelussa.

Jos sinua kiin­nos­taa täl­lai­seen oiki­sai­hei­seen Face­book-ryh­mään liit­ty­mi­nen tai sinul­la on kehi­ty­si­deoi­ta vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, jätä kom­ment­tia alle tai lai­ta minul­le säh­kö­pos­tia ([email protected])! EDIT. Ryh­mä on nyt luo­tu, ja voit liit­tyä ryh­mään tääl­lä.

Kom­men­teis­sa oli­si myös muka­va kuul­la, min­kä­lai­nen fii­lis sinul­le jäi ensim­mäi­sen vai­heen kokees­ta? Tun­tui­ko se men­neen hyvin vai huo­nos­ti ja mitä miel­tä olit käy­tet­tä­vis­sä ole­vas­ta ajas­ta? Entä tun­tui­vat­ko kysy­myk­set muu­ten vaikeilta?

Seu­raa tai ota yhteyttä!

  • Blo­gin Face­book-sivu
    • Tyk­kää blo­gin Face­book-sivus­ta ja pysyt myös tätä kaut­ta ajan­ta­sal­la uusis­ta blogikirjoituksista!
  • Säh­kö­pos­ti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
    • Minul­le voi vapaas­ti lait­taa kysy­myk­siä blo­giai­hei­siin liit­ty­vis­tä jutuis­ta tai pyy­tää apua, jos joku muu asia mietityttää.
  • Twit­ter: @IiroRuolahti
    • Twiit­tai­len satun­nai­ses­ti eri­näi­sis­tä aiheis­ta, jon­ka lisäk­si re-twiit­taan usein itseä­ni kiin­nos­ta­via juttuja.
  • Lin­ke­dIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
    • Minut voi lisä­tä vapaas­ti kon­tak­tik­si, mut­ta hyväk­syn kon­tak­toin­ti­pyyn­tö­jä aina hie­man vaih­te­le­vas­ti riip­puen sii­tä tun­nen­ko kysei­sen hen­ki­lön. Con­tact-pyyn­nön yhtey­des­sä kan­nat­taa kir­joit­taa, että löy­sit pro­fii­li­ni blo­gin kaut­ta, jol­loin osaan hyväk­syä pyynnön.
  • You­Tu­be: Iiro Ruo­lah­ti
    • Kana­val­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä podcast-jak­so kos­kien opis­ke­li­joi­den asumistukea.

Jaa blogikirjoitus

Lisää kategorian kirjoituksia

Ota yhteyttä!

Mietityttääkö jokin esimerkiksi oikikseen hakemisessa tai työnhaussa?

Autan mielelläni kaikissa blogin aiheisiin liittyvissä kysymyksissä!

Vastaa kyselyyn

Juridiikan osa-alueista minua kiinnostaa eniten

Katso vastaukset

Loading ... Loading ...

Liity sähköpostilistalle

Uusimmat kirjoitukset

Seuraa Facebookissa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.