Kaikki kirjoitukset

 

Kaikki blogikirjoitukset koottuna julkaisujärjestykseen.

Blogikirjoitukset kategorioittain

39 § Oikeus­tie­teel­li­sen alan vastaustekniikka

Photo by Green Chameleon on Unsplash

Alun perin valin­ta­koeu­ra­kan piti olla ohit­se täs­sä vai­hees­sa, mut­ta koro­nan takia lukuai­ka piden­tyi kym­me­nel­lä päi­väl­lä. Toi­vot­ta­vas­ti olet jat­ka­nut luke­mis­ta mah­dol­li­sim­man nor­maa­lis­ti, vaik­ka tie­dän, että ensim­mäi­sen vai­heen tulok­sia odo­tel­les­sa on vai­kea kes­kit­tyä, ja aivot ovat asen­noi­tu­neet sii­hen, että 26.5. jäl­keen vapau­den piti koit­taa. Tämän kir­joi­tuk­sen jul­kai­su­het­kel­lä luku­päi­viä ei ole enää mon­taa jäl­jel­lä, mut­ta jak­sa puris­taa vie­lä lop­puun asti, sil­lä aivan var­mas­ti moni toi­seen vai­hee­seen pää­se­vis­tä on jo loma­moo­dis­sa. Täl­löin sinul­la on lois­ta­va tilai­suus teh­dä eroa mui­hin haki­joi­hin jat­ka­mal­la luke­mis­ta, sil­lä tun­ne­tus­ti vii­mei­set luku­päi­vät ovat kes­kei­sim­piä koko kevään aikana!

En muis­taak­se­ni ole aiem­min kir­joit­ta­nut vas­taus­tek­nii­kas­ta laa­jem­min lukuun otta­mat­ta blo­gi­kir­joi­tuk­siin tul­lei­siin kom­ment­tei­hin vas­taa­mis­ta. Vas­taus­tek­nii­kas­ta sai­si luku­tek­nii­kan ohel­la todel­la laa­jan kir­joi­tuk­sen, mut­ta annan täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa joi­ta­kin vink­ke­jä. Koro­na­ti­lan­ne on jo nyt muut­ta­nut valin­ta­ko­keen sisäl­töä radi­kaa­lis­ti, joten on vai­kea sanoa min­kä­lai­nen toi­sen vai­heen koe tulee olemaan.

Lue lisää: 37 § Kuin­ka opis­kel­la valintakokeeseen

Ylei­ses­ti

Tämä on tois­toa luku­tek­niik­ka­kir­joi­tuk­ses­ta­ni, mut­ta kokees­sa ei saa bonus­pis­tei­tä valin­ta­koe­kir­jo­jen ja kokees­sa mah­dol­li­ses­ti jaet­ta­van aineis­ton ulko­puo­li­ses­ta osaa­mi­ses­ta, joten tämä kan­nat­taa ymmär­tää heti, vaik­ka kokees­sa teki­si kuin­ka mie­li osoit­taa yli­mää­räis­tä tie­tout­taan. Ulko­puo­lis­ta tie­toa lait­ta­mal­la esi­mer­kik­si essee­vas­tauk­seen, käy­tät vain tur­haan rajal­lis­ta vas­taus­ti­laa ja ‑aikaa seik­koi­hin, jois­ta et saa pisteitä.

Muu­ta­ma kir­joi­tus­tek­ni­nen seikka

Aluk­si on hyvä käy­dä läpi muu­ta­ma kir­joi­tus­tek­ni­nen seikka.

  • Sää­dös: Sää­dök­siä ovat lait ja ase­tuk­set – tasa­val­lan pre­si­den­tin ase­tuk­set, val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­set ja minis­te­riöi­den ase­tuk­set – sekä minis­te­riöi­tä alem­pien viran­omais­ten anta­mat oikeussäännöt.

Esi­mer­kik­si hal­lin­to­la­ki ja val­tio­neu­vos­ton ase­tus opin­to­tues­ta ovat sää­dök­siä. Huo­maa, että ase­tuk­sel­la voi­daan vii­ta­ta sekä näi­hin edel­lä mai­nit­tui­hin lakia alem­man tasoi­sem­piin ase­tuk­siin tai EU-ase­tuk­siin. EU-ase­tuk­set taas ovat yli­kan­sal­lis­ta lain­sää­dän­töä, jot­ka mene­vät kan­sal­lis­ten lakien edelle.

  • Sään­nös: Sää­dök­ses­sä on jouk­ko sään­nök­siä. Pykä­läs­sä voi olla usei­ta sään­nök­siä, samoin jopa yhdes­sä lauseessa.

  • Pykä­lä: Sää­dök­set koos­tu­vat pykä­lis­tä. Pykä­lät voi­daan jakaa moment­tei­hin, momen­tit koh­tiin ja koh­dat ala­koh­tiin. Esi­mer­kik­si hal­lin­to­lain 6 § on pykälä.

Pykä­lä­viit­tauk­sis­sa pitää olla tark­ka­na, sil­lä pykä­lä­viit­tauk­sen tek­ni­nen tapa riip­puu sää­dök­sen pykä­lä­nu­me­roin­nis­ta. Lukui­hin jaet­tu­jen sää­dös­ten pykä­lät voi­daan nume­roi­da joko juok­se­vas­ti lain alus­ta lop­puun tai luvuit­tain.

Mikä­li sää­dök­sen pykä­lä­nu­me­roin­ti on juok­se­va, yksit­täi­seen pykä­lään vii­ta­taan vain kir­joit­ta­mal­la pykä­lä­nu­me­ro ja väli­lyön­nin jäl­keen §-merk­ki. Sen sijaan, jos pykä­lä­nu­me­roin­ti alkaa alus­ta jokai­ses­sa luvus­sa, vii­ta­taan yksit­täi­seen pykä­lään kir­joit­ta­mal­la ensin luvun nume­ro, tämän jäl­keen kak­sois­pis­te ja sit­ten pykä­län nume­ro.

Juok­se­vaa pykä­lä­nu­me­roin­tia edus­ta­vas­ta sää­dök­ses­tä esi­merk­ki­nä on hal­lin­to­la­ki. Sen sijaan vahin­gon­kor­vaus­lais­sa pykä­lä­nu­me­roin­ti alkaa aina alus­ta jokai­ses­sa luvus­sa. Kyseis­ten sää­dös­ten pykä­liin voi­tai­siin vii­ta­ta esi­mer­kik­si näin:
- HL 20 §
- VahL 5:2

  • Moment­ti: Momen­tit ovat taval­laan pykä­län kap­pa­lei­ta. Momen­tit erot­taa useim­mi­ten sii­tä, että nii­den välis­sä on rivi­vä­li. Vii­tat­taes­sa yksi­mo­ment­ti­seen pykä­lään mai­ni­taan vain kysei­nen pykä­lä. Moment­tiin vii­ta­taan yhdel­lä lisä­as­ke­leel­la pykä­lä­viit­tauk­seen ver­rat­tu­na, sil­lä pykä­län nume­ron jäl­keen tulee pis­te ja tämän jäl­keen momen­tin nume­ro. Esi­mer­kik­si rikos­lain 8:1.1.
Lakipykälien momentit.
Pykä­lät voi­daan jakaa moment­tei­hin. Momen­tit erot­taa useim­mi­ten sii­tä, että nii­den välis­sä on riviväli.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­tauk­seen ei tar­vit­se teh­dä pykä­lä­viit­tauk­sia. En myös­kään suo­sit­te­le tätä. Eri asia on, mikä­li teh­tä­vän­an­nos­sa anne­taan val­miik­si pykä­lä­nu­me­rot tai teh­tä­väs­sä vaa­di­taan tiet­tyyn pykä­lään viit­taa­mis­ta. Täl­lai­sia teh­tä­viä oli vuo­den 2019 valin­ta­ko­kees­sa. Täl­löin kan­nat­taa vii­ta­ta ihan pykä­lä­tark­kuu­del­la tai mik­sei myös momen­tin tark­kuu­del­la, jos se on mahdollista.

Oikiksen valintakoetehtävä, jossa on annettu valmiiksi pykälänumerot.
Valin­ta­koe­teh­tä­vä, jos­sa on annet­tu val­miik­si pykälänumerot.
Oikiksen valintakoetehtävä, jossa tuli viitata lainkohtaan pykälän tarkkuudella.
Valin­ta­koe­teh­tä­vä, jos­sa tuli vii­ta­ta lain­koh­taan pykä­län tarkkuudella.
Oikiksen esseetehtävissä ei tarvitse tehdä pykäläviittauksia.
Essee­teh­tä­vis­sä ei tar­vit­se teh­dä pykäläviittauksia.

Valin­ta­ko­keen ylei­sim­mät tehtävätyypit

Läh­tö­koh­tai­ses­ti oikik­seen valin­ta­ko­kei­den teh­tä­vä­tyy­pit voi­daan jao­tel­la nel­jään teh­tä­vä­ka­te­go­ri­aan, jot­ka ovat:

  1. moni­va­lin­ta­teh­tä­vät;
  2. essee­teh­tä­vät;
  3. oikeus­ta­paus­teh­tä­vät; ja
  4. aineis­to­teh­tä­vät
Moni­va­lin­ta­teh­tä­vät

Sekä vuo­den 2018 että vuo­den 2019 valin­ta­ko­kees­sa (eli molem­pi­na vuo­si­na kuin yhteis­va­lin­ta on ollut käy­tös­sä) puo­let teh­tä­vis­tä oli­vat moni­va­lin­ta­teh­tä­viä. Moni­va­lin­nat muo­dos­ti­vat valin­ta­ko­kees­sa ensim­mäi­sen vai­heen siten, että vaik­ka kaik­ki haki­jat teki­vät kaik­ki kah­dek­san teh­tä­vää, vain osal­ta tar­kis­tet­tiin kaik­kien teh­tä­vien vas­tauk­set. Näin ollen moni­va­lin­ta­teh­tä­vät ovat toi­mi­neet ensim­mäi­se­nä vai­hee­na, jos­ta jat­koon pääs­täk­seen on pitä­nyt olla yleen­sä 1248 haki­jan par­haan jou­kos­sa. Tänä vuon­na idea on sinän­sä sama, mut­ta ero­na on se, että vain toi­seen vai­hee­seen pää­se­vät teke­vät toi­sen vai­heen tehtävät.

Moni­va­lin­ta­teh­tä­vät ovat aiem­min sisäl­tä­neet aina 10 eril­lis­tä kysy­mys­tä. Moni­va­lin­ta­ky­sy­myk­ses­sä voi olla vain yksi oikea vas­taus tai sit­ten useam­pi, mut­ta aiem­pi­na vuo­si­na moni­va­lin­ta­ky­sy­myk­sis­sä on ollut vain yksi oikea vastaus.

Moni­va­lin­nat ovat haas­ta­via sii­tä, että ne vaa­ti­vat useim­mi­ten tark­kaa muis­ta­mis­ta, mut­ta toi­saal­ta help­po­ja sii­tä, että sinun tar­vit­see muis­taa vain pas­sii­vi­ses­ti, sil­lä valit­set oikean vas­tauk­sen val­miik­si anne­tuis­ta vastausvaihtoehdoista.

Moni­va­lin­to­jen ehkä kak­si kes­kei­sin­tä ansaa ovat väit­tei­den ehdot­to­muus ja negaa­tion käyt­tö.

Usein vaih­toeh­to vai­kut­taa muu­ten kai­kin puo­lin paik­kaan­sa pitä­väl­tä, mut­ta yksi sana muut­taa väit­teen sisäl­lön vää­räk­si. Jos näet vas­taus­vaih­toeh­dos­sa esi­mer­kik­si sanan ”kos­kaan” tai ”vain”, kan­nat­taa olla todel­la tarkkana!

Negaation käyttö oikiksen valintakokeen monivalintatehtävissä.
Kiin­ni­tä huo­mio­ta moni­va­lin­to­jen vas­taus­vaih­toeh­dois­sa käy­tet­tyi­hin sanavalintoihin!

Toi­nen moni­va­lin­noil­le tyy­pil­li­nen piir­re on negaa­tion käyt­tä­mi­nen. Kysy­myk­ses­sä ei siis hae­ta sitä vaih­toeh­toa, joka on fak­tu­aa­li­ses­ti tot­ta, vaan vaih­toeh­toa, joka ei pidä paik­kaan­sa. Täl­löin siis muut vaih­toeh­dot ovat fak­tu­aa­li­ses­ti oikein.

Oikiksen valintakokeen monivalintatehtävien tehtävänannoissa koitetaan usein hämätä hakijaa negaation käytöllä.
Teh­tä­vän­an­nos­sa koi­te­taan usein hämä­tä haki­jaa negaa­tion käytöllä.

Itse käy­tin moni­va­lin­nois­sa aina tek­niik­kaa, että kir­joi­tin kysy­mys­pa­pe­riin kysy­myk­sen vie­reen ”oikein” tai ”vää­rin” muis­tu­tuk­sek­si sii­tä hae­taan­ko kysy­myk­ses­sä paik­kaan­sa pitä­vää väit­tä­mää vai ei. Tämä myös hel­pot­ti moni­va­lin­to­jen nope­aa tar­kas­ta­mis­ta lopuk­si, kun tar­kis­tin, matc­haa­ko valit­se­ma­ni vaih­toeh­to kysy­myk­sen vie­res­sä ole­vaan sanaan ts. onko väi­te fak­tu­aa­li­ses­ti vää­rin vai oikein.

Lopuk­si kan­nat­taa muis­taa, että useim­mi­ten moni­va­lin­nois­sa voi saa­da mii­nus­pis­tei­tä, joten lii­al­lis­ta arvaa­mis­ta kan­nat­taa vält­tää. Esi­mer­kik­si perin­tei­ses­sä 10 kysy­myk­sen moni­va­lin­nas­sa vas­taa­mal­la seit­se­mään kysy­myk­seen oikein ja kol­meen vää­rin ovat lopul­li­set pis­tee­si todel­li­suu­des­sa 4 pis­tet­tä (7–3=4 pis­tet­tä), mikä­li yksi vää­rä vas­taus tar­koit­taa ‑1 pis­tet­tä. Toi­sen haku­ker­ta­ni yksi isoim­mis­ta kom­pas­tus­ki­vis­tä oli moni­va­lin­ta­teh­tä­väs­sä arvai­lu, sil­lä en malt­ta­nut vas­ta­ta “Ei vas­taus­ta”, vaik­ka en ollut täy­sin var­ma vas­tauk­ses­ta­ni. Sain tuos­ta moni­va­lin­ta­teh­tä­väs­tä 2/10 pistettä.

Lue lisää: 6 § Pääsykoekevääni

Essee­teh­tä­vät

Valin­ta­ko­keen essee­teh­tä­vät eroa­vat yo-kir­joi­tus­ten esseis­tä, jot­ka oli­vat aina­kin minun lukio­ai­ka­na­ni todel­la laa­jo­ja ja poh­dis­ke­le­via. Tai no omat vas­tauk­se­ni oli­vat kau­ka­na näis­tä, sil­lä val­mis­tuin yli­op­pi­laak­si ABCC-rivillä.

Sen sijaan valin­ta­ko­kees­sa essee­vas­tauk­sen tulee olla heti asi­aan mene­vä, kir­jan tie­toi­hin perus­tu­va ja yti­me­käs. Essees­sä ei tar­vit­se olla mitään eri­tyis­tä aloi­tus­ta tai lope­tus­ta, vaan vas­taus alkaa heti fak­to­jen tykittämisellä.

Kun vas­taat essee­teh­tä­vään, tar­kis­ta ensin, mitä kysy­tään. Tämän jäl­keen (ajan sal­lies­sa) voit lait­taa avain­sa­no­ja ylös luon­nos­pa­pe­ril­le, joi­ta sinul­la tulee mie­leen teh­tä­vän­an­toon liit­tyen. Tämä myös hel­pot­taa sitä, että vas­tauk­se­si pysyy loo­gi­se­na, kun voit hah­mo­tel­la sitä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä esi­tät asiat. Näin myös taval­laan sääs­tät aikaa, kun et jou­du kes­ken vas­tauk­sen kumit­ta­maan ja siir­tä­mään asioi­den esit­tä­mis­jär­jes­tys­tä. Esit­tä­mis­jär­jes­tyk­sel­lä ei ole kui­ten­kaan niin kriit­tis­tä mer­ki­tys­tä pis­tei­den saa­mi­ses­sa, vaik­ka­kin ”teh­tä­vien arvos­te­lus­sa nou­da­te­taan koko­nai­sar­vos­te­lua, jos­sa mer­ki­tys­tä voi­daan antaa vas­tauk­sen sisäl­tä­mien tie­to­jen ja vas­tauk­sen vir­heet­tö­myy­den lisäk­si vas­tauk­sen joh­don­mu­kai­suu­del­le, sel­key­del­le ja olen­nai­siin asioi­hin kes­kit­ty­mi­sel­le.

Aloi­ta vas­taa­mi­nen oleel­li­sim­mis­ta asioi­ta eli taval­laan asian yti­mes­tä ja tämän jäl­keen ete­ne mui­hin asioi­hin. Jos teh­tä­vään liit­tyy sään­tö­jä, aloi­ta pää­sään­nöis­tä ja ete­ne tämän jäl­keen poik­keuk­siin. Vaik­kei esseis­sä ei tar­vit­se­kaan perin­tei­ses­sä mie­les­sä olla ”joh­dan­toa”, voi vas­tauk­sen aloit­taa taval­laan taus­toit­ta­mal­la teh­tä­vän­an­non kysy­mys­tä. Esi­mer­kik­si vii­me vuo­den teh­tä­vän 5 ensim­mäi­nen pis­te­jy­vi­tet­ty koh­ta mal­li­vas­tauk­ses­sa oli täl­lai­nen taustoitus.

Vaikka oikiksen valintakokeen esseevastauksessa pitää mennä suoraan asiaan, voi "taustoituksesta" saada pisteitä.
Vaik­ka essee­vas­tauk­ses­sa pitää men­nä suo­raan asi­aan, voi “taus­toi­tuk­ses­ta” saa­da pisteitä.
Oikiksen valintakokeissa esseevastaus kannattaa aloittaa joko taustoituksella tai mahdollisilla pääsäännöillä.
Essee­vas­taus kan­nat­taa aloit­taa joko taus­toi­tuk­sel­la tai mah­dol­li­sil­la pääsäännöillä.

Jos sinul­la jää kokees­sa aikaa ja vas­taus­ti­laa, käy­tä se hyö­dyk­si. Lopuk­si kan­nat­taa vas­tauk­seen lait­taa kaik­ki teh­tä­vän­an­toon liit­ty­vät – kir­jas­sa tai aineis­tos­sa mai­ni­tut – sei­kat, jot­ka tule­vat mie­lee­si, sil­lä iki­nä ei voi tie­tää mis­tä pis­tei­tä lopul­ta heruu. Yksi­kin lisä­pis­te voi olla kan­nal­ta­si ratkaiseva!

Oikeus­ta­paus­teh­tä­vät

Vii­me vuo­den haki­jat var­mas­ti muis­ta­vat, että oikeu­del­li­sen päät­te­lyn perus­muo­to­na on perin­tei­ses­ti esi­tet­ty niin kut­sut­tu loo­gi­nen syl­lo­gis­mi. Loo­gi­nen syl­lo­gis­mi muo­dos­tuu nor­mipre­mis­sis­tä, fak­tapre­mis­sis­tä ja joh­to­pää­tök­ses­tä. Tätä samaa raken­net­ta käy­te­tään oikeus­ta­paus­teh­tä­viin vastatessa:

  1. ensin tuo­daan ilmi tapauk­seen sovel­tu­vat nor­mit;
  2. sen jäl­keen rele­van­tit fak­tat tapauk­ses­ta; ja
  3. lopuk­si joh­to­pää­tös eli lop­pu­tu­los.

Hyvä­nä esi­merk­ki­nä vas­taus­tek­nii­kas­ta toi­mii vuo­den 2018 valin­ta­ko­keen teh­tä­vä 8b. Teh­tä­vän­an­to oli seuraava:

b) Anna arvio­si Mar­tin mah­dol­li­suu­des­ta vaa­tia kor­vaus­ta suo­raan yri­tys A:n vas­tuu­va­kuu­tuk­ses­ta vakuu­tus­yh­tiö B:stä. (2 p.)

Mal­li­vas­taus kysei­seen teh­tä­vään oli seuraava:

b. Vahin­gon­kär­si­jä saa vaa­tia kor­vaus­ta suo­raan vakuu­tuk­se­nan­ta­jal­ta, jos vakuu­tuk­sen otta­mi­nen perus­tuu esi­mer­kik­si lakiin, jos vakuu­tet­tu on mak­su­ky­vy­tön, tai jos vakuu­tuk­ses­ta on ilmoi­tet­tu vakuu­te­tun mark­ki­noin­nis­sa. 1 p. Kos­ka tapauk­ses­sa ei ole käsil­lä mikään edel­lä mai­ni­tuis­ta tilan­teis­ta, Mart­ti ei voi kään­tyä suo­raan vakuu­tus­yh­tiö B:n puo­leen kor­vaus­asias­sa, vaan hänen on vaa­dit­ta­va kor­vaus­ta yri­tys A:lta. 1p.

Jos mal­li­vas­taus pil­ko­taan osiin, voi­daan näh­dä, kuin­ka vas­taus koos­tuu loo­gi­sen syl­lo­gis­min eri osista:

  1. Sovel­tu­va nor­mi:Vahin­gon­kär­si­jä saa vaa­tia kor­vaus­ta suo­raan vakuu­tuk­se­nan­ta­jal­ta, jos vakuu­tuk­sen otta­mi­nen perus­tuu esi­mer­kik­si lakiin, jos vakuu­tet­tu on mak­su­ky­vy­tön, tai jos vakuu­tuk­ses­ta on ilmoi­tet­tu vakuu­te­tun mark­ki­noin­nis­sa.
  2. Tapauk­sen rele­van­tit fak­tat: ”Kos­ka tapauk­ses­sa ei ole käsil­lä mikään edel­lä mai­ni­tuis­ta tilan­teis­ta,
  3. Joh­to­pää­tös:Mart­ti ei voi kään­tyä suo­raan vakuu­tus­yh­tiö B:n puo­leen kor­vaus­asias­sa, vaan hänen on vaa­dit­ta­va kor­vaus­ta yri­tys A:lta.

Oikeus­ta­paus­teh­tä­vien vas­taus­tek­nii­kan ymmär­tä­mi­ses­sä ei mene kau­aa eikä sitä var­ten tar­vit­se usean sadan euron tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa usean tuhan­nen euron val­men­nus­kurs­sia. Vas­taus­tek­nii­kan on kui­ten­kin tul­ta­va sel­käy­ti­mes­tä, ettei kokees­sa kulu aikaa sen muis­te­le­mi­seen. Lisäk­si aina oikeus­ta­paus­teh­tä­vät eivät ole näin yksin­ker­tai­ses­sa muo­dos­sa. Edel­lä ole­va oikeus­ta­paus oli yhden teh­tä­vän ala­koh­ta, ja sii­tä saat­toi saa­da mak­si­mis­saan kak­si pistettä.

Oikeus­ta­paus­teh­tä­vä voi myös olla 10 pis­teen teh­tä­vä ilman ala­koh­tia, jol­loin myös teh­tä­vän­an­to ja tapaus­ku­vaus on laa­jem­pi. Täl­löin haas­teek­si usein nousee olen­nais­ten seik­ko­jen hah­mot­ta­mi­nen tapaus­ku­vauk­ses­sa sekä var­si­nai­sen kysy­myk­sen hah­mot­ta­mi­nen. Tuos­sa edel­lä käy­dys­sä kah­den pis­teen teh­tä­väs­sä kysy­mys annet­tiin hyvin suo­raan: ”Anna arvio­si Mar­tin mah­dol­li­suu­des­ta vaa­tia kor­vaus­ta suo­raan yri­tys A:n vas­tuu­va­kuu­tuk­ses­ta vakuu­tus­yh­tiö B:stä.

Sen sijaan esi­mer­kik­si Hel­sin­gin oikik­sen vuo­den 2015 valin­ta­ko­keen teh­tä­väs­sä 4 ei anne­ta teh­tä­vän lopuk­si suo­raan oikeu­del­lis­ta kysy­mys­tä, johon haki­jan tuli vas­ta­ta, vaan tapaus­ku­vauk­sen perus­teel­la piti ”antaa Juhal­le perus­tel­tu oikeu­del­li­nen arvio­si tilan­tees­ta”. Näin ollen haki­jan teh­tä­vä­nä oli poi­mia itse tapaus­ku­vauk­ses­ta Juhan ”kysy­myk­set” ja Juhan tilan­tee­seen rele­van­tit sei­kat. Mal­li­vas­tauk­sen mukaan ”teh­tä­väs­sä tuli ottaa kan­taa Juhan takauk­sen luon­tee­seen, kor­koon, vel­ko­jan vaih­tu­mi­seen ja väi­tet­tyyn 5 000 euron takaus­vas­tuun lisäyk­seen.

Voi­si siis sanoa, että itse asias­sa oikeus­ta­paus­teh­tä­vien haas­ta­vuus ei tule vas­taus­tek­nii­kan ymmär­tä­mi­ses­tä, vaan ennem­min­kin olen­nais­ten seik­ko­jen löy­tä­mi­ses­tä. Yhteis­va­lin­nan myö­tä oikeus­ta­pauk­set ovat kui­ten­kin men­neet hel­pom­paan suun­taan, sil­lä yhteis­va­lin­nan aika­na on ollut vain ker­ran (vuon­na 2018, teh­tä­vä 7) 10 pis­teen oikeus­ta­paus­teh­tä­vä, jos­sa ei ollut ala­koh­tia. ”Hel­pom­mis­sa” oikeus­ta­paus­teh­tä­vis­sä koros­tuu vas­taus­tek­niik­ka, sil­lä usein haki­jat esi­mer­kik­si unoh­ta­vat ilmais­ta sel­keäs­ti joh­to­pää­tök­sen­sä annet­tuun kysymykseen.

Aineis­to­teh­tä­vät

Aineis­to­teh­tä­vät ovat aina väki­sin hybri­di­teh­tä­viä, sil­lä aineis­ton perus­teel­la vas­ta­taan oikeus­ta­pauk­seen, moni­va­lin­toi­hin tai muun tyyp­pi­seen teh­tä­vään. Useim­mi­ten aineis­tot ovat sisäl­löl­tään kyl­lä help­po­ja, mut­ta vai­keus tulee joka ker­ta aineis­ton laa­juu­des­ta suh­tees­sa kokees­sa käy­tös­sä ole­vaan aikaan. Aineis­to­teh­tä­vis­sä koros­tuu­kin ajanhallinta.

Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin oikik­sen vuo­den 2015 valin­ta­ko­kees­sa oli perä­ti kak­si aineis­to­teh­tä­vää, jois­ta toi­ses­sa oli kuusi sivua ja toi­ses­sa jopa 28 sivua aineis­toa. Esi­mer­kik­si lää­ke­tie­teel­li­sen alan valin­ta­ko­keis­sa on aina­kin ennen ollut taval­laan idea­na, että teh­tä­viä on niin pal­jon, ettei kaik­kiin pys­ty vas­taa­maan täy­sien pis­tei­den veroi­ses­ti. Samal­la taval­la kan­nat­taa suh­tau­tua oikik­sen valin­ta­ko­kee­seen ja eri­tyi­ses­ti aineis­to­teh­tä­vään tai ‑teh­tä­viin.

Aineis­to­teh­tä­vä kan­nat­taa teh­dä läh­tö­koh­tai­ses­ti aina vii­mei­se­nä, sil­lä aineis­toon pereh­ty­mi­seen saa hel­pos­ti kulu­maan lii­kaa aikaa, joka on pois mui­den teh­tä­vien teke­mi­sel­tä. Ennen kui­ten­kin aineis­to­teh­tä­vä on ollut yhtä arvo­kas (10 pis­tet­tä) kuin muut­kin, joten ei ole jär­keä käyt­tää sii­hen sen enem­pää aikaa kuin mui­hin­kaan 10 pis­teen teh­tä­viin. Tosin sil­loin kun ensim­mäi­seen vai­hee­seen sisäl­tyy aineis­to­teh­tä­vä, ei aineis­to­teh­tä­vää kan­na­ta vält­tä­mät­tä jät­tää täy­sin vii­mei­sek­si, sil­lä ensim­mäi­sen vai­heen teh­tä­vien pis­teet rat­kai­se­vat sen, pää­set­kö yli­pään­sä toi­seen vai­hee­seen / tar­kis­te­taan­ko  sinun “toi­seen vai­heen” tehtävät.

Lue teh­tä­vän­an­to huo­lel­la, sil­lä on tär­ke­ää huo­ma­ta, tulee­ko teh­tä­vään vastata

  1. pel­käs­tään aineis­ton perus­teel­la (esi­mer­kik­si vuo­den 2019 valin­ta­koe, teh­tä­vä 8); vai
  2. aineis­ton ja valin­ta­koe­kir­jan tie­to­jen perus­teel­la (esi­mer­kik­si Hel­sin­gin oikik­sen vuo­den 2015 valin­ta­koe, teh­tä­vä 5).

Mikä­li teh­tä­vään vas­ta­taan pel­käs­tään aineis­ton perus­teel­la, on tur­ha miet­tiä valin­ta­koe­kir­jan asioi­ta, mut­ta jos teh­tä­vään vas­ta­taan aineis­ton sekä valin­ta­koe­kir­jan tie­to­jen perus­teel­la, ei kaik­kiin koh­tiin vält­tä­mät­tä löy­dä vas­taus­ta aineis­tos­ta. Lisäk­si jos tie­dät johon­kin koh­taan vas­tauk­sen kir­jan tie­to­jen perus­teel­la, ei kan­na­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti tuh­la­ta aikaa aineis­ton plä­rää­mi­seen ja asian var­mis­ta­mi­seen. Toki jos tähän jää aikaa, kan­nat­taa sekin vie­lä tehdä.

Aineis­toa ei tule edes yrit­tää lukea sanas­ta sanaan, ellei se ole todel­la lyhyt, vaan kat­so kysy­myk­set ja selaa tämän jäl­keen aineis­toa esi­mer­kik­si väliot­si­koi­ta hyödyntäen.

Yhteen­ve­to

Lopuk­si vie­lä yhteen­ve­to eri teh­tä­vä­tyyp­pien kes­kei­sim­mis­tä asioista.

Moni­va­lin­ta­teh­tä­vät
  • Tar­kis­ta hae­taan­ko kysy­myk­ses­sä fak­tu­aa­li­ses­ti paik­kaan­sa pitä­vää vaih­toeh­toa vai ei (negaa­tion käyttö).
  • Ole tark­ka­na, mikä­li kysy­myk­ses­sä käy­te­tään ehdot­to­mia sano­ja, kuten ”kos­kaan” tai ”aina”.
  • Varo mii­nus­pis­tei­tä älä­kä läh­tö­koh­tai­ses­ti arvaile.
Essee­teh­tä­vät
  • Tar­kis­ta mitä teh­tä­väs­sä kysytään.
  • Aloi­ta oleel­li­sim­mis­ta sei­kois­ta, kuten esi­mer­kik­si pääsäännöistä.
  • Vas­taa ytimekkäästi.
  • Käy­tä koko vas­taus­ti­la hyö­dyk­si, mikä­li aikaa jää.
Oikeus­ta­paus­teh­tä­vät
  • Tar­kis­ta ja hah­mo­ta mihin teh­tä­väs­sä hae­taan vastausta.
  • Poi­mi tapaus­ku­vauk­ses­ta olen­nai­set seikat.
  • Muis­ta vastaustekniikka:
    • 1. Sovel­tu­vat normit
    • 2. Rele­van­tit faktat
    • 3. Joh­to­pää­tös eli soveltaminen
Aineis­to­teh­tä­vät
  • Jätä läh­tö­koh­tai­ses­ti aineis­to­teh­tä­vä viimeiseksi.
  • Älä pani­koi­du laa­jas­ta aineis­tos­ta älä­kä tavoit­te­le (epä­rea­lis­ti­ses­ti) täydellisyyttä.
  • Lue teh­tä­vän­an­to: kuu­luu­ko kysy­myk­siin vas­ta­ta pel­käs­tään aineis­ton perus­teel­la vai aineis­ton sekä valin­ta­koe­kir­jan tie­to­jen perusteella.
  • Älä yri­tä lukea aineis­toa sanas­ta sanaan.
  • Kerää aineis­tos­sa­kin ensin hel­pot pisteet.

Lopuk­si

Tsem­pit vii­mei­seen viikkoon

Huo­men­na sel­vi­ää, ket­kä pää­si­vät toi­seen vai­hee­seen ja kei­den osal­ta tämän kevään aher­rus ei vali­tet­ta­vas­ti tuo­nut paik­kaa oikik­ses­sa. Tie­dän, että toi­seen vai­hee­seen pää­se­vät ovat taval­laan jo ”ylia­jal­la” luke­mi­sen kans­sa, mut­ta kuten alus­sa sanoin, on jäl­jel­lä ole­via päi­viä enää muu­ta­mia. Vie­lä tämän vii­mei­sen vajaan vii­kon aika­na voi osaa­mis­ta­so­aan kehit­tää hur­jas­ti. Lisäk­si en halua, että kukaan teis­tä jou­tuu jos­sit­te­le­maan tulos­ten jäl­keen, joten nyt kan­nat­taa vie­lä jaksaa!

Muis­tan kuin­ka sisään­pää­sy­ke­vää­nä­ni kävin len­kil­lä vii­mei­se­nä ilta­na ennen koet­ta ja yleen­sä juok­sin aina saman pitui­sen len­kin – oli­sin sit­ten jak­sa­nut pidem­pään tai en. Minul­le on jää­nyt ylä­as­te- / lukio­ajois­ta huo­no luo­vu­tus- tai lais­kuus­men­ta­li­teet­ti tiet­tyi­hin asioi­hin, enkä osaa aina pus­kea itseä­ni eteen­päin jär­ke­vis­sä mää­rin. Kui­ten­kin tuo­na ilta­na len­kin lopus­sa tein mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sen, että tuo lenk­ki taval­laan kuvas­taa luku-urak­kaa­ni ja valin­ta­koet­ta, enkä luo­vu­ta ennen kuin olen anta­nut aivan kaik­ke­ni. Pääs­tes­sä­ni len­kil­lä koh­taan, jos­sa yleen­sä lope­tan juok­se­mi­sen, jat­koin hyvän moti­vaa­tio­vi­deon sii­vit­tä­mä­nä juok­se­mis­ta, ja nos­tin vain vauh­tia­ni. Tuon jäl­keen olin aivan fii­lik­sis­sä, vaik­ka­kin todel­li­suu­des­sa lenk­kiin tai­si tul­la lisä­pi­tuut­ta vain muu­ta­man sadan met­rin ver­ran heh.

Joka tapauk­ses­sa muis­tan, kuin­ka lukies­sa­ni kokees­sa yhden pit­kän esi­neoi­keu­den oikeus­ta­paus­teh­tä­vän ajat­te­lin, että haluai­sin vain luo­vut­taa, sil­lä teh­tä­vä tun­tui työ­lääl­tä, ja halusin jo naut­ti­maan kesä­päi­vis­tä. Mie­lee­ni tuli kui­ten­kin tuo edel­li­sen illan juok­su­lenk­ki­ni ja kuin­ka luo­vut­ta­mi­sen sijaan jat­koin juok­se­mis­ta täy­sil­lä. Tuon het­ken muis­te­lu antoi minul­le voi­maa ja ener­gi­aa pai­naa myös tuon vai­keal­ta tun­tu­neen teh­tä­vän yli ja lop­pu on his­to­ri­aa. Lisäk­si sain kysei­ses­tä teh­tä­väs­tä 7/10 pis­tet­tä, joka tai­si olla rei­lus­ti yli tuon teh­tä­vän pistekeskiarvon.

Ei ole oikeas­ti väliä, miten ja mil­lä taval­la kai­vat­te itsel­len­ne moti­vaa­tion pai­naa lop­puun asti. Se voi olla mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sia tai vie­lä jotain eri­koi­sem­paa. On tur­ha miet­tiä, onko esi­mer­kik­si täl­lai­sen mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sen teke­mi­nen “noloa”, sil­lä ei sen teke­mi­ses­tä tar­vit­se ker­toa kenel­le­kään – pait­si jos jos­kus alat­te kir­joit­ta­maan blo­gia ja koi­tat­te tsem­pa­ta tule­vai­suu­den haki­joi­ta omien nolo­jen tari­noi­den ker­to­mi­sel­la 🙂 Ehkä van­ha kir­joi­tuk­se­ni tulos­ten luke­mi­ses­ta antaa vie­lä lisä­mo­ti­vaa­tio­ta loppupuristukseen.

Lue lisää: 15 § Tulokset

Älä luo­vu­ta vas­toin­käy­mi­sis­tä huolimatta

Tämä on vie­lä hie­man aikais­ta, kos­ka tulok­set eivät ole vie­lä tul­leet ja haki­jat, jot­ka eivät pää­se toi­seen vai­hee­seen saa­vat ilmei­ses­ti vas­ta 3.6. täs­tä lopul­li­sen var­mis­tuk­sen. Pelin hen­ki on kui­ten­kin se, ettei­vät kaik­ki pää­se toi­seen vai­hee­seen. Usko­kaa pois, että ymmär­rän pet­ty­myk­sen­ne. Osa teis­tä haki vas­ta ensim­mäis­tä ker­taa, joten tähän haku­ker­taan kan­nat­taa suh­tau­tua har­joi­tus­ker­ta­na, jon­ka perus­teel­la osaat­te suun­ni­tel­la luke­mis­tan­ne entis­tä parem­min ensi vuon­na. Osa taas haki tois­ta tai useam­paa ker­taa, ja kuten olen ker­to­nut, pää­sin itse vas­ta kol­man­nel­la haku­ker­ral­la sisään. Jos oikis tun­tuu edel­leen tei­dän jutul­tan­ne, otta­kaa het­ki lomaa, mut­ta älkää luo­vut­ta­ko unel­man­ne suh­teen. Teil­lä on enem­män haku­ker­to­ja alla, joten pysäh­ty­kää rau­has­sa miet­ti­mään, mit­kä asiat ovat toi­mi­neet ja mit­kä asiat eivät ole suju­neet. Useas­ti useam­paan ker­taan hake­vien (kuten itse­ni) ongel­ma on se, että he tois­ta­vat tur­haan samat vir­heet, sil­lä aiem­pia vir­hei­tä ei pysäh­dy­tä miet­ti­mään. Lisäk­si väli­vuo­te­na voi teh­dä tule­van uran kan­nal­ta vaik­ka mitä hyö­dyl­lis­tä, kuten työ­ko­kei­lun juri­dii­kan alal­la tai opis­kel­la avoi­mes­sa yliopistossa 🙂

Face­book-ryh­mä valin­ta­ko­keen jäl­ki­mai­nin­kei­hin ja väli­vuo­den pohtimiseen

Olen pidem­pään miet­ti­nyt, että oli­si muka­vam­paa olla tei­dän luki­joi­den kans­sa enem­män vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ja että voi­sin jakaa aja­tuk­sia­ni reaa­liai­kai­sem­min. Toki olen nyt kir­joit­ta­nut joi­ta­kin aja­tuk­sia­ni valin­ta­koe­ke­vääs­tä myös Twit­te­riin, mut­ta siel­lä vuo­ro­vai­ku­tus nime­no­maan tei­dän haki­joi­den kans­sa ei toteu­du yhtä hyvin. Yksi vaih­toeh­to oli­si, jos perus­tai­sin Face­book-ryh­män, jos­sa te haki­jat voi­sit­te kes­kus­tel­la esi­mer­kik­si valin­ta­ko­keen jäl­ki­mai­nin­geis­sa tai väli­vuo­des­ta, ja täl­löin voi­sin olla itse­kin muka­na keskustelussa.

Jos sinua kiin­nos­taa täl­lai­seen oiki­sai­hei­seen Face­book-ryh­mään liit­ty­mi­nen tai sinul­la on kehi­ty­si­deoi­ta vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, jätä kom­ment­tia alle tai lai­ta minul­le säh­kö­pos­tia ([email protected])! EDIT. Ryh­mä on nyt luo­tu, ja voit liit­tyä ryh­mään tääl­lä.

Kom­men­teis­sa oli­si myös muka­va kuul­la, min­kä­lai­nen fii­lis sinul­le jäi ensim­mäi­sen vai­heen kokees­ta? Tun­tui­ko se men­neen hyvin vai huo­nos­ti ja mitä miel­tä olit käy­tet­tä­vis­sä ole­vas­ta ajas­ta? Entä tun­tui­vat­ko kysy­myk­set muu­ten vaikeilta?

Seu­raa tai ota yhteyttä!

  • Blo­gin Face­book-sivu
    • Tyk­kää blo­gin Face­book-sivus­ta ja pysyt myös tätä kaut­ta ajan­ta­sal­la uusis­ta blogikirjoituksista!
  • Säh­kö­pos­ti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
    • Minul­le voi vapaas­ti lait­taa kysy­myk­siä blo­giai­hei­siin liit­ty­vis­tä jutuis­ta tai pyy­tää apua, jos joku muu asia mietityttää.
  • Twit­ter: @IiroRuolahti
    • Twiit­tai­len satun­nai­ses­ti eri­näi­sis­tä aiheis­ta, jon­ka lisäk­si re-twiit­taan usein itseä­ni kiin­nos­ta­via juttuja.
  • Lin­ke­dIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
    • Minut voi lisä­tä vapaas­ti kon­tak­tik­si, mut­ta hyväk­syn kon­tak­toin­ti­pyyn­tö­jä aina hie­man vaih­te­le­vas­ti riip­puen sii­tä tun­nen­ko kysei­sen hen­ki­lön. Con­tact-pyyn­nön yhtey­des­sä kan­nat­taa kir­joit­taa, että löy­sit pro­fii­li­ni blo­gin kaut­ta, jol­loin osaan hyväk­syä pyynnön.
  • You­Tu­be: Iiro Ruo­lah­ti
    • Kana­val­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä podcast-jak­so kos­kien opis­ke­li­joi­den asumistukea.

Jaa blogikirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää kategorian kirjoituksia

Ota yhteyttä!

Mietityttääkö jokin esimerkiksi oikikseen hakemisessa tai työnhaussa?

Autan mielelläni kaikissa blogin aiheisiin liittyvissä kysymyksissä!

Vastaa kyselyyn

Juridiikan osa-alueista minua kiinnostaa eniten

Katso vastaukset

Loading ... Loading ...

Liity sähköpostilistalle

Uusimmat kirjoitukset

Seuraa Facebookissa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.