37 § Kuin­ka opis­kel­la valintakokeeseen

Käsit­te­lin luku­tek­niik­kaa blo­gis­sa­ni kol­me vuot­ta sit­ten, jol­loin vain jaoin Var­jo­val­men­nuk­sen val­men­nus­kurs­sil­le laa­ti­ma­ni esi­tyk­sen. Ajat­te­lin teh­dä aihees­ta nyt kun­non blo­gi­kir­joi­tuk­sen, jota voin sit­ten tule­vai­suu­des­sa kehit­tää ja päi­vit­tää joka kevät. Vaik­ka valin­ta­ko­keen jär­jes­tä­mis­muo­to on edel­leen kysy­mys­merk­ki, uskon toi­mi­vien opis­ke­lu­tek­nii­koi­den pysy­vän sil­ti suu­rin piir­tein samana.

Lue lisää: 18 § Luku­tek­niik­ka ja motivaatio

Ylei­ses­ti

Ylei­sel­lä tasol­la oikik­sen valin­ta­ko­kee­seen opis­ke­lu on yksin­ker­tais­ta. Oikik­seen pää­se­mi­nen ei edel­ly­tä mitään poh­ja­tie­toa, vaan pel­käs­tään suo­men kie­len ymmär­tä­mi­nen riit­tää. Valin­ta­ko­kees­sa ei tule käyt­tää muu­ta kuin valin­ta­koe­kir­jo­jen ja mah­dol­li­ses­ti kokees­sa jae­tun aineis­ton tie­to­ja. Opis­ke­lun osal­ta tämä tar­koit­taa sitä, että luet nel­jän vii­kon ajan vain ja ainoas­taan valin­ta­koe­kir­jo­ja. Kokees­sa ei saa bonus­pis­tei­tä valin­ta­koe­kir­jo­jen ulko­puo­li­ses­ta osaa­mi­ses­ta tai nip­pe­li­tie­dos­ta, joten tämä kan­nat­taa ymmär­tää heti, vaik­ka kokees­sa teki­si kuin­ka mie­li osoit­taa yli­mää­räis­tä tietouttaan.

Valin­ta­ko­kees­sa ei tule käyt­tää muu­ta kuin valin­ta­koe­kir­jo­jen ja mah­dol­li­ses­ti kokees­sa jae­tun aineis­ton tietoja.

Ylei­sim­mät vir­heet valin­ta­ko­kee­seen opiskeltaessa

Ehkä suu­rin kom­pas­tus­ki­vi haki­joi­den luku­tek­nii­kas­sa on se, ettei­vät haki­jat ymmär­rä kuin­ka tar­kas­ti valin­ta­koe­kir­jo­jen tie­dot pitää osa­ta. Toi­saal­ta monel­la val­men­nus­kurs­sil­la anne­taan hie­man vää­rää tie­toa tark­kuu­den vaa­ti­muk­ses­ta, sil­lä kir­jo­ja ei tule todel­la­kaan osa­ta sanas­ta sanaan ulkoa. Lisäk­si vaik­ka näin oli­si, ei tämä käy­tän­nös­sä ole mah­dol­lis­ta, jol­loin luku-ura­kan aika­na on kes­keis­tä osa­ta prio­ri­soi­da mitä halu­taan oppia. Kai­ken oppi­mi­seen ei ole aikaa ja tämä on aivan okei.

Toi­nen han­ka­luus eten­kin ensim­mäis­tä ker­taa hake­vil­le liit­tyy juri­di­seen teks­tiin, mut­ta vain sik­si, että juri­di­nen teks­ti on uut­ta monel­le. Täs­tä­kään ei tar­vit­se huo­les­tua, sil­lä juri­di­seen teks­tiin pää­see kyl­lä sisäl­le lukua­jan aika­na, ja valin­ta­koe­kir­jat ovat kui­ten­kin laa­dit­tu kevyik­si juri­dii­kan teoksiksi.

Kol­mas vir­he, min­kä moni koke­neem­pi­kin haki­ja tekee, on itsen­sä ver­tai­lu toi­siin. Täs­tä ei ole mitään hyö­tyä, sil­lä jokai­nen oppii ja opis­ke­lee eri taval­la. Toi­nen pys­tyy kes­kit­ty­mään tun­nin ker­ral­la tehok­kaas­ti, toi­nen 20 minuut­tia. Toi­nen oppii visu­aa­li­ses­ti ja toi­nen kuun­te­le­mal­la. Toki oikik­sen valin­ta­koe­kir­jo­jen luke­mi­ses­sa on muu­ta­ma opis­ke­lu­tek­niik­ka, joi­ta jokai­sen kan­nat­tai­si käyt­tää. Nämä ovat ker­taa­mi­nen ja teh­tä­vien teko.

Mitä sit­ten tulee osata?

On tär­ke­ää ymmär­tää, että kir­jo­ja ei tar­vit­se osa­ta ulkoa sanas­ta sanaan. Sama pätee myös sään­töi­hin ja laki­py­kä­liin, vaik­ka tör­mään usein tähän vää­rin­kä­si­tyk­seen myös val­men­nus­kurs­sio­pet­ta­jien toi­mes­ta. Sinun tulee kui­ten­kin ymmär­tää, että vaik­kei esi­mer­kik­si sään­tö­jä tar­vit­se osa­ta sanas­ta sanaan ulkoa, tulee nii­den mer­ki­tys­si­säl­tö osa­ta oikein. Läh­tö­koh­tai­ses­ti sana­jär­jes­tyk­sel­lä ei ole väliä, kun­han sisäl­tö pysyy samana.

Esi­merk­ki:
Rikos­lain 50:2 a:n (huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kos) mukaan

”Joka lait­to­mas­ti käyt­tää taik­ka omaa käyt­töä var­ten pitää hal­lus­saan tai yrit­tää hank­kia vähäi­sen mää­rän huu­mausai­net­ta, on tuo­mit­ta­va huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kok­ses­ta sak­koon tai van­keu­teen enin­tään kuu­dek­si kuu­kau­dek­si.”

Kysei­sen sään­nök­sen voi­si ilmais­ta monel­la taval­la toi­sin, mut­ta ei ole väliä käy­tät­kö sanan taik­ka sijas­ta sanaa tai, kos­ka ne ovat täs­sä syno­nyy­me­ja. Enin­tään sanan voi kor­va­ta sanal­la mak­si­mis­saan. ”On tuo­mit­ta­va” ‑ilmai­sun voi tode­ta esi­mer­kik­si kir­joit­ta­mal­la ”täy­tyy tuo­mi­ta”. Lisäk­si sään­nök­sen lause­jär­jes­tys­tä voi­si muut­taa niin, että ensin tode­taan ”joka yrit­tää hank­kia vähäi­sen mää­rän” ja vas­ta tämän jäl­keen ”tai joka lait­to­mas­ti käyt­tää taik­ka omaa käyt­töä var­ten pitää hal­lus­saan huu­mausai­net­ta”. Myös lait­to­mas­ti sanan voi ilmais­ta syno­nyy­mil­la lainvastaisesti.

Tah­don kui­ten­kin pai­not­taa, että tie­ten­kin on aina tur­val­li­sem­paa käyt­tää eksak­tia ilmai­sua, mut­ta rea­li­teet­ti on, että jokai­sen sään­nök­sen muo­toi­lua ei voi muis­taa täy­del­li­ses­ti. Mer­ki­tys­si­säl­lön on kui­ten­kin pysyt­tä­vä samana!

Olen teh­nyt useam­man vuo­den ajan valin­ta­ko­keen jäl­keen haki­joil­le oikai­su­vaa­ti­muk­sia ja usein niis­sä vään­ne­tään nime­no­maan sii­tä, tar­koit­taa­ko jokin haki­jan käyt­tä­mä sana samaa kuin mal­li­vas­tauk­ses­sa käy­tet­ty sana. Tai tar­koit­taa­ko haki­jan lause asial­li­ses­ti samaa kuin mal­li­vas­tauk­sen lause.

Lue lisää: 26 § Miten teh­dä oikai­su­vaa­ti­mus? ja 27 § Kan­nat­taa­ko oikai­su­vaa­ti­muk­sen laatiminen?

On tär­ke­ää ymmär­tää, että kir­jo­ja ei tar­vit­se osa­ta ulkoa sanas­ta sanaan.

Sen sijaan, jos muut­tai­sit tai-sanan ja-sanak­si, muut­tui­si sään­nök­sen sisäl­tö totaa­li­ses­ti. Tosia­sias­sa huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kok­seen voi syyl­lis­tyä kol­mel­la itse­näi­sel­lä tavalla:

1. käyt­tä­mäl­lä huu­mausai­net­ta laittomasti;
2. pitä­mäl­lä vähäis­tä mää­rää huu­mausai­net­ta hal­lus­saan omaa käyt­töä var­ten; tai
3. yrit­tä­mäl­lä hank­kia vähäi­sen mää­rän huumausainetta

Jos kir­joit­tai­sit sään­nök­sen muu­ten samal­la taval­la, mut­ta muut­tai­sit seu­raa­val­la taval­la sään­nök­sen alkua ”Joka lait­to­mas­ti käyt­tää ja omaa käyt­töä var­ten pitää hal­lus­saan..”, voi­si huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kok­seen syyl­lis­tyä enää kah­del­la eri taval­la. Enää pelk­kä hal­lus­sa­pi­to ei siis oli­si rikos, vaan edel­ly­tet­täi­siin myös käyt­töä. Toi­nen tapa syyl­lis­tyä rikok­seen oli­si edel­leen edel­li­sen lis­tan kol­mas kohta.

Kan­nat­taa siis eri­tyi­ses­ti kiin­nit­tää huo­mio­ta sanoi­hin, joi­den muut­ta­mi­nen tai pois­jät­tä­mi­nen muut­tai­si sään­nön mer­ki­tys­tä. Sen sijaan ter­mit on hyvä osa­ta todel­la tar­kas­ti. Ter­me­jä voi olla välil­lä vai­keam­pi tun­nis­taa, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti niin valin­ta­koe­kir­jois­sa kuin esi­mer­kik­si lais­sa kur­si­voi­dut sanat ovat ter­me­jä. Toki valin­ta­koe­kir­jois­sa kur­sii­via käy­te­tään mui­den­kin kuin ter­mien koh­dal­la, mut­ta yleen­sä kur­si­voin­ti on hyvin vah­va merk­ki sii­tä, että sana tai ilmai­su on tärkeä!

Esi­merk­ki
Kulut­ta­jan­suo­ja­lain 6 a luvun 4.3 §:n mukaan

”Etä­vies­ti­mel­lä tar­koi­te­taan puhe­lin­ta, pos­tia, tele­vi­sio­ta, tie­to­verk­koa tai muu­ta väli­net­tä, jota voi­daan käyt­tää sopi­muk­sen teke­mi­seen ilman, että osa­puo­let ovat yhtä aikaa läs­nä.”

Kysei­ses­sä sään­nök­ses­sä etä­vies­tin on ter­mi, jota en läh­ti­si muut­ta­maan mil­lään tavoin. Vaik­ka esi­mer­kik­si ilmai­su ”etä­vies­tin­tä­vä­li­ne” vai­kut­taa mel­ko tur­val­li­sel­ta vaih­toeh­dol­ta sään­nök­sen sisäl­tö huo­mioon ottaen, on täs­sä suu­ri ris­ki pistemenetykselle.

Vii­me vuo­den valin­ta­ko­keen teh­tä­vän 6 a mal­li­vas­tauk­ses­sa käy­tet­tiin ter­me­jä ”nor­mipre­mis­si” ja ”fak­tapre­mis­si”. Valin­ta­koe­lau­ta­kun­ta (ja myö­hem­min hal­lin­to-oikeus) kat­soi, ettei­vät haki­jan käyt­tä­mät ter­mit ”nor­mie­le­ment­ti” ja ”fak­tae­le­ment­ti” oikeut­ta­neet pis­te­hy­vi­tyk­seen, vaik­ka haki­jan vas­taus muu­ten vas­ta­si mal­li­vas­tauk­sen sisäl­töä ja hän oli sel­väs­ti ymmär­tä­nyt kysy­myk­sen idean. Olkaa siis tark­ko­ja ter­mien ja mää­ri­tel­mien kanssa!

Kan­nat­taa siis eri­tyi­ses­ti kiin­nit­tää huo­mio­ta sanoi­hin, joi­den muut­ta­mi­nen tai pois­jät­tä­mi­nen muut­tai­si sään­nön merkitystä.

Mitä ei tar­vit­se osata?

Tie­ten­kään ei voi täy­sin sanoa, että joi­tain asioi­ta ei tar­vit­se ope­tel­la ollen­kaan, mut­ta on tär­ke­ää osa­ta ja uskal­taa prio­ri­soi­da ope­tel­ta­via asioi­ta. Muis­tan itse ensim­mäi­se­nä haku­ke­vää­nä, kun aloi­tin opet­te­le­maan sään­nök­siä ulkoa, ja aloi­tin ura­kan mel­kein sivun pitui­ses­ta pykä­läs­tä. Kai­ken kuk­ku­rak­si koi­tin ope­tel­la kyseis­tä pykä­lää täy­sin sanas­ta sanaan koit­ta­mat­ta ymmär­tää pykä­län sisäl­töä. Näin jäl­ki­kä­teen ymmär­rän, ettei kysei­sen pykä­län oli­si tul­lut olla prio­ri­teet­ti­lis­tal­la kovin­kaan kor­keal­la ja oli­si kan­nat­ta­nut ensin ymmär­tää sen sisältö.

Itse jät­täi­sin esi­mer­kik­si vuo­si­lu­ku­jen ja tilas­to­jen opet­te­lun vii­meis­ten jouk­koon. Toki näis­tä voi saa­da hyviä moni­va­lin­ta­ky­sy­myk­siä, mut­ta kos­ka koe on men­nyt jat­ku­vas­ti sovel­ta­vam­paan suun­taan ja pois täy­sin tur­has­ta nip­pe­li­tie­dos­ta, en pidä toden­nä­köi­syyt­tä täl­lai­sil­le kysy­myk­sil­le kovin­kaan kor­kea­na. Toki on hyvä ymmär­tää, että on tär­keäm­pää muis­taa Suo­men liit­ty­mis­vuo­si Euroo­pan unio­niin kuin Simo Zit­tin­gin syn­ty­mä- ja kuolinvuosi.

Bonus: Pykä­lä­mer­kin­nöis­tä ja tuo­miois­tuin­ten rat­kai­su­nu­me­rois­ta voin sanoa var­mak­si (huom. alla ole­va “poik­keus”), ettei nii­tä pidä ope­tel­la ulkoa. Vas­tauk­sis­sa riit­tää, että osaat­te puhua oikeas­ta lais­ta tai tuo­miois­tui­mes­ta. Näin sääs­tät­te tilaa ja väl­tyt­te ”nolol­ta” mokal­ta, jos­sa lai­tat­te esi­mer­kik­si pykä­lä­mer­kin­nän, mut­ta se on väärin.

Jos valin­ta­ko­keen teh­tä­vän­an­nos­sa tai aineis­tos­sa anne­taan esi­mer­kik­si pykä­lä­nu­me­ro val­miik­si, täl­löin on hyvä käyt­tää pykä­lä­mer­kin­tää. Vii­me vuo­den valin­ta­ko­keen teh­tä­väs­sä 6 oli täl­lai­nen tilan­ne, vaik­ka en usko, että pelk­kään lakiin viit­taa­mi­nen (esi­mer­kik­si perus­tus­la­kiin tai kokoon­tu­mis­la­kiin) oli­si tuo­nut pis­te­me­ne­tyk­siä. Sen sijaan saman valin­ta­ko­keen teh­tä­väs­sä 8 oli idea­na nime­no­maan oike­aan lain­koh­taan viit­taa­mi­nen, joten vas­tauk­ses­sa edel­ly­tet­tiin viit­taa­mis­ta aineis­ton avul­la oike­aan lainkohtaan.

Lue lisää: 39 § Oikeus­tie­teel­li­sen alan vastaustekniikka

Eri­lai­set opiskelutyylit

Tämän kap­pa­leen on tar­koi­tus vain mai­ni­ta eri­lai­sia opis­ke­lu­tek­nii­koi­ta, joi­ta voit hyö­dyn­tää lukies­sa­si. Muis­ta, että kaik­ki opis­ke­lu­tek­nii­kat eivät toi­mi jokai­sel­la, joten koi­ta löy­tää itsel­le­si sopi­va tekniikka!

• Sil­mäi­ly / selaa­mi­nen (alku­vai­he)
  • Luku-urak­ka kan­nat­taa aloit­taa vain sil­mäi­le­mäl­lä kir­jo­jen sisäl­lys­luet­te­lot ja otsi­kot läpi.

• Har­ry Pot­ter ‑sty­le eli kir­jan läpi luke­mi­nen pysäh­ty­mät­tä (alku­vai­he)
  • Kova­na HP-fani­na olen käyt­tä­nyt tätä ter­miä kir­jo­jen sel­lai­ses­ta tyy­lis­tä, jos­sa luet kir­jat läpi kuin Har­ry Pot­te­ria lukies­sa­si: luet kir­jan läpi etkä jää poh­ti­maan eri ter­mien tai sisäl­tö­jen mer­ki­tys­tä. Vaik­ket ymmär­rä jotain koh­taa, mene eteenpäin.

• Muis­tiin­pa­not (kes­ki­vai­he)
  • Minul­le muis­tiin­pa­no­jen teke­mi­nen on edel­leen yksi par­haim­mis­ta tavois­ta oppia, ja teen muis­tiin­pa­no­ja sekä tent­tei­hin lukies­sa että töis­sä. Lisäk­si muis­tiin­pa­no­jen avul­la on help­po ker­ra­ta ja ker­taa­mi­nen on jokai­sel­le haki­jal­le äärim­mäi­sen tär­ke­ää! Muis­tiin­pa­no­ja teh­des­sä kan­nat­taa miet­tiä, kuin­ka tark­ko­ja muis­tiin­pa­no­ja kan­nat­taa teh­dä ja teet­kö muis­tiin­pa­not käsin vai koneel­la, sil­lä lukuai­ka on kui­ten­kin rajallinen.

• Alle­vii­vaa­mi­nen (kes­ki­vai­he)
  • Voit esi­mer­kik­si alle­vii­va­ta kir­jois­ta oleel­li­sem­pia koh­tia. En suo­sit­te­le täl­lä tek­nii­kal­la aloit­ta­mis­ta tai kuu­la­kär­ki­ky­nän käyt­tä­mis­tä, sil­lä muu­ten alle­vii­vaa hel­pos­ti jotain tur­haa ja kir­joi­hin tulee vain seka­via merkintöjä.

• Yli­vii­vaa­mi­nen väreil­lä (kes­ki­vai­he)
  • Käy­tin itse väreil­lä yli­vii­vaa­mis­ta joka haku­ker­ral­la (tosin ensim­mäi­si­nä vuo­si­na tur­han­kin innok­kaas­ti) ja mie­les­tä­ni yli­vii­vaa­mi­nen on hyvä tek­niik­ka, sil­lä sen avul­la on help­po ker­ra­ta myö­hem­min. Eten­kin visu­aa­li­set oppi­joil­le tämä saat­taa olla hyvä tek­niik­ka. Oma tyy­li­ni yli­vii­vauk­seen oli läh­tö­koh­tai­ses­ti se, että yli­vii­va­sin vih­reäl­lä sään­nöt ja sään­nök­set; kel­tai­sel­la käsit­teet, ter­mit ja mää­ri­tel­mät; sini­sel­lä tuo­miois­tuin- ja viran­omais­rat­kai­sut sekä valin­ta­koe­kir­joit­ta­jan tai jon­kin muun hen­ki­lön mie­li­pi­teet; punai­sel­la poik­keuk­set sään­töi­hin; ja orans­sil­la muut tär­keät koh­dat. En suo­sit­te­le yli­vii­vaus­ta­kaan alku­vai­heen opis­ke­lu­tek­nii­kak­si, sil­lä täl­löin on vaa­ra­na, että yli­vii­vaat tur­han her­käs­ti epä­re­le­vant­te­ja asioi­ta ja lopul­ta kir­jat ovat värien puo­les­ta käyttökelvottomat.

• Glos­saus eli sivu­jen mar­gi­naa­lei­hin kir­joit­ta­mi­nen (kes­ki­vai­he)
  • Itse käy­tin myös glos­saus­ta pal­jon, ja se oli mie­les­tä­ni yksi par­haim­mis­ta opis­ke­lu­tek­nii­kois­ta­ni pää­sy­koe­ke­väi­nä. Glos­sauk­sen idea­na on siis kir­joit­taa avain­sa­no­ja tai lyhyi­tä ”muis­tiin­pa­no­ja” sivun reu­naan. Esi­mer­kik­si jos sivun kap­pa­lees­sa käsi­tel­lään huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kos­py­kä­lää, voi­si sivuun kir­joit­taa ”huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kos” ja sen alle avain­sa­noil­la eri tavat, miten käyt­tö­ri­kok­sen tun­nus­mer­kis­tö toteu­tuu. Esi­mer­kik­si 1. hal­lus­sa­pi­to 2. yri­tys hank­kia 3. käyt­tö. Näi­den mer­kin­tö­jen avul­la on myös help­po ker­ra­ta kir­jan sisäl­töä, kun voit avain­sa­no­jen avul­la palau­tel­la sivu­jen sisäl­töä mieleen.

• Flashcar­dit eli käsi­te­kor­tit (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
  • Yksin­ker­tai­sim­mil­laan idea­na on kir­joit­taa esi­mer­kik­si post-it ‑lapun toi­sel­le puo­lel­le käsi­te ja toi­sel­le puo­lel­le sen sisäl­tö. Toi­sel­la puo­lel­la voi olla oikeas­taan mitä vain (sään­nös, kysy­mys jne.), joten flashcar­de­ja voi käyt­tää moni­puo­li­ses­ti. Flashcar­dit sovel­tu­vat eten­kin ulko­lu­ku­vai­hee­seen, kun tar­koi­tus on muis­taa ulkoa ja saa­da asiat pin­ta­muis­tiin. Flashcar­dien teke­mi­seen on myös hyviä sovel­luk­sia ja sivus­to­ja, joten suo­sit­te­len vain googlaa­maan tai hake­maan Apps­to­res­ta sovel­luk­sia ”flashcard” ‑hakusa­nal­la.

• Har­joi­tus­teh­tä­vien teke­mi­nen (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
  • Teh­tä­vien teke­mi­nen on ker­taa­mi­sen ohel­la toi­nen tär­keim­mis­tä opis­ke­lu­tek­nii­kois­ta. Teh­tä­viä teke­mäl­lä saat samal­la tes­tat­tua osaa­mis­ta, mut­ta myös vas­taus­tek­niik­kaa sekä ajan­käyt­töä. Suo­sit­te­len aloit­ta­maan teh­tä­vien teke­mi­sen jo alku­vai­hees­sa. Var­jo­val­men­nus jakaa tänä­kin vuon­na ilmai­sia har­joi­tus­teh­tä­viä Mood­le-sivul­laan, mut­ta voit myös teh­dä itsel­le­si har­joi­tus­teh­tä­viä esi­mer­kik­si väliot­si­koi­den kaut­ta. Valit­se vain jokin kir­jan alaot­sik­ko, ja kir­joi­ta par­haa­si mukaan sii­hen liit­ty­vää sisäl­töä ylös ilman kirjaa.

• Lis­tat ja aika­ja­nat (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
  • Usein kokees­sa kysy­tään lis­to­ja taval­la tai toi­sel­la. Vaik­ka kysy­mys ei oli­si täy­sin sel­keä lis­taus­teh­tä­vä, kuten ”lis­taa EU:n jäsen­maat”, valin­ta­koe­kir­jois­ta saa pal­jon eri­lai­sia lis­to­ja. Esi­mer­kik­si huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kos­ta kos­ke­vas­sa oikeus­ta­paus­teh­tä­väs­sä oli­si toden­nä­köi­ses­ti osat­ta­va ”lis­ta­ta” eri tavat, miten kysei­sen rikok­sen tun­nus­mer­kis­tön voi täyt­tää. Voit myös teh­dä eri kap­pa­leis­ta lis­to­ja esi­mer­kik­si lis­taa­mal­la kap­pa­leen kes­kei­sim­mät asiat tai teemat.
  • Jois­sain tapauk­sis­sa taas kir­jo­jen sisäl­töä voi hah­mot­taa aika­ja­no­jen avul­la. Esi­mer­kik­si kuin­ka EU-direk­tii­vin sää­tä­mi­ses­tä ede­tään kan­sal­li­seen täy­tän­töön­pa­noon tai miten jokin lain­sää­dän­tö on kehit­ty­nyt Suomessa.

• Piir­rok­set (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)

• Ker­taa­mi­nen (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
  • En voi miten­kään pai­not­taa tar­peek­si ker­taa­mi­sen tär­keyt­tä. Vaik­ka valin­ta­koe on men­nyt sovel­ta­vaan suun­taan, on muis­ta­mi­sel­la todel­la kes­kei­nen osa kokees­sa menes­ty­mi­ses­sä. Ker­taa­mi­sel­la vah­vis­tat muis­ti­jäl­keä ja raken­nat osaa­mis­ta­si. Voit ker­ra­ta esi­mer­kik­si glos­saus­ten, sisäl­lys­luet­te­lon tai yli­vii­vaus­ten avul­la. Lop­pu­vai­hees­sa kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti ker­ra­ta myös ilman kir­jaa, jol­loin haas­tat muis­tia­si toden teolla.

• Wor­dil­le tai pape­ril­le kir­joit­ta­mi­nen ulko­muis­tis­ta (lop­pu­vai­he)
  • Moni­va­lin­ta­teh­tä­viä lukuun otta­mat­ta valin­ta­koe­teh­tä­vät edel­lyt­tä­vät aktii­vis­ta muis­ta­mis­ta eli sinul­le ei anne­ta vas­taus­vaih­toeh­to­ja val­miik­si eteen. Tämän takia on äärim­mäi­sen tär­ke­ää tree­na­ta aktii­vis­ta muis­ta­mis­ta lukuai­ka­na esi­mer­kik­si kir­joit­ta­mal­la sään­nök­siä tai sään­tö­jä ilman kir­jan apua tyh­jäl­le Wor­dil­le tai pape­ril­le. Voit myös hyvin kir­joit­taa täl­lä taval­la lis­to­ja ulkoa tai mitä tahan­sa, mitä pyrit muis­ta­maan ulkoa.

• Äänit­tä­mi­nen (lop­pu­vai­he)
  • Pää­tin vii­mei­se­nä haku­ke­vää­nä pila­ta juok­su­lenk­ki­ni kuun­te­le­mal­la äänit­tä­mäl­lä kir­jo­jen sään­nök­siä puhe­li­mee­ni ja kuun­te­le­mal­la mon­o­to­nis­ta ään­tä­ni len­keil­lä. Jos opit kuun­te­le­mal­la, voi tämä olla todel­la hyö­dyl­li­nen tapa opis­kel­la, mut­ta mie­les­tä­ni äänit­teet toi­mi­vat vähin­tään­kin hyvä­nä ker­taus­ta­pa­na – eten­kin kun len­kil­lä ei voi­nut opis­kel­la kir­jo­ja muul­la tavoin.

Kuin­ka lukea?

Tulet toden­nä­köi­ses­ti luke­maan kevään aika­na kir­jat läpi useam­paan ker­taan. Ei ole ole­mas­sa mitään maa­gis­ta lukua, kuin­ka moneen ker­taan kir­jat tuli­si lukea läpi, vaan on kes­kei­sem­pää kes­kit­tyä laa­tuun. Kevääl­lä 2016 eli kun pää­sin oikik­seen sisäl­le, luin kir­jat ”kan­nes­ta kan­teen” seit­se­mään kertaan.

Seit­se­män luku­ker­taa­ni koos­tui seu­raa­vis­ta opiskelutekniikoista:

1. luku­ker­ta: selaus (val­mis 6.4.)
2. luku­ker­ta: HP-sty­le (val­mis 7.4.)
3. luku­ker­ta: muis­tiin­pa­not (val­mis 16.4.)
4. luku­ker­ta: yli­vii­vaus (val­mis 3.5.)
5. luku­ker­ta: glos­saus (val­mis 11.5.)
6. luku­ker­ta: yli­vii­vauk­sien luke­mi­nen (val­mis 18.5.)
7. luku­ker­ta: väliot­sik­ko­ker­taus (val­mis 21.5.)

Tie­ten­kin todel­li­suu­des­sa luin kir­jo­jen eri koh­tia huo­mat­ta­vas­ti useam­paan ker­taan esi­mer­kik­si flashcar­dien avul­la tai saa­toin jää­dä miet­ti­mään joi­tain koh­tia pidem­mäk­si aikaa. Näin ollen en voi täy­sin sanoa luke­nee­ni kir­jat nime­no­maan seit­se­mään kertaan.

Luku­no­peu­det

Läh­tö­koh­tai­ses­ti kir­jo­ja lue­taan alus­sa nopeam­paan (alku­vai­he) tah­tiin, tämän jäl­keen hitaam­paa (kes­ki­vai­he) ja lopus­sa taas nopeam­paa (lop­pu­vai­he). Näi­hin vai­hei­siin sopi­via opis­ke­lu­tek­nii­koi­ta löy­dät ylem­pä­nä ole­vas­ta listasta.

Alku­vai­hees­sa on tar­koi­tus vain tutus­tua kir­jo­jen sisäl­töön, jot­ta saat yleis­kä­si­tyk­sen kir­jois­sa käsi­tel­tä­vis­tä aiheis­ta. Kes­ki­vai­hees­sa kir­jo­ja lue­taan syväl­li­sem­min ja asiat on tar­koi­tus ymmär­tää. Kes­ki­vai­hees­sa aloi­tat myös muis­ti­jäl­jen raken­ta­mi­sen lop­pu­vai­heen hel­pot­ta­mi­sek­si. Lop­pu­vai­hees­sa luke­mi­nen on inten­sii­vi­sin­tä, kun opit­tu­ja asioi­ta opis­kel­laan pin­ta­muis­tiin, jot­ta ne tule­vat kokees­sa mah­dol­li­sim­man hel­pos­ti mie­leen. Lisäk­si lop­pu­vai­hees­sa vii­meis­tel­lään asioi­den ulkoa muistamista.

Miten jakaa huo­mio kir­jo­jen kesken?

Tämä kysy­mys jakaa var­maan eni­ten ihmi­siä, mut­ta itse suo­sit­te­len luke­maan kir­jo­ja limit­täin. Perus­tan tämän sii­hen, että näin saat raken­net­tua vah­vem­paa muis­ti­jäl­keä ja annat aivoil­le­si enem­män aikaa pro­ses­soi­da jokai­sen kir­jan asioi­ta. Jos kir­jo­ja on kol­me ja aloi­tat vii­mei­sen kir­jan luke­mi­sen vas­ta 10 päi­vää ennen valin­ta­koet­ta, on sinul­la vain 10 päi­vää aikaa ymmär­tää kir­jan asiat. Jos luet kir­jo­ja tasai­ses­ti alus­ta läh­tien, on sinul­la enem­män aikaa saa­da ahaa-elä­myk­siä 🙂 Täs­tä samas­ta syys­tä suo­sit­te­len valin­ta­ko­kees­sa­kin luke­maan kaik­ki kysy­myk­set lyhyes­ti läpi ennen vas­taa­mi­sen aloit­ta­mis­ta, jot­ta saat kysy­myk­set rak­sut­ta­maan taus­tal­le. Kir­joi­tan täs­tä aihees­ta lisää myö­hem­min vas­taus­tek­niik­kaa käsit­te­le­väs­sä postauksessa.

Vaik­ka luki­sit kir­jo­ja limit­täin, ei se tar­koi­ta sitä, että päi­vän luku­tun­nit pitäi­si jakaa tasan kaik­kien kir­jo­jen kes­ken. Itse luin kir­jo­ja siten, että jaoin luku­päi­vät (pait­si lop­pu­ker­taa­mi­sel­le vara­tut päi­vät ja valin­ta­koet­ta edel­tä­vä päi­vä, jon­ka vara­sin ren­tou­tu­mi­sel­le) kol­mel­la ja jokai­sen kol­man­nek­sen ajan minul­la oli oma pää­kir­ja. Jos olet val­men­nus­kurs­sil­la, suo­sit­te­len valit­se­maan pää­kir­ja­vuo­rot val­men­nus­kurs­sin aika­tau­lua myötäillen.

Esi­mer­kik­si jos luin päi­väs­sä kah­dek­san tun­tia, luin pää­kir­jaa nel­jä tun­tia ja sivu­kir­jaa A nel­jä tun­tia. Seu­raa­va­na päi­vä­nä luin taas 4 tun­tia pää­kir­jaa ja sivu­kir­jaa B 4 tun­tia. Sivu­kir­ja vuo­rot­te­lee siis joka päi­vä, mut­ta mis­tään kir­jas­ta ei tule tau­koa yhtä päi­vää enem­pää. Tätä ei kui­ten­kaan kan­na­ta nou­dat­taa täy­sin orjal­li­ses­ti, vaik­ka sil­lä voi hyvin aloit­taa luku-urakan.

Kuten sanot­tu, kir­jo­jen pituu­det ja haas­ta­vuu­det vaih­te­le­vat, joten mukau­tua suun­ni­tel­ma­si tähän luku-ura­kan ede­tes­sä. Älä kui­ten­kaan unoh­da mitään kir­jaa täy­sin, mut­ta voit siir­tää toi­sel­le kir­jal­le enem­män pää­kir­ja­päi­viä, jos sinus­ta tun­tuu sil­tä, että kysei­nen kir­ja ei ole yhtä hyvin hal­lus­sa kuin muut.

Lopuk­si haluan muis­tut­taa, että luet­te valin­ta­koet­ta eikä val­men­nus­kurs­sia tai mui­ta haki­joi­ta var­ten! Kir­jo­ja ei tule lukea sil­lä sil­mäl­lä, että menes­tyt­te val­men­nus­kurs­sien väli­ko­keis­sa tai pis­ta­reis­sa, vaan nii­den on tar­koi­tus antaa teil­le tie­toa osaa­mis­ta­sos­tan­ne. Osaa­mis­ta­son huip­pu on tar­koi­tus ajoit­taa nime­no­maan valin­ta­koe­päi­vään ja esi­mer­kik­si ennen inten­sii­vi­sen ulko­lu­ku­vai­heen aloit­ta­mis­ta on poh­jal­la olta­va syvälukuvaihe.

Lukusuun­ni­tel­ma

Ei ole­mas­sa lukusuun­ni­tel­maa, joka toi­mii var­mas­ti kai­kil­la. Toi­mi­via lukusuun­ni­tel­mia on yhtä pal­jon kuin haki­joi­ta­kin. Et tar­vit­se sisäl­le pääs­täk­se­si tark­kaa kir­jal­lis­ta suun­ni­tel­maa, mut­ta jon­kin­lai­nen ylei­nen suun­ni­tel­ma on hyvä olla. Itse aloi­tin aina lukusuun­ni­tel­ma­ni laa­ti­mi­sen päi­vä­ryt­mi­ni hah­mot­te­lus­ta. Loin itsel­le­ni ryt­min, jota nou­da­tin läpi kevään, kuten monel­ta herään ja monel­ta käyn nuk­ku­maan ja minä päi­vi­nä har­ras­tan lii­kun­taa. Kun elä­mäs­sä on tie­tyn­lai­nen ryt­mi, hel­pot­taa se huo­mat­ta­vas­ti luku-urakkaa.

Tämän jäl­keen (ja kun kir­jat jul­kais­taan) voit hie­man hah­mo­tel­la lukusuun­ni­tel­maa kir­jo­jen ympä­ril­le. Jos käy­tät ker­to­maa­ni pää­kir­ja-sivu­kir­ja ‑jaot­te­lua, voit päät­tää jokai­sen kir­jan pää­kir­ja­vuo­ron. Lisäk­si suun­ni­tel­maan kan­nat­taa lait­taa ylös lop­pu­vai­hees­sa ker­taa­mi­sel­le vara­tut päi­vät. Lukusuun­ni­tel­mas­ta kan­nat­taa teh­dä mah­dol­li­sim­man väl­jä, jot­ta teil­lä ei tule lop­pu­vai­hees­sa lii­an kiire.

Itse varai­sin ker­taa­mi­sel­le esi­mer­kik­si 30 minuut­tia joka luku­päi­vän alus­ta sekä lopus­ta. Voit myös miet­tiä omaa ker­taus- / teh­tä­vä­päi­vää jokai­sel­le viikolle.

Lue lisää: 36 § Kuin­ka val­mis­tau­tua pääsykoekevääseen

Kuin­ka mon­ta tun­tia valin­ta­ko­kee­seen pitää lukea?

Tämän on var­maan useim­mi­ten se ”pal­jon nousee pen­kis­tä?” ‑kysy­mys­tä vas­taa­va kysy­mys haki­joi­den kes­kuu­des­sa, mut­ta tähän­kään ei ole ole­mas­sa mitään oike­aa vas­taus­ta. Pääs­tes­sä­ni sisään kevääl­lä 2016 luin yhteen­sä noin 325 tun­tia (+ val­men­nus­kurs­sin luen­not ja har­joi­tus­pää­sy­ko­keet). Tosin tuol­loin luku­päi­viä oli vie­lä 49, joten luin kes­ki­mää­rin noin 6,7 tun­tia per päi­vä, sil­lä pidin yhden vapaa­päi­vän. Tämä on siis puh­das­ta luke­mis­ta eikä luku sisäl­lä tau­ko­ja. Tar­kem­mat tilas­tot luku­tun­neis­ta­ni voi käy­dä kat­so­mas­sa van­has­ta kir­joi­tuk­ses­ta­ni.

Lue lisää: 13 § Pää­sy­ko­keen jäl­kei­set fii­lik­set ja 6 § Pääsykoekevääni

Luku­tun­tien suh­teen minul­la on kui­ten­kin kak­si vinkkiä:

1. tun­ti­mää­rän tuli­si olla nousu­joh­teis­ta läpi kevään ja
2. kes­ki­ty ennem­min laatuun.

Vuon­na 2016 aloi­tin luke­mal­la kuusi tun­tia päi­väs­sä ja nos­tin luku­tun­te­ja joka viik­ko 30 minuu­til­la kun­nes luin joka päi­vä kah­dek­san tun­tia päi­väs­sä. Tämän jäl­keen en enää nos­ta­nut tun­ti­mää­rää ennen kuin lop­pu­ru­tis­tus­vai­het­ta, jon­ka aloi­tin noin kym­me­nen päi­vää ennen valin­ta­koet­ta. Lop­pu­ru­tis­tuk­sen aika­na luin joka päi­vä niin pal­jon kuin vain jak­soin, mut­ta yhte­nä­kään päi­vä­nä en luke­nut yli kym­men­tä tuntia.

Luku­tun­nit ovat yksi asia, jon­ka oppii ehkä vas­ta ensim­mäi­sen haku­ker­ran jäl­keen, sil­lä toi­sel­la haku­ker­ral­la tie­dät, oli­sit­ko jak­sa­nut lukea vie­lä enem­män vai luit­ko lii­kaa. Itse luin ensim­mäi­sel­lä haku­ker­ral­la aivan lii­kaa, sil­lä en enää jak­sa­nut vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na lukea pal­joa mitään. Tosin täl­löin lukuai­ka oli jopa 69 päivää.

Voin­ko pitää vapaapäiviä?

Koko lukua­jan aika­na on tär­ke­ää osa­ta kuun­nel­la itse­ään, sil­lä valin­ta­ko­kees­sa ei jae­ta pis­tei­tä itse­ään eni­ten rää­kän­neil­le. Toki lukuai­ka on nyky­ään lyhyem­pi, mut­ta suo­sit­te­len pitä­mään vapaa­päi­vän, mikä­li luke­mi­ses­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti tule mitään. Muu­ten ruo­kit vain nega­tii­vis­ta kier­ret­tä eikä luke­mi­ses­ta tule jat­kos­sa­kaan mitään. Jos luke­mi­nen ahdis­taa tai tun­tuu, ettei sii­tä tule yhtään mitään, lai­ta kir­jat kiin­ni, vaik­ka edes osak­si päi­vää, ja käy ulko­na kävelyllä.

Joka vuo­si kuu­len kes­kus­te­lua sii­tä, tuli­si­ko vie­lä vii­mei­se­nä päi­vä­nä tai itse koe­päi­vä­nä lukea, mut­ta itse kuu­lun sii­hen kou­lu­kun­taan, joka suo­sit­te­lee lepää­mään vii­mei­se­nä päi­vä­nä mah­dol­li­sim­man pal­jon. Valin­ta­koe on koko kevään tär­kein het­ki, ja on kes­keis­tä, että olet­te kokees­sa par­haas­sa mah­dol­li­ses­sa iskus­sa. Välil­lä ver­taan koet­ta edel­tä­vää vapaa­päi­vää salit­ree­nauk­seen sii­nä mie­les­sä, että myös lihas­kas­vua edis­tääk­seen on tär­ke­ää levä­tä. Har­vem­min teet salil­la uusia hen­ki­lö­koh­tai­sia ennä­tyk­siä penk­ki­pun­ner­ruk­ses­sa, jos olet edel­li­se­nä päi­vä­nä vetä­nyt kovan rintatreenin.

Lopuk­si

Eri­lai­sis­ta opis­ke­lu­tek­nii­kois­ta ja valin­ta­ko­kee­seen val­mis­tau­tu­mi­ses­ta voi­si teh­dä vaik­ka kuin­ka pit­kän kir­joi­tuk­sen, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti myös täs­tä pake­tis­ta on teil­le hyö­tyä. Toi­vo­tan jokai­sel­le isos­ti tsemp­piä luku-urak­kaan, sil­lä kir­jo­jen jul­kai­suun on vain enää joi­ta­kin tun­te­ja! Vas­tai­len mie­lel­lä­ni koko kevään ajan muun muas­sa luku­tek­niik­kaa kos­ke­viin kysy­myk­siin niin blo­gin kom­ment­tio­sios­sa tai säh­kö­pos­til­la ([email protected]).

Lisäk­si voin ottaa tänä vuon­na muu­ta­man haki­jan ”yksi­tyis­tu­to­roin­tiin”, sil­lä tämän kir­joi­tuk­sen laa­ti­mi­nen palaut­ti haku­ke­vät­muis­to­ni 🙂 Tuto­roin­ti ei mak­sa yhtään mitään, mut­ta en voi kokoai­ka­työ­ni ohel­le ottaa kovin mon­taa tuto­roi­ta­vaa. Yksi­tyis­tu­to­roin­nis­sa voim­me käy­dä yhdes­sä läpi vas­tauk­sia­si esi­mer­kik­si val­men­nus­kurs­sien har­joi­tus­teh­tä­viin, mikä­li olet sel­lai­sel­la tai voin aut­taa kir­jo­jen sisäl­lön ymmär­tä­mi­ses­sä. Ei ole väliä olet­ko hake­mas­sa ensim­mäis­tä vai kol­mat­ta ker­taa tai olet­ko jo val­men­nus­kurs­sil­la, sil­lä pää­asia­na on, että olet hake­mas­sa tosis­saan! Jos haluat yksi­tyis­tu­to­roin­tiin, lai­ta minul­le säh­kö­pos­tia ja ker­ro lyhyes­ti itses­tä­si sekä mitä toi­voi­sit yksityistutoroinnilta.

Seu­raa tai ota yhteyttä!

• Blo­gin Face­book-sivu
  • Tyk­kää blo­gin Face­book-sivus­ta ja pysyt myös tätä kaut­ta ajan­ta­sal­la uusis­ta blogikirjoituksista!

• Face­book-ryh­mä oikeus­tie­teel­li­ses­tä kiinnostuneille
  • Ryh­mä on tar­koi­tet­tu kai­kil­le oikik­seen hake­vil­le tai sii­tä kiin­nos­tu­neil­le, jos­sa voit kes­kus­tel­la kai­kes­ta hake­mi­seen liit­ty­väs­tä tai esi­mer­kik­si väli­vuo­den hyödyntämisestä.

• Säh­kö­pos­ti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
  • Minul­le voi vapaas­ti lait­taa kysy­myk­siä blo­giai­hei­siin liit­ty­vis­tä jutuis­ta tai pyy­tää apua, jos joku muu asia mietityttää.

• Twit­ter: @IiroRuolahti
  • Twiit­tai­len satun­nai­ses­ti eri­näi­sis­tä aiheis­ta, jon­ka lisäk­si re-twiit­taan usein itseä­ni kiin­nos­ta­via juttuja.

• Lin­ke­dIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Minut voi lisä­tä vapaas­ti kon­tak­tik­si, mut­ta hyväk­syn kon­tak­toin­ti­pyyn­tö­jä aina hie­man vaih­te­le­vas­ti riip­puen sii­tä tun­nen­ko kysei­sen hen­ki­lön. Con­tact-pyyn­nön yhtey­des­sä kan­nat­taa kir­joit­taa, että löy­sit pro­fii­li­ni blo­gin kaut­ta, jol­loin osaan hyväk­syä pyynnön.

• Yhtey­den­ot­to- ja palautelomake
  • Jos toi­vot vas­taus­ta yhtey­den­ot­too­si, muis­ta jät­tää lomak­kee­seen sähköpostiosoitteesi.

• You­Tu­be: Iiro Ruo­lah­ti
  • Kana­val­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä podcast-jak­so kos­kien opis­ke­li­joi­den asumistukea.