Kaikki kirjoitukset

 

Kaikki blogikirjoitukset koottuna julkaisujärjestykseen.

Blogikirjoitukset kategorioittain

37 § Kuin­ka opis­kel­la valintakokeeseen

Käsit­te­lin luku­tek­niik­kaa blo­gis­sa­ni kol­me vuot­ta sit­ten, jol­loin vain jaoin Var­jo­val­men­nuk­sen val­men­nus­kurs­sil­le laa­ti­ma­ni esi­tyk­sen. Ajat­te­lin teh­dä aihees­ta nyt kun­non blo­gi­kir­joi­tuk­sen, jota voin sit­ten tule­vai­suu­des­sa kehit­tää ja päi­vit­tää joka kevät. Vaik­ka valin­ta­ko­keen jär­jes­tä­mis­muo­to on edel­leen kysy­mys­merk­ki, uskon toi­mi­vien opis­ke­lu­tek­nii­koi­den pysy­vän sil­ti suu­rin piir­tein samana.

Lue lisää: 18 § Luku­tek­niik­ka ja motivaatio

Ylei­ses­ti

Ylei­sel­lä tasol­la oikik­sen valin­ta­ko­kee­seen opis­ke­lu on yksin­ker­tais­ta. Oikik­seen pää­se­mi­nen ei edel­ly­tä mitään poh­ja­tie­toa, vaan pel­käs­tään suo­men kie­len ymmär­tä­mi­nen riit­tää. Valin­ta­ko­kees­sa ei tule käyt­tää muu­ta kuin valin­ta­koe­kir­jo­jen ja mah­dol­li­ses­ti kokees­sa jae­tun aineis­ton tie­to­ja. Opis­ke­lun osal­ta tämä tar­koit­taa sitä, että luet nel­jän vii­kon ajan vain ja ainoas­taan valin­ta­koe­kir­jo­ja. Kokees­sa ei saa bonus­pis­tei­tä valin­ta­koe­kir­jo­jen ulko­puo­li­ses­ta osaa­mi­ses­ta tai nip­pe­li­tie­dos­ta, joten tämä kan­nat­taa ymmär­tää heti, vaik­ka kokees­sa teki­si kuin­ka mie­li osoit­taa yli­mää­räis­tä tietouttaan.

Valin­ta­ko­kees­sa ei tule käyt­tää muu­ta kuin valin­ta­koe­kir­jo­jen ja mah­dol­li­ses­ti kokees­sa jae­tun aineis­ton tietoja.

Ylei­sim­mät vir­heet valin­ta­ko­kee­seen opiskeltaessa

Ehkä suu­rin kom­pas­tus­ki­vi haki­joi­den luku­tek­nii­kas­sa on se, ettei­vät haki­jat ymmär­rä kuin­ka tar­kas­ti valin­ta­koe­kir­jo­jen tie­dot pitää osa­ta. Toi­saal­ta monel­la val­men­nus­kurs­sil­la anne­taan hie­man vää­rää tie­toa tark­kuu­den vaa­ti­muk­ses­ta, sil­lä kir­jo­ja ei tule todel­la­kaan osa­ta sanas­ta sanaan ulkoa. Lisäk­si vaik­ka näin oli­si, ei tämä käy­tän­nös­sä ole mah­dol­lis­ta, jol­loin luku-ura­kan aika­na on kes­keis­tä osa­ta prio­ri­soi­da mitä halu­taan oppia. Kai­ken oppi­mi­seen ei ole aikaa ja tämä on aivan okei.

Toi­nen han­ka­luus eten­kin ensim­mäis­tä ker­taa hake­vil­le liit­tyy juri­di­seen teks­tiin, mut­ta vain sik­si, että juri­di­nen teks­ti on uut­ta monel­le. Täs­tä­kään ei tar­vit­se huo­les­tua, sil­lä juri­di­seen teks­tiin pää­see kyl­lä sisäl­le lukua­jan aika­na, ja valin­ta­koe­kir­jat ovat kui­ten­kin laa­dit­tu kevyik­si juri­dii­kan teoksiksi.

Kol­mas vir­he, min­kä moni koke­neem­pi­kin haki­ja tekee, on itsen­sä ver­tai­lu toi­siin. Täs­tä ei ole mitään hyö­tyä, sil­lä jokai­nen oppii ja opis­ke­lee eri taval­la. Toi­nen pys­tyy kes­kit­ty­mään tun­nin ker­ral­la tehok­kaas­ti, toi­nen 20 minuut­tia. Toi­nen oppii visu­aa­li­ses­ti ja toi­nen kuun­te­le­mal­la. Toki oikik­sen valin­ta­koe­kir­jo­jen luke­mi­ses­sa on muu­ta­ma opis­ke­lu­tek­niik­ka, joi­ta jokai­sen kan­nat­tai­si käyt­tää. Nämä ovat ker­taa­mi­nen ja teh­tä­vien teko.

Mitä sit­ten tulee osata?

On tär­ke­ää ymmär­tää, että kir­jo­ja ei tar­vit­se osa­ta ulkoa sanas­ta sanaan. Sama pätee myös sään­töi­hin ja laki­py­kä­liin, vaik­ka tör­mään usein tähän vää­rin­kä­si­tyk­seen myös val­men­nus­kurs­sio­pet­ta­jien toi­mes­ta. Sinun tulee kui­ten­kin ymmär­tää, että vaik­kei esi­mer­kik­si sään­tö­jä tar­vit­se osa­ta sanas­ta sanaan ulkoa, tulee nii­den mer­ki­tys­si­säl­tö osa­ta oikein. Läh­tö­koh­tai­ses­ti sana­jär­jes­tyk­sel­lä ei ole väliä, kun­han sisäl­tö pysyy samana.

Esi­merk­ki:
Rikos­lain 50:2 a:n (huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kos) mukaan

Joka lait­to­mas­ti käyt­tää taik­ka omaa käyt­töä var­ten pitää hal­lus­saan tai yrit­tää hank­kia vähäi­sen mää­rän huu­mausai­net­ta, on tuo­mit­ta­va huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kok­ses­ta sak­koon tai van­keu­teen enin­tään kuu­dek­si kuu­kau­dek­si.


Kysei­sen sään­nök­sen voi­si ilmais­ta monel­la taval­la toi­sin, mut­ta ei ole väliä käy­tät­kö sanan taik­ka sijas­ta sanaa tai, kos­ka ne ovat täs­sä syno­nyy­me­ja. Enin­tään sanan voi kor­va­ta sanal­la mak­si­mis­saan. ”On tuo­mit­ta­va” ‑ilmai­sun voi tode­ta esi­mer­kik­si kir­joit­ta­mal­la ”täy­tyy tuo­mi­ta”. Lisäk­si sään­nök­sen lause­jär­jes­tys­tä voi­si muut­taa niin, että ensin tode­taan ”joka yrit­tää hank­kia vähäi­sen mää­rän” ja vas­ta tämän jäl­keen ”tai joka lait­to­mas­ti käyt­tää taik­ka omaa käyt­töä var­ten pitää hal­lus­saan huu­mausai­net­ta”. Myös lait­to­mas­ti sanan voi ilmais­ta syno­nyy­mil­la lainvastaisesti.

Tah­don kui­ten­kin pai­not­taa, että tie­ten­kin on aina tur­val­li­sem­paa käyt­tää eksak­tia ilmai­sua, mut­ta rea­li­teet­ti on, että jokai­sen sään­nök­sen muo­toi­lua ei voi muis­taa täy­del­li­ses­ti. Mer­ki­tys­si­säl­lön on kui­ten­kin pysyt­tä­vä samana!

Olen teh­nyt useam­man vuo­den ajan valin­ta­ko­keen jäl­keen haki­joil­le oikai­su­vaa­ti­muk­sia ja usein niis­sä vään­ne­tään nime­no­maan sii­tä, tar­koit­taa­ko jokin haki­jan käyt­tä­mä sana samaa kuin mal­li­vas­tauk­ses­sa käy­tet­ty sana. Tai tar­koit­taa­ko haki­jan lause asial­li­ses­ti samaa kuin mal­li­vas­tauk­sen lause.

Lue lisää: 26 § Miten teh­dä oikai­su­vaa­ti­mus? ja 27 § Kan­nat­taa­ko oikai­su­vaa­ti­muk­sen laatiminen?

On tär­ke­ää ymmär­tää, että kir­jo­ja ei tar­vit­se osa­ta ulkoa sanas­ta sanaan.

Sen sijaan, jos muut­tai­sit tai-sanan ja-sanak­si, muut­tui­si sään­nök­sen sisäl­tö totaa­li­ses­ti. Tosia­sias­sa huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kok­seen voi syyl­lis­tyä kol­mel­la itse­näi­sel­lä tavalla:

  1. käyt­tä­mäl­lä huu­mausai­net­ta laittomasti;
  2. pitä­mäl­lä vähäis­tä mää­rää huu­mausai­net­ta hal­lus­saan omaa käyt­töä var­ten; tai
  3. yrit­tä­mäl­lä hank­kia vähäi­sen mää­rän huumausainetta

Jos kir­joit­tai­sit sään­nök­sen muu­ten samal­la taval­la, mut­ta muut­tai­sit seu­raa­val­la taval­la sään­nök­sen alkua ”Joka lait­to­mas­ti käyt­tää ja omaa käyt­töä var­ten pitää hal­lus­saan..”, voi­si huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kok­seen syyl­lis­tyä enää kah­del­la eri taval­la. Enää pelk­kä hal­lus­sa­pi­to ei siis oli­si rikos, vaan edel­ly­tet­täi­siin myös käyt­töä. Toi­nen tapa syyl­lis­tyä rikok­seen oli­si edel­leen edel­li­sen lis­tan kol­mas kohta.

Kan­nat­taa siis eri­tyi­ses­ti kiin­nit­tää huo­mio­ta sanoi­hin, joi­den muut­ta­mi­nen tai pois­jät­tä­mi­nen muut­tai­si sään­nön mer­ki­tys­tä. Sen sijaan ter­mit on hyvä osa­ta todel­la tar­kas­ti. Ter­me­jä voi olla välil­lä vai­keam­pi tun­nis­taa, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti niin valin­ta­koe­kir­jois­sa kuin esi­mer­kik­si lais­sa kur­si­voi­dut sanat ovat ter­me­jä. Toki valin­ta­koe­kir­jois­sa kur­sii­via käy­te­tään mui­den­kin kuin ter­mien koh­dal­la, mut­ta yleen­sä kur­si­voin­ti on hyvin vah­va merk­ki sii­tä, että sana tai ilmai­su on tärkeä!

Esi­merk­ki
Kulut­ta­jan­suo­ja­lain 6 a luvun 4.3 §:n mukaan

Etä­vies­ti­mel­lä tar­koi­te­taan puhe­lin­ta, pos­tia, tele­vi­sio­ta, tie­to­verk­koa tai muu­ta väli­net­tä, jota voi­daan käyt­tää sopi­muk­sen teke­mi­seen ilman, että osa­puo­let ovat yhtä aikaa läs­nä.

Kysei­ses­sä sään­nök­ses­sä etä­vies­tin on ter­mi, jota en läh­ti­si muut­ta­maan mil­lään tavoin. Vaik­ka esi­mer­kik­si ilmai­su ”etä­vies­tin­tä­vä­li­ne” vai­kut­taa mel­ko tur­val­li­sel­ta vaih­toeh­dol­ta sään­nök­sen sisäl­tö huo­mioon ottaen, on täs­sä suu­ri ris­ki pistemenetykselle.

Vii­me vuo­den valin­ta­ko­keen teh­tä­vän 6 a mal­li­vas­tauk­ses­sa käy­tet­tiin ter­me­jä ”nor­mipre­mis­si” ja ”fak­tapre­mis­si”. Valin­ta­koe­lau­ta­kun­ta (ja myö­hem­min hal­lin­to-oikeus) kat­soi, ettei­vät haki­jan käyt­tä­mät ter­mit ”nor­mie­le­ment­ti” ja ”fak­tae­le­ment­ti” oikeut­ta­neet pis­te­hy­vi­tyk­seen, vaik­ka haki­jan vas­taus muu­ten vas­ta­si mal­li­vas­tauk­sen sisäl­töä ja hän oli sel­väs­ti ymmär­tä­nyt kysy­myk­sen idean. Olkaa siis tark­ko­ja ter­mien ja mää­ri­tel­mien kanssa!

Kan­nat­taa siis eri­tyi­ses­ti kiin­nit­tää huo­mio­ta sanoi­hin, joi­den muut­ta­mi­nen tai pois­jät­tä­mi­nen muut­tai­si sään­nön merkitystä.

Mitä ei tar­vit­se osata?

Tie­ten­kään ei voi täy­sin sanoa, että joi­tain asioi­ta ei tar­vit­se ope­tel­la ollen­kaan, mut­ta on tär­ke­ää osa­ta ja uskal­taa prio­ri­soi­da ope­tel­ta­via asioi­ta. Muis­tan itse ensim­mäi­se­nä haku­ke­vää­nä, kun aloi­tin opet­te­le­maan sään­nök­siä ulkoa, ja aloi­tin ura­kan mel­kein sivun pitui­ses­ta pykä­läs­tä. Kai­ken kuk­ku­rak­si koi­tin ope­tel­la kyseis­tä pykä­lää täy­sin sanas­ta sanaan koit­ta­mat­ta ymmär­tää pykä­län sisäl­töä. Näin jäl­ki­kä­teen ymmär­rän, ettei kysei­sen pykä­län oli­si tul­lut olla prio­ri­teet­ti­lis­tal­la kovin­kaan kor­keal­la ja oli­si kan­nat­ta­nut ensin ymmär­tää sen sisältö.

Itse jät­täi­sin esi­mer­kik­si vuo­si­lu­ku­jen ja tilas­to­jen opet­te­lun vii­meis­ten jouk­koon. Toki näis­tä voi saa­da hyviä moni­va­lin­ta­ky­sy­myk­siä, mut­ta kos­ka koe on men­nyt jat­ku­vas­ti sovel­ta­vam­paan suun­taan ja pois täy­sin tur­has­ta nip­pe­li­tie­dos­ta, en pidä toden­nä­köi­syyt­tä täl­lai­sil­le kysy­myk­sil­le kovin­kaan kor­kea­na. Toki on hyvä ymmär­tää, että on tär­keäm­pää muis­taa Suo­men liit­ty­mis­vuo­si Euroo­pan unio­niin kuin Simo Zit­tin­gin syn­ty­mä- ja kuolinvuosi.

Oikiksen valintakoekirjan yliviivaus lukutekniikkana.
Hyvä esi­merk­ki tur­his­ta vuo­si­lu­vuis­ta. Jot­ka kui­ten­kin yliviivasin 😀

Bonus: Pykä­lä­mer­kin­nöis­tä ja tuo­miois­tuin­ten rat­kai­su­nu­me­rois­ta voin sanoa var­mak­si (huom. alla ole­va “poik­keus”), ettei nii­tä pidä ope­tel­la ulkoa. Vas­tauk­sis­sa riit­tää, että osaat­te puhua oikeas­ta lais­ta tai tuo­miois­tui­mes­ta. Näin sääs­tät­te tilaa ja väl­tyt­te ”nolol­ta” mokal­ta, jos­sa lai­tat­te esi­mer­kik­si pykä­lä­mer­kin­nän, mut­ta se on väärin.

Jos valin­ta­ko­keen teh­tä­vän­an­nos­sa tai aineis­tos­sa anne­taan esi­mer­kik­si pykä­lä­nu­me­ro val­miik­si, täl­löin on hyvä käyt­tää pykä­lä­mer­kin­tää. Vii­me vuo­den valin­ta­ko­keen teh­tä­väs­sä 6 oli täl­lai­nen tilan­ne, vaik­ka en usko, että pelk­kään lakiin viit­taa­mi­nen (esi­mer­kik­si perus­tus­la­kiin tai kokoon­tu­mis­la­kiin) oli­si tuo­nut pis­te­me­ne­tyk­siä. Sen sijaan saman valin­ta­ko­keen teh­tä­väs­sä 8 oli idea­na nime­no­maan oike­aan lain­koh­taan viit­taa­mi­nen, joten vas­tauk­ses­sa edel­ly­tet­tiin viit­taa­mis­ta aineis­ton avul­la oike­aan lainkohtaan.

Lue lisää: 39 § Oikeus­tie­teel­li­sen alan vastaustekniikka

Eri­lai­set opiskelutyylit

Tämän kap­pa­leen on tar­koi­tus vain mai­ni­ta eri­lai­sia opis­ke­lu­tek­nii­koi­ta, joi­ta voit hyö­dyn­tää lukies­sa­si. Muis­ta, että kaik­ki opis­ke­lu­tek­nii­kat eivät toi­mi jokai­sel­la, joten koi­ta löy­tää itsel­le­si sopi­va tekniikka!

  • Sil­mäi­ly / selaa­mi­nen (alku­vai­he)
    • Luku-urak­ka kan­nat­taa aloit­taa vain sil­mäi­le­mäl­lä kir­jo­jen sisäl­lys­luet­te­lot ja otsi­kot läpi.
  • Har­ry Pot­ter ‑sty­le eli kir­jan läpi luke­mi­nen pysäh­ty­mät­tä (alku­vai­he)
    • Kova­na HP-fani­na olen käyt­tä­nyt tätä ter­miä kir­jo­jen sel­lai­ses­ta tyy­lis­tä, jos­sa luet kir­jat läpi kuin Har­ry Pot­te­ria lukies­sa­si: luet kir­jan läpi etkä jää poh­ti­maan eri ter­mien tai sisäl­tö­jen mer­ki­tys­tä. Vaik­ket ymmär­rä jotain koh­taa, mene eteenpäin.
  • Muis­tiin­pa­not (kes­ki­vai­he)
    • Minul­le muis­tiin­pa­no­jen teke­mi­nen on edel­leen yksi par­haim­mis­ta tavois­ta oppia, ja teen muis­tiin­pa­no­ja sekä tent­tei­hin lukies­sa että töis­sä. Lisäk­si muis­tiin­pa­no­jen avul­la on help­po ker­ra­ta ja ker­taa­mi­nen on jokai­sel­le haki­jal­le äärim­mäi­sen tär­ke­ää! Muis­tiin­pa­no­ja teh­des­sä kan­nat­taa miet­tiä, kuin­ka tark­ko­ja muis­tiin­pa­no­ja kan­nat­taa teh­dä ja teet­kö muis­tiin­pa­not käsin vai koneel­la, sil­lä lukuai­ka on kui­ten­kin rajallinen.
  • Alle­vii­vaa­mi­nen (kes­ki­vai­he)
    • Voit esi­mer­kik­si alle­vii­va­ta kir­jois­ta oleel­li­sem­pia koh­tia. En suo­sit­te­le täl­lä tek­nii­kal­la aloit­ta­mis­ta tai kuu­la­kär­ki­ky­nän käyt­tä­mis­tä, sil­lä muu­ten alle­vii­vaa hel­pos­ti jotain tur­haa ja kir­joi­hin tulee vain seka­via merkintöjä.
  • Yli­vii­vaa­mi­nen väreil­lä (kes­ki­vai­he)
    • Käy­tin itse väreil­lä yli­vii­vaa­mis­ta joka haku­ker­ral­la (tosin ensim­mäi­si­nä vuo­si­na tur­han­kin innok­kaas­ti) ja mie­les­tä­ni yli­vii­vaa­mi­nen on hyvä tek­niik­ka, sil­lä sen avul­la on help­po ker­ra­ta myö­hem­min. Eten­kin visu­aa­li­set oppi­joil­le tämä saat­taa olla hyvä tek­niik­ka. Oma tyy­li­ni yli­vii­vauk­seen oli läh­tö­koh­tai­ses­ti se, että yli­vii­va­sin vih­reäl­lä sään­nöt ja sään­nök­set; kel­tai­sel­la käsit­teet, ter­mit ja mää­ri­tel­mät; sini­sel­lä tuo­miois­tuin- ja viran­omais­rat­kai­sut sekä valin­ta­koe­kir­joit­ta­jan tai jon­kin muun hen­ki­lön mie­li­pi­teet; punai­sel­la poik­keuk­set sään­töi­hin; ja orans­sil­la muut tär­keät koh­dat. En suo­sit­te­le yli­vii­vaus­ta­kaan alku­vai­heen opis­ke­lu­tek­nii­kak­si, sil­lä täl­löin on vaa­ra­na, että yli­vii­vaat tur­han her­käs­ti epä­re­le­vant­te­ja asioi­ta ja lopul­ta kir­jat ovat värien puo­les­ta käyttökelvottomat.
Oikiksen valintakoekirjan yliviivaus.
Ensim­mäi­sel­lä haku­ker­ral­la en oikein hah­mot­ta­nut rele­vant­te­ja koh­tia ja yli­vii­vauk­ses­sa ei ollut mitään järkeä.
  • Glos­saus eli sivu­jen mar­gi­naa­lei­hin kir­joit­ta­mi­nen (kes­ki­vai­he)
    • Itse käy­tin myös glos­saus­ta pal­jon, ja se oli mie­les­tä­ni yksi par­haim­mis­ta opis­ke­lu­tek­nii­kois­ta­ni pää­sy­koe­ke­väi­nä. Glos­sauk­sen idea­na on siis kir­joit­taa avain­sa­no­ja tai lyhyi­tä ”muis­tiin­pa­no­ja” sivun reu­naan. Esi­mer­kik­si jos sivun kap­pa­lees­sa käsi­tel­lään huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kos­py­kä­lää, voi­si sivuun kir­joit­taa ”huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kos” ja sen alle avain­sa­noil­la eri tavat, miten käyt­tö­ri­kok­sen tun­nus­mer­kis­tö toteu­tuu. Esi­mer­kik­si 1. hal­lus­sa­pi­to 2. yri­tys hank­kia 3. käyt­tö. Näi­den mer­kin­tö­jen avul­la on myös help­po ker­ra­ta kir­jan sisäl­töä, kun voit avain­sa­no­jen avul­la palau­tel­la sivu­jen sisäl­töä mieleen.
Sivumerkinnät (glossaus) opiskelutekniikkana oikiksen valintakokeeseen.
Glos­saus on lois­ta­va opis­ke­lu­tek­niik­ka ker­taa­mi­sen tueksi!
  • Flashcar­dit eli käsi­te­kor­tit (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
    • Yksin­ker­tai­sim­mil­laan idea­na on kir­joit­taa esi­mer­kik­si post-it ‑lapun toi­sel­le puo­lel­le käsi­te ja toi­sel­le puo­lel­le sen sisäl­tö. Toi­sel­la puo­lel­la voi olla oikeas­taan mitä vain (sään­nös, kysy­mys jne.), joten flashcar­de­ja voi käyt­tää moni­puo­li­ses­ti. Flashcar­dit sovel­tu­vat eten­kin ulko­lu­ku­vai­hee­seen, kun tar­koi­tus on muis­taa ulkoa ja saa­da asiat pin­ta­muis­tiin. Flashcar­dien teke­mi­seen on myös hyviä sovel­luk­sia ja sivus­to­ja, joten suo­sit­te­len vain googlaa­maan tai hake­maan Apps­to­res­ta sovel­luk­sia ”flashcard” ‑hakusa­nal­la.
  • Har­joi­tus­teh­tä­vien teke­mi­nen (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
    • Teh­tä­vien teke­mi­nen on ker­taa­mi­sen ohel­la toi­nen tär­keim­mis­tä opis­ke­lu­tek­nii­kois­ta. Teh­tä­viä teke­mäl­lä saat samal­la tes­tat­tua osaa­mis­ta, mut­ta myös vas­taus­tek­niik­kaa sekä ajan­käyt­töä. Suo­sit­te­len aloit­ta­maan teh­tä­vien teke­mi­sen jo alku­vai­hees­sa. Var­jo­val­men­nus jakaa tänä­kin vuon­na ilmai­sia har­joi­tus­teh­tä­viä Mood­le-sivul­laan, mut­ta voit myös teh­dä itsel­le­si har­joi­tus­teh­tä­viä esi­mer­kik­si väliot­si­koi­den kaut­ta. Valit­se vain jokin kir­jan alaot­sik­ko, ja kir­joi­ta par­haa­si mukaan sii­hen liit­ty­vää sisäl­töä ylös ilman kirjaa.
  • Lis­tat ja aika­ja­nat (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
    • Usein kokees­sa kysy­tään lis­to­ja taval­la tai toi­sel­la. Vaik­ka kysy­mys ei oli­si täy­sin sel­keä lis­taus­teh­tä­vä, kuten ”lis­taa EU:n jäsen­maat”, valin­ta­koe­kir­jois­ta saa pal­jon eri­lai­sia lis­to­ja. Esi­mer­kik­si huu­mausai­neen käyt­tö­ri­kos­ta kos­ke­vas­sa oikeus­ta­paus­teh­tä­väs­sä oli­si toden­nä­köi­ses­ti osat­ta­va ”lis­ta­ta” eri tavat, miten kysei­sen rikok­sen tun­nus­mer­kis­tön voi täyt­tää. Voit myös teh­dä eri kap­pa­leis­ta lis­to­ja esi­mer­kik­si lis­taa­mal­la kap­pa­leen kes­kei­sim­mät asiat tai teemat.
    • Jois­sain tapauk­sis­sa taas kir­jo­jen sisäl­töä voi hah­mot­taa aika­ja­no­jen avul­la. Esi­mer­kik­si kuin­ka EU-direk­tii­vin sää­tä­mi­ses­tä ede­tään kan­sal­li­seen täy­tän­töön­pa­noon tai miten jokin lain­sää­dän­tö on kehit­ty­nyt Suomessa.
  • Piir­rok­set (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
  • Ker­taa­mi­nen (kes­ki- ja lop­pu­vai­he)
    • En voi miten­kään pai­not­taa tar­peek­si ker­taa­mi­sen tär­keyt­tä. Vaik­ka valin­ta­koe on men­nyt sovel­ta­vaan suun­taan, on muis­ta­mi­sel­la todel­la kes­kei­nen osa kokees­sa menes­ty­mi­ses­sä. Ker­taa­mi­sel­la vah­vis­tat muis­ti­jäl­keä ja raken­nat osaa­mis­ta­si. Voit ker­ra­ta esi­mer­kik­si glos­saus­ten, sisäl­lys­luet­te­lon tai yli­vii­vaus­ten avul­la. Lop­pu­vai­hees­sa kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti ker­ra­ta myös ilman kir­jaa, jol­loin haas­tat muis­tia­si toden teolla.
  • Wor­dil­le tai pape­ril­le kir­joit­ta­mi­nen ulko­muis­tis­ta (lop­pu­vai­he)
    • Moni­va­lin­ta­teh­tä­viä lukuun otta­mat­ta valin­ta­koe­teh­tä­vät edel­lyt­tä­vät aktii­vis­ta muis­ta­mis­ta eli sinul­le ei anne­ta vas­taus­vaih­toeh­to­ja val­miik­si eteen. Tämän takia on äärim­mäi­sen tär­ke­ää tree­na­ta aktii­vis­ta muis­ta­mis­ta lukuai­ka­na esi­mer­kik­si kir­joit­ta­mal­la sään­nök­siä tai sään­tö­jä ilman kir­jan apua tyh­jäl­le Wor­dil­le tai pape­ril­le. Voit myös hyvin kir­joit­taa täl­lä taval­la lis­to­ja ulkoa tai mitä tahan­sa, mitä pyrit muis­ta­maan ulkoa.
  • Äänit­tä­mi­nen (lop­pu­vai­he)
    • Pää­tin vii­mei­se­nä haku­ke­vää­nä pila­ta juok­su­lenk­ki­ni kuun­te­le­mal­la äänit­tä­mäl­lä kir­jo­jen sään­nök­siä puhe­li­mee­ni ja kuun­te­le­mal­la mon­o­to­nis­ta ään­tä­ni len­keil­lä. Jos opit kuun­te­le­mal­la, voi tämä olla todel­la hyö­dyl­li­nen tapa opis­kel­la, mut­ta mie­les­tä­ni äänit­teet toi­mi­vat vähin­tään­kin hyvä­nä ker­taus­ta­pa­na – eten­kin kun len­kil­lä ei voi­nut opis­kel­la kir­jo­ja muul­la tavoin.

Kuin­ka lukea?

Tulet toden­nä­köi­ses­ti luke­maan kevään aika­na kir­jat läpi useam­paan ker­taan. Ei ole ole­mas­sa mitään maa­gis­ta lukua, kuin­ka moneen ker­taan kir­jat tuli­si lukea läpi, vaan on kes­kei­sem­pää kes­kit­tyä laa­tuun. Kevääl­lä 2016 eli kun pää­sin oikik­seen sisäl­le, luin kir­jat ”kan­nes­ta kan­teen” seit­se­mään kertaan.

Seit­se­män luku­ker­taa­ni koos­tui seu­raa­vis­ta opiskelutekniikoista:

  1. luku­ker­ta: selaus (val­mis 6.4.)
  2. luku­ker­ta: HP-sty­le (val­mis 7.4.)
  3. luku­ker­ta: muis­tiin­pa­not (val­mis 16.4.)
  4. luku­ker­ta: yli­vii­vaus (val­mis 3.5.)
  5. luku­ker­ta: glos­saus (val­mis 11.5.)
  6. luku­ker­ta: yli­vii­vauk­sien luke­mi­nen (val­mis 18.5.)
  7. luku­ker­ta: väliot­sik­ko­ker­taus (val­mis 21.5.)

Tie­ten­kin todel­li­suu­des­sa luin kir­jo­jen eri koh­tia huo­mat­ta­vas­ti useam­paan ker­taan esi­mer­kik­si flashcar­dien avul­la tai saa­toin jää­dä miet­ti­mään joi­tain koh­tia pidem­mäk­si aikaa. Näin ollen en voi täy­sin sanoa luke­nee­ni kir­jat nime­no­maan seit­se­mään kertaan.

Luku­no­peu­det

Läh­tö­koh­tai­ses­ti kir­jo­ja lue­taan alus­sa nopeam­paan (alku­vai­he) tah­tiin, tämän jäl­keen hitaam­paa (kes­ki­vai­he) ja lopus­sa taas nopeam­paa (lop­pu­vai­he). Näi­hin vai­hei­siin sopi­via opis­ke­lu­tek­nii­koi­ta löy­dät ylem­pä­nä ole­vas­ta listasta.

Alku­vai­hees­sa on tar­koi­tus vain tutus­tua kir­jo­jen sisäl­töön, jot­ta saat yleis­kä­si­tyk­sen kir­jois­sa käsi­tel­tä­vis­tä aiheis­ta. Kes­ki­vai­hees­sa kir­jo­ja lue­taan syväl­li­sem­min ja asiat on tar­koi­tus ymmär­tää. Kes­ki­vai­hees­sa aloi­tat myös muis­ti­jäl­jen raken­ta­mi­sen lop­pu­vai­heen hel­pot­ta­mi­sek­si. Lop­pu­vai­hees­sa luke­mi­nen on inten­sii­vi­sin­tä, kun opit­tu­ja asioi­ta opis­kel­laan pin­ta­muis­tiin, jot­ta ne tule­vat kokees­sa mah­dol­li­sim­man hel­pos­ti mie­leen. Lisäk­si lop­pu­vai­hees­sa vii­meis­tel­lään asioi­den ulkoa muistamista.

Miten jakaa huo­mio kir­jo­jen kesken?

Tämä kysy­mys jakaa var­maan eni­ten ihmi­siä, mut­ta itse suo­sit­te­len luke­maan kir­jo­ja limit­täin. Perus­tan tämän sii­hen, että näin saat raken­net­tua vah­vem­paa muis­ti­jäl­keä ja annat aivoil­le­si enem­män aikaa pro­ses­soi­da jokai­sen kir­jan asioi­ta. Jos kir­jo­ja on kol­me ja aloi­tat vii­mei­sen kir­jan luke­mi­sen vas­ta 10 päi­vää ennen valin­ta­koet­ta, on sinul­la vain 10 päi­vää aikaa ymmär­tää kir­jan asiat. Jos luet kir­jo­ja tasai­ses­ti alus­ta läh­tien, on sinul­la enem­män aikaa saa­da ahaa-elä­myk­siä 🙂 Täs­tä samas­ta syys­tä suo­sit­te­len valin­ta­ko­kees­sa­kin luke­maan kaik­ki kysy­myk­set lyhyes­ti läpi ennen vas­taa­mi­sen aloit­ta­mis­ta, jot­ta saat kysy­myk­set rak­sut­ta­maan taus­tal­le. Kir­joi­tan täs­tä aihees­ta lisää myö­hem­min vas­taus­tek­niik­kaa käsit­te­le­väs­sä postauksessa.

Vaik­ka luki­sit kir­jo­ja limit­täin, ei se tar­koi­ta sitä, että päi­vän luku­tun­nit pitäi­si jakaa tasan kaik­kien kir­jo­jen kes­ken. Itse luin kir­jo­ja siten, että jaoin luku­päi­vät (pait­si lop­pu­ker­taa­mi­sel­le vara­tut päi­vät ja valin­ta­koet­ta edel­tä­vä päi­vä, jon­ka vara­sin ren­tou­tu­mi­sel­le) kol­mel­la ja jokai­sen kol­man­nek­sen ajan minul­la oli oma pää­kir­ja. Jos olet val­men­nus­kurs­sil­la, suo­sit­te­len valit­se­maan pää­kir­ja­vuo­rot val­men­nus­kurs­sin aika­tau­lua myötäillen.

Esi­mer­kik­si jos luin päi­väs­sä kah­dek­san tun­tia, luin pää­kir­jaa nel­jä tun­tia ja sivu­kir­jaa A nel­jä tun­tia. Seu­raa­va­na päi­vä­nä luin taas 4 tun­tia pää­kir­jaa ja sivu­kir­jaa B 4 tun­tia. Sivu­kir­ja vuo­rot­te­lee siis joka päi­vä, mut­ta mis­tään kir­jas­ta ei tule tau­koa yhtä päi­vää enem­pää. Tätä ei kui­ten­kaan kan­na­ta nou­dat­taa täy­sin orjal­li­ses­ti, vaik­ka sil­lä voi hyvin aloit­taa luku-urakan.

Kuten sanot­tu, kir­jo­jen pituu­det ja haas­ta­vuu­det vaih­te­le­vat, joten mukau­tua suun­ni­tel­ma­si tähän luku-ura­kan ede­tes­sä. Älä kui­ten­kaan unoh­da mitään kir­jaa täy­sin, mut­ta voit siir­tää toi­sel­le kir­jal­le enem­män pää­kir­ja­päi­viä, jos sinus­ta tun­tuu sil­tä, että kysei­nen kir­ja ei ole yhtä hyvin hal­lus­sa kuin muut.

Lopuk­si haluan muis­tut­taa, että luet­te valin­ta­koet­ta eikä val­men­nus­kurs­sia tai mui­ta haki­joi­ta var­ten! Kir­jo­ja ei tule lukea sil­lä sil­mäl­lä, että menes­tyt­te val­men­nus­kurs­sien väli­ko­keis­sa tai pis­ta­reis­sa, vaan nii­den on tar­koi­tus antaa teil­le tie­toa osaa­mis­ta­sos­tan­ne. Osaa­mis­ta­son huip­pu on tar­koi­tus ajoit­taa nime­no­maan valin­ta­koe­päi­vään ja esi­mer­kik­si ennen inten­sii­vi­sen ulko­lu­ku­vai­heen aloit­ta­mis­ta on poh­jal­la olta­va syvälukuvaihe.

Lukusuun­ni­tel­ma

Ei ole­mas­sa lukusuun­ni­tel­maa, joka toi­mii var­mas­ti kai­kil­la. Toi­mi­via lukusuun­ni­tel­mia on yhtä pal­jon kuin haki­joi­ta­kin. Et tar­vit­se sisäl­le pääs­täk­se­si tark­kaa kir­jal­lis­ta suun­ni­tel­maa, mut­ta jon­kin­lai­nen ylei­nen suun­ni­tel­ma on hyvä olla. Itse aloi­tin aina lukusuun­ni­tel­ma­ni laa­ti­mi­sen päi­vä­ryt­mi­ni hah­mot­te­lus­ta. Loin itsel­le­ni ryt­min, jota nou­da­tin läpi kevään, kuten monel­ta herään ja monel­ta käyn nuk­ku­maan ja minä päi­vi­nä har­ras­tan lii­kun­taa. Kun elä­mäs­sä on tie­tyn­lai­nen ryt­mi, hel­pot­taa se huo­mat­ta­vas­ti luku-urakkaa.

Tämän jäl­keen (ja kun kir­jat jul­kais­taan) voit hie­man hah­mo­tel­la lukusuun­ni­tel­maa kir­jo­jen ympä­ril­le. Jos käy­tät ker­to­maa­ni pää­kir­ja-sivu­kir­ja ‑jaot­te­lua, voit päät­tää jokai­sen kir­jan pää­kir­ja­vuo­ron. Lisäk­si suun­ni­tel­maan kan­nat­taa lait­taa ylös lop­pu­vai­hees­sa ker­taa­mi­sel­le vara­tut päi­vät. Lukusuun­ni­tel­mas­ta kan­nat­taa teh­dä mah­dol­li­sim­man väl­jä, jot­ta teil­lä ei tule lop­pu­vai­hees­sa lii­an kiire.

Itse varai­sin ker­taa­mi­sel­le esi­mer­kik­si 30 minuut­tia joka luku­päi­vän alus­ta sekä lopus­ta. Voit myös miet­tiä omaa ker­taus- / teh­tä­vä­päi­vää jokai­sel­le viikolle.

Lue lisää: 36 § Kuin­ka val­mis­tau­tua pääsykoekevääseen

Kuin­ka mon­ta tun­tia valin­ta­ko­kee­seen pitää lukea?

Tämän on var­maan useim­mi­ten se ”pal­jon nousee pen­kis­tä?” ‑kysy­mys­tä vas­taa­va kysy­mys haki­joi­den kes­kuu­des­sa, mut­ta tähän­kään ei ole ole­mas­sa mitään oike­aa vas­taus­ta. Pääs­tes­sä­ni sisään kevääl­lä 2016 luin yhteen­sä noin 325 tun­tia (+ val­men­nus­kurs­sin luen­not ja har­joi­tus­pää­sy­ko­keet). Tosin tuol­loin luku­päi­viä oli vie­lä 49, joten luin kes­ki­mää­rin noin 6,7 tun­tia per päi­vä, sil­lä pidin yhden vapaa­päi­vän. Tämä on siis puh­das­ta luke­mis­ta eikä luku sisäl­lä tau­ko­ja. Tar­kem­mat tilas­tot luku­tun­neis­ta­ni voi käy­dä kat­so­mas­sa van­has­ta kir­joi­tuk­ses­ta­ni.

Lue lisää: 13 § Pää­sy­ko­keen jäl­kei­set fii­lik­set ja 6 § Pääsykoekevääni

Luku­tun­tien suh­teen minul­la on kui­ten­kin kak­si vinkkiä:

  1. tun­ti­mää­rän tuli­si olla nousu­joh­teis­ta läpi kevään ja
  2. kes­ki­ty ennem­min laatuun.

Vuon­na 2016 aloi­tin luke­mal­la kuusi tun­tia päi­väs­sä ja nos­tin luku­tun­te­ja joka viik­ko 30 minuu­til­la kun­nes luin joka päi­vä kah­dek­san tun­tia päi­väs­sä. Tämän jäl­keen en enää nos­ta­nut tun­ti­mää­rää ennen kuin lop­pu­ru­tis­tus­vai­het­ta, jon­ka aloi­tin noin kym­me­nen päi­vää ennen valin­ta­koet­ta. Lop­pu­ru­tis­tuk­sen aika­na luin joka päi­vä niin pal­jon kuin vain jak­soin, mut­ta yhte­nä­kään päi­vä­nä en luke­nut yli kym­men­tä tuntia.

Luku­tun­nit ovat yksi asia, jon­ka oppii ehkä vas­ta ensim­mäi­sen haku­ker­ran jäl­keen, sil­lä toi­sel­la haku­ker­ral­la tie­dät, oli­sit­ko jak­sa­nut lukea vie­lä enem­män vai luit­ko lii­kaa. Itse luin ensim­mäi­sel­lä haku­ker­ral­la aivan lii­kaa, sil­lä en enää jak­sa­nut vii­mei­sen kah­den vii­kon aika­na lukea pal­joa mitään. Tosin täl­löin lukuai­ka oli jopa 69 päivää.

Voin­ko pitää vapaapäiviä?

Koko lukua­jan aika­na on tär­ke­ää osa­ta kuun­nel­la itse­ään, sil­lä valin­ta­ko­kees­sa ei jae­ta pis­tei­tä itse­ään eni­ten rää­kän­neil­le. Toki lukuai­ka on nyky­ään lyhyem­pi, mut­ta suo­sit­te­len pitä­mään vapaa­päi­vän, mikä­li luke­mi­ses­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti tule mitään. Muu­ten ruo­kit vain nega­tii­vis­ta kier­ret­tä eikä luke­mi­ses­ta tule jat­kos­sa­kaan mitään. Jos luke­mi­nen ahdis­taa tai tun­tuu, ettei sii­tä tule yhtään mitään, lai­ta kir­jat kiin­ni, vaik­ka edes osak­si päi­vää, ja käy ulko­na kävelyllä.

Joka vuo­si kuu­len kes­kus­te­lua sii­tä, tuli­si­ko vie­lä vii­mei­se­nä päi­vä­nä tai itse koe­päi­vä­nä lukea, mut­ta itse kuu­lun sii­hen kou­lu­kun­taan, joka suo­sit­te­lee lepää­mään vii­mei­se­nä päi­vä­nä mah­dol­li­sim­man pal­jon. Valin­ta­koe on koko kevään tär­kein het­ki, ja on kes­keis­tä, että olet­te kokees­sa par­haas­sa mah­dol­li­ses­sa iskus­sa. Välil­lä ver­taan koet­ta edel­tä­vää vapaa­päi­vää salit­ree­nauk­seen sii­nä mie­les­sä, että myös lihas­kas­vua edis­tääk­seen on tär­ke­ää levä­tä. Har­vem­min teet salil­la uusia hen­ki­lö­koh­tai­sia ennä­tyk­siä penk­ki­pun­ner­ruk­ses­sa, jos olet edel­li­se­nä päi­vä­nä vetä­nyt kovan rintatreenin.

Lopuk­si

Eri­lai­sis­ta opis­ke­lu­tek­nii­kois­ta ja valin­ta­ko­kee­seen val­mis­tau­tu­mi­ses­ta voi­si teh­dä vaik­ka kuin­ka pit­kän kir­joi­tuk­sen, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti myös täs­tä pake­tis­ta on teil­le hyö­tyä. Toi­vo­tan jokai­sel­le isos­ti tsemp­piä luku-urak­kaan, sil­lä kir­jo­jen jul­kai­suun on vain enää joi­ta­kin tun­te­ja! Vas­tai­len mie­lel­lä­ni koko kevään ajan muun muas­sa luku­tek­niik­kaa kos­ke­viin kysy­myk­siin niin blo­gin kom­ment­tio­sios­sa tai säh­kö­pos­til­la ([email protected]).

Lisäk­si voin ottaa tänä vuon­na muu­ta­man haki­jan ”yksi­tyis­tu­to­roin­tiin”, sil­lä tämän kir­joi­tuk­sen laa­ti­mi­nen palaut­ti haku­ke­vät­muis­to­ni 🙂 Tuto­roin­ti ei mak­sa yhtään mitään, mut­ta en voi kokoai­ka­työ­ni ohel­le ottaa kovin mon­taa tuto­roi­ta­vaa. Yksi­tyis­tu­to­roin­nis­sa voim­me käy­dä yhdes­sä läpi vas­tauk­sia­si esi­mer­kik­si val­men­nus­kurs­sien har­joi­tus­teh­tä­viin, mikä­li olet sel­lai­sel­la tai voin aut­taa kir­jo­jen sisäl­lön ymmär­tä­mi­ses­sä. Ei ole väliä olet­ko hake­mas­sa ensim­mäis­tä vai kol­mat­ta ker­taa tai olet­ko jo val­men­nus­kurs­sil­la, sil­lä pää­asia­na on, että olet hake­mas­sa tosis­saan! Jos haluat yksi­tyis­tu­to­roin­tiin, lai­ta minul­le säh­kö­pos­tia ja ker­ro lyhyes­ti itses­tä­si sekä mitä toi­voi­sit yksityistutoroinnilta.

Seu­raa tai ota yhteyttä!

  • Blo­gin Face­book-sivu
    • Tyk­kää blo­gin Face­book-sivus­ta ja pysyt myös tätä kaut­ta ajan­ta­sal­la uusis­ta blogikirjoituksista!
  • Säh­kö­pos­ti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
    • Minul­le voi vapaas­ti lait­taa kysy­myk­siä blo­giai­hei­siin liit­ty­vis­tä jutuis­ta tai pyy­tää apua, jos joku muu asia mietityttää.
  • Twit­ter: @IiroRuolahti
    • Twiit­tai­len satun­nai­ses­ti eri­näi­sis­tä aiheis­ta, jon­ka lisäk­si re-twiit­taan usein itseä­ni kiin­nos­ta­via juttuja.
  • Lin­ke­dIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
    • Minut voi lisä­tä vapaas­ti kon­tak­tik­si, mut­ta hyväk­syn kon­tak­toin­ti­pyyn­tö­jä aina hie­man vaih­te­le­vas­ti riip­puen sii­tä tun­nen­ko kysei­sen hen­ki­lön. Con­tact-pyyn­nön yhtey­des­sä kan­nat­taa kir­joit­taa, että löy­sit pro­fii­li­ni blo­gin kaut­ta, jol­loin osaan hyväk­syä pyynnön.
  • You­Tu­be: Iiro Ruo­lah­ti
    • Kana­val­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä podcast-jak­so kos­kien opis­ke­li­joi­den asumistukea.
 

Jaa blogikirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää kategorian kirjoituksia

Ota yhteyttä!

Mietityttääkö jokin esimerkiksi oikikseen hakemisessa tai työnhaussa?

Autan mielelläni kaikissa blogin aiheisiin liittyvissä kysymyksissä!

Vastaa kyselyyn

Juridiikan osa-alueista minua kiinnostaa eniten

Katso vastaukset

Loading ... Loading ...

Liity sähköpostilistalle

Uusimmat kirjoitukset

Seuraa Facebookissa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.