Kirjoitin viime vuonna oikaisuvaatimuksen laadinnasta sekä siitä, kuinka usein oikaisuvaatimus menestyy. Yhteisvalinta on järjestetty nyt kahtena vuotena, joten oikaisuvaatimustilastoja pystyy vertailemaan keskenään ja käytössä on muutenkin laajempi otanta oikaisuvaatimusten menestymisestä uuden mallisen kokeen aikana.
Viime vuoden kirjoituksessa olen käsitellyt oikaisutilastoja tiedekuntakohtaisesti myös aiemmilta vuosilta kuin 2018, mutta tässä kirjoituksessa käsittelen vain yhteisvalinnan aikaisia oikaisutilastoja. Yhteisvalinnan yhteydessä perustettiin oikeustieteellisen alan valintakoelautakunta, joka antaa lausunnon jokaisesta oikaisuvaatimuksesta riippumatta siitä, mihin yliopistoon olet tehnyt oikaisuvaatimuksen, joten on mielekästä tutkia nimenomaan valtakunnallisen valintakoelautakunnan aikaisia oikaisutilastoja.
Lue lisää: 26 § Miten tehdä oikaisuvaatimus? ja 27 § Kannattaako oikaisuvaatimuksen laatiminen? (2019)
Kuinka monta oikaisuvaatimusta viime vuoden kokeesta tehtiin?
Viime vuoden (2019) valintakokeesta tehtiin yhteensä 318 oikaisuvaatimusta. Kuten viime vuonnakin, tämä luku sisältää useamman saman hakijan oikaisuvaatimuksen useampaan kertaan, sillä oikaisua tulee vaatia erikseen kaikista hakukohteista. Näin ollen useampi hakija on lähettänyt saman sisältöisen oikaisuvaatimuksen useammalle yliopistolle. Oikaisuvaatimuksia tehtiin viime vuonna 18 kappaletta enemmän kuin vuonna 2018.

Huomattavin ero vuoden 2018 oikaisuvaatimustilastoihin on se, että vuoden 2019 kokeesta laadittiin eniten oikaisuja Helsinkiin, jonne oli korkeimmat pisterajat. Helsingin oikaisutilastoissa on kuitenkin mukana sekä Helsingin että Vaasan yksikön oikaisuvaatimukset ja oikaisuvaatimukset ruotsinkielisten valintakokeesta.
Rovaniemen korkeaa oikaisuvaatimusmäärää selittää se, että Rovaniemelle oli matalin pisteraja, joten hakijalla, joka ei ole tullut valituksi, on parhaimmat mahdollisuudet saada oikaisulla oikispaikka Rovaniemeltä. Tämä oikaisutilasto osoittaa selvästi sen, että Helsinki on suosittu opiskelupaikka, sillä jo oikispaikan saaneet hakijat haluavat vielä yrittävät tulla valituksi Helsinkiin.
Kuinka hyvin oikaisuvaatimukset menestyivät?
Vuoden 2018 valintakokeesta tehdyistä oikaisuvaatimuksista noin joka viides (22,6 %) oikaisuvaatimus johti pistehyvitykseen ja yksi oikaisuvaatimus kahdestakymmenestä (5 %) johti sisäänpääsyyn. Miten kävi vuoden 2019 valintakokeen osalta?
- Oikaisuvaatimuksia laadittiin yhteensä
- vuonna 2018: 301 kappaletta
- vuonna 2019: 318 kappaletta
- Oikaisuvaatimus johti pistehyvitykseen tai ‑hyvityksiin
- vuonna 2018: 68
- vuonna 2019: 98
- Oikaisuvaatimus johti opiskelupaikkaan oikaisun kohteena olleesta yliopistosta:
- vuonna 2018: 16
- vuonna 2019: 27
Näiden tilastojen perusteella voidaan todeta, että oikaisuvaatimus menestyi vuonna 2019 pistehyvityksen veroisesti noin 31 % tapauksista, ja oikaisuvaatimus johti opiskelupaikkaan noin 8 %:ssa tapauksista. Jonkin verran paremmin siis kuin tätä edeltävänä vuotena. Edustin myös viime vuonna useampaa hakijaa oikaisuvaatimusmenettelyssä ja edustamistani hakijoista noin 22 % sai opiskelupaikan.
Yhteensä siis oikaisuvaatimuksia on laadittu yhteisvalinnan aikana 619 kappaletta, näistä 166 on menestynyt edes yhden pistehyvityksen verran ja 43 tapauksessa hakija on saanut oikaisuvaatimuksella opinto-oikeuden.

Tämä tarkoittaa sitä, että historiallisesti noin 27 % oikaisuvaatimuksista johtaa pistehyvitykseen ja vain noin 7 % oikaisuvaatimuksista johtaa opinto-oikeuteen. Korostan vielä, että opinto-oikeudella saatetaan tässä tarkoittaa tilannetta, jossa jo toiseen oikikseen hyväksytty saa opinto-oikeuden ylempänä hakukohteena olevaan oikikseen. Edustamistani hakijoista 25 % on saanut oikaisulla opinto-oikeuden.
Lue lisää: Opiskelijavalinnan muutoksenhaku ‑palvelu
Mistä yleensä vaaditaan oikaisua?
Erilaisia perusteita oikaisulle voi olla mm.
- Optinen lukija on lukenut vastauksesi monivalintatehtävään väärin.
- Pisteesi on laskettu väärin.
- Et ole saanut pistehyvitystä jostakin mallivastauksen kohdasta, vaikka se on vastauksessasi. Hakija on saattanut käyttää hieman eri ilmaisua tai jopa vain yhtä erilaista sanaa, joka kuitenkin tarkoittaa samaa kuin mallivastaus. Liukuhihnatarkastuksessa tarkastajilta saattaa helposti jäädä asiallisesti samaa tarkoittavat ilmaisut pisteyttämättä.
- Arvosteluperusteissa on pisteytetty asioita valintakoekirjojen ulkopuolelta.
- Vastauksille varattu vastaustila on ollut liian pieni arvosteluperusteissa edellytetyille asioille.
- Tehtävänanto on ollut tulkinnanvarainen
- Mallivastaus on tulkinnanvarainen.
- Mallivastauksessa on edellytetty sellaisten asioiden käsittelyä, joita ei tehtävänannon mukaan olisi tullut käsitellä.
Hakijan vastaus tarkoittaa asiallisesti samaa kuin mallivastauksen jyvitetty kohta
Yleisin peruste menestyneelle oikaisuvaatimukselle on se, ettei hakija ole saanut alun perin pistettä mallivastauksen jyvitetystä kohdasta, vaikka kohta käy ilmi hänen vastauksestaan. Välillä kyseessä on puhdas virhe, mutta useimmiten näihin tilanteisiin liittyy tulkinnanvaraisuutta.
Esimerkiksi Turun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyössä järjestämä vuoden 2017 valintakoe sisälsi seuraavan oikein vai väärin ‑kysymyksen: ”8. Vakioehtojen yllättävyys ja ankaruus voi olla yksittäisessä tapauksessa peruste niiden kohtuusperusteiselle sovittelulle.” Mikäli väite oli hakijan mielestä väärin, vastaus tuli perustella lyhyesti sille varattuun vastaustilaan. Jotta ”väärin” ‑merkinnästä sai 1 pisteen, oli myös perusteluiden oltava oikein.
Hakija oli vastannut kysymykseen ”väärin” ja perusteluikseen kirjoittanut ”Jos vakioehto katsotaan yllättäväksi ja ankaraksi, vakioehtoa ei sovitella vaan se on mitätön.” Hakijan oikaisuvaatimukseen annetussa päätöksessä todettiin, että pisteen saaminen edellytti, että vastauksessa on selvästi tuotu ilmi kyseessä olevan nimenomaan yllättävien ja ankarien vakioehtojen, ei koko sopimuksen, pätemättömyydestä. Hakijan mukaan oli selvää, että hän viittasi vastauksessaan mitättömyydellä nimenomaan tuohon yksittäiseen ehtoon eikä koko sopimukseen. Hakijalle myönnettiin lopulta hallinto-oikeudessa piste kyseisestä kohdasta.
Tulkinnanvarainen mallivastaus
Toinen yleinen peruste on tulkinnanvarainen tehtävänanto tai mallivastaus. Esimerkiksi Helsingin oikiksen vuoden 2002 valintakokeessa oli seuraavanlainen aukkotehtävä: ”Kunnanvaltuuston kokoukset ovat yleensä julkisia. Kokous ei kuitenkaan ole julkinen, jos siinä käsitellään asiakirjaa, joka on __________ salassa pidettäväksi.”
Arvosteluperusteiden mukainen vastaus oli ”säädetty” tai “myös lailla säädetty”. Eräs hakija oli vastannut kyseiseen kohtaan ”laissa määrätty”. Mallivastaus oli tulkinnanvarainen, sillä valintakoekirjan mukaan ”valtuuston kokous ei ole julkinen, jos siinä käsitellään asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi.” Asia on pitänyt valintakoekirjan mukaan säätää lailla salassa pidettäväksi, mutta vastaukseksi on kelvannut myös sana ”säädetty”, joka voi viitata myös asetukseen. Laissa ei ikinä määrätä, mistä syystä hakijan vastaus oli alun perin katsottu virheelliseksi. Mallivastaus oli kuitenkin tulkinnanvarainen, ja näin ollen hallinto-oikeus korotti hakijan saamaa pistemäärää kahdella pisteellä.
Tulkinnanvarainen tehtävänanto
Usein on käsitys, ettei oikaisuvaatimus monivalintatehtävistä menesty. On totta, että monivalintatehtäviä koskevat oikaisut menestyvät harvemmin, mutta silloin tällöin myös monivalintatehtävä on tulkinnanvarainen, jota koskeva muutoksenhaku voi menestyä. Muistan viime vuoden valintakoetta tehdessäni kiinnittäneeni huomion heti monivalintatehtävän 4 kysymykseen 4:
Mikä on (rikoslain 21 luvun) 14 §:n ja 15 §:n mukaisten tekojen keskeisin ero?
a) Henkilöllinen soveltamisala: 15 § koskee vain pelastustoimea, eli pelastus- ja sairaanhoitoalan ammattilaisia.
b) Suhde uhriin: 14 § edellyttää, että uhrista huolehtiminen on tekijän vastuulla.
c) Uhrin henkilö: heitteillepanossa uhri on aina lapsi.
d) Teko-olosuhteet: pelastustoimen laiminlyönti koskee onnettomuustilanteita ja heitteillepano sellaisia, jotka tekijä on itse aiheuttanut.
Monivalintakysymykseen piti olla vain yksi oikea vastaus, mutta tosiasiassa mikään näistä vaihtoehdoista ei ollut oikein. Sen sijaan mallivastauksen mukaan oikea vastaus oli b). Mikäli vastausvaihtoehtoa b) vertaa RL 21:14:n sanalliseen muotoiluun, ei RL 21:14 tosiasiassa edellytä, että uhrista huolehtiminen olisi alun perin heitteillepanoon syyllistyvän vastuulla. Vaikka pykälän sanamuodossa ei avuttomaan tilaan saattamista koskevan teonkuvauksen yhteydessä erikseen mainita huolehtimisvelvollisuutta, voidaan toki tässä tapauksessa katsoa, että huolehtimisvelvollisuus syntyy tekijän oman toiminnan johdosta. Näin esimerkiksi kolme hallinto-oikeuden tuomaria katsoi asian olevan, mutta asian esittelijä oli tästä eri mieltä, ja olisi antanut hakijalle kaksi lisäpistettä. Valitettavasti enemmistö ei kuitenkaan nähnyt asiaa samoin, ja hakija hävisi asian hallinto-oikeudessa.
Oikaisuvaatimus vuoden 2020 valintakokeesta
Tarkistusmenettelyyn sisältyy aina riski virheen tekemisestä. Esimerkiksi tämän vuoden ensimmäisen vaiheen kokeeseen myönnetyt lisäajat eivät toteutuneet inhimillisten virheiden vuoksi. Suosittelen ehdottomasti tilaamaan omat vastaukset ja tarkistamaan ne mahdollisten virheiden varalta. Lisäksi suosittelen omien vastausten tilaamista sen puolesta, että voit myöhemmin analysoida vastauksiasi esimerkiksi vastaustekniikan osalta ja korjata kokeessa tehdyt virheet ensi keväänä.
Valintaprosessi on kesken, tässä välivaiheessa ei tehdä päätöstä, josta voisi hakea oikaisua. Oikaisua voi hakea yhteishaun tulosten julkaisemisen jälkeen lopullisesta opiskelijavalinnan tuloksesta ja siinä vaiheessa toki myös vain 1. vaiheesta, jos et saa kutsua 2. vaiheeseen.
— Tapio Määttä (@tapiomaatta) May 27, 2020
Tämä on tosiaan vielä aika teoreettinen kysymys. On teoreettisesti mahdollista, että oikeusturvasyistä olisi järjestettävä uusi 2. vaihetta vastaava koe sellaiselle, jonka oikaisuvaatimus/valitus menestyy 1. vaiheesta, mutta joka ei saanut kutsua 2. vaiheeseen.
— Tapio Määttä (@tapiomaatta) May 27, 2020
Tämän vuoden valintakoenäyttö alkaa torstaina 16.7.2020, jolloin voit tilata kopiot omista vastauksistasi. Viime vuonna tilauksen hinta oli 20 euroa. Tilausohjeet tullaan päivittämään myöhemmin oikeustieteet.fi ‑sivustolle. Vastaukset kannattaa tilata niin pian kuin mahdollista, koska niiden toimituksessa on aina ruuhkaa ja oikaisuvaatimus tulee olla toimitettuna 29.7.2020 klo 15.00 mennessä. Aikaa perehtyä omiin vastauksiin ja laatia oikaisuvaatimus ei ole kuin maksimissaan kaksi viikkoa.
Kaipaatko apua vastausten tarkistamisessa tai oikaisuvaatimuksen laatimiseen?
Kuten mainitsin ylempänä, olen avustanut aiempina vuosina menestyksekkäästi hakijoita oikaisuvaatimusmenettelyssä. Lisäksi olen edustanut menestyksekkäästi hakijaa hallinto-oikeudessa vuoden 2019 valintakoetta koskevassa asiassa. Näiden seikkojen ja tilastojeni puolesta uskallan ehkä puhua itsestäni tämän alan oikaisuvaatimusmenettelyn asiantuntijana, mikä kieltämättä kuulostaa kovin mahtipontiselta.
Mielestäni vastausten tarkistaminen ja etenkin oikaisuvaatimusten laatiminen on mielenkiintoista puuhaa, mikä varmasti näkyy tekemisessäni. Kaikki edustamani hakijat, jotka antoivat anonyymia palautetta viime vuonna, olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun riippumatta lopputuloksesta ja suosittelisivat palveluani muille.
Mutta mainospuheet sikseen 🙂 Jos kaipaat apua vastausten tarkistamiseen tai oikaisuvaatimuksen laadintaan, ole minuun yhteydessä. Voit olla yhteydessä sähköpostitse ([email protected]) tai yhteydenottolomakkeella (muista jättää yhteystietosi). Tarkemmat tiedot palveluistani ja hinnastosta löydät täältä.
Lopuksi
Toiseen vaiheeseen päässeiden hakijoiden kärvistely jatkuu edelleen, sillä valintakoevalinnan tulokset tulevat viimeistään 15.7.2020. Oikeustieteellisen alan valintakoetulokset ovat harvemmin tulleet muutamaa päivää aiemmin, mutta nähtäväksi jää vaikuttaako toisessa vaiheessa olleiden rajallinen määrä yhtään prosessin nopeuteen.
Oliko ensimmäisessä tai toisessa vaiheessa sinun mielestäsi tulkinnanvaraisia kysymyksiä vai onnistuivatko tiedekunnat laatimaan siinä mielessä täydellisen kokeen? Kommentoi alle tai tule mukaan Facebook-ryhmään keskustelemaan aiheesta lisää.
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.