21 § Valin­ta­tu­lok­set 2018 ja oikaisuvaatimus

Sain 21 pis­tet­tä moni­va­lin­nois­ta. Hain vain Tur­kuun. Hain kol­mat­ta ker­taa. Tänä vuon­na en teh­nyt sitä vir­het­tä että oli­sin vastannut/veikannut kaik­kiin kysy­myk­siin. Val­men­nus­kurs­sil­la en ollut kun lukuai­ka oli niin lyhyt. Lisäk­si osa­sin varau­tua sii­hen, että tulee vas­ta kokees­sa jaet­ta­va mate­ri­aa­li (varain­siir­to­ve­ro) kun muis­tin luke­nee­ni sii­tä Hesa­ris­ta. Muis­te­li­sin vas­tan­nee­ni 35 kysy­myk­seen ja jos sain 21 pis­tet­tä, niin 7 meni vää­rin. Tää moni­va­lin­to­jen läpäi­se­mi­nen on näkö­jään silk­kaa arpa­pe­liä. V*ttu. Täy­tän ensi vuon­na pyö­rei­tä eikä ole vie­lä mitään kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa mis­tään. Kan­nat­taa­ko täs­sä enää tämän kans­sa tuher­taa? Se on tosin minul­le pik­ku hil­jaa val­jen­nut kym­me­nen vuo­den aika­na että oikeus­tie­det­tä haluan lukea, mut­ta kan­nat­taa­ko sitä elä­mään­sä tuh­la­ta sii­hen, että odot­taa haun alka­van ja sit­ten taas pet­ty­vän? On sit­ten oma kysy­myk­sen­sä mitä täs­sä alkais sit tekeen?

En minä jak­sa uskoa että kysees­sä oli­si subs­tans­sio­saa­mi­sen puu­te. Paik­ka­kun­nal­la, jos­sa asun voi opis­kel­la jul­ki­soi­keut­ta ja kaup­pa­oi­keut­ta yli­opis­tos­sa hal­lin­to­tie­tei­den ja kaup­pa­tie­tei­den puit­teis­sa. Olen opis­kel­lut noi­ta ja sii­nä se näl­kä on kas­va­nut syö­des­sä. Että pitää lukea kaik­ki muut­kin oikeu­den alat ja saa­da ihan aidot juris­tin pape­rit. Lisäk­si luin kir­jat yli kym­me­nen ker­taa ja aiheet oli sii­nä mie­les­sä tut­tu­ja kun oli vel­voi­teoi­keut­ta ja sosi­aa­lioi­keut­ta, niin juu­ri nime­no­maan olen noi­ta opis­kel­lut ja niil­lä kurs­seil­la oli vie­lä samo­jen kir­joit­ta­jien tent­ti­kir­jat jot­ka oli­vat laa­ti­neet tämän vuo­ti­set pää­sy­koe­kir­jat. Varain­siir­to­ve­ro­kin oli tut­tu vero-oikeu­den perus­teet kurs­sil­ta. Sik­si­hän täs­sä niin vitut­taa­kin! Lisäk­si tyk­kään lukea oikeus­teo­ri­aa ja oikeus­his­to­ri­aa ihan omak­si ilokseni.

Suo­sit­te­len vah­vas­ti muu­ta­man vii­kon pääs­tä pei­laa­maan omaa moni­va­lin­ta­vas­taus­ri­viä mal­li­ri­viin ja pyr­kiä ana­ly­soi­maan mah­dol­lis­ta syy­tä, mik­si kysei­set seit­se­män koh­taa ovat men­neet vää­rin. Onko useam­pi vää­rä vas­taus esim. kos­kien samaa valin­ta­koe­kir­jaa vai onko kysy­myk­se­na­set­te­lu teh­ty negaa­tion muo­dos­sa (“Mit­kä seu­raa­vis­ta väit­tä­mis­tä ovat väärin?”).

Olen jo hie­man ehti­nyt tutus­tua moni­va­lin­ta­ky­sy­myk­siin ja myös muil­ta haki­joil­ta saa­dun palaut­teen perus­teel­la ne ovat ylei­ses­ti ottaen olleet kui­ten­kin mel­ko sel­keät, joten arpa­pe­lik­si en moni­va­lin­to­ja vält­tä­mät­tä sanoisi.

Myös avoi­men väy­län har­kit­se­mi­nen on hyvä vaih­toeh­to eli oikis­kurs­sien suo­rit­ta­mi­nen esi­mer­kik­si Hel­sin­gin avoi­mes­sa yli­opis­tos­sa. Sen lisäk­si, että avoi­men väy­län kiin­tiö­tä ollaan kas­vat­ta­mas­sa, niin opis­ke­lu nime­no­maan tie­de­kun­nan kurs­se­ja avoi­mes­sa yli­opis­tos­sa (ei hal­lin­to­tie­tei­den tai kaup­pa­tie­tei­den kaut­ta) edis­tää myös var­mas­ti opin­to­ja­si, kun pää­set itse tie­de­kun­taan sisäl­le. Oikeus­tie­teel­li­set tie­de­kun­nat kun usein suh­tau­tu­vat nih­keäs­ti kurs­sien hyväk­si­lu­ke­mi­seen, mikä­li ne eivät täy­sin vas­taa hei­dän omia kurssejaan.

Toi­nen väy­lä oikik­seen on opis­kel­la Itä-Suo­men avoi­mes­sa yli­opis­tos­sa 60 opin­to­pis­tet­tä hal­lin­to­tie­teen opin­to­ja ja tätä kaut­ta pääs­tä Itä-Suo­men yli­opis­ton oikeus­tie­tei­den lai­tok­sen jul­ki­soi­keu­den kou­lu­tus­oh­jel­maan. Tämän jäl­keen jul­ki­soi­keu­den opis­ke­li­ja voi hakea siir­toa saman lai­tok­sen oikeus­tie­teen kou­lu­tuk­seen, kun 100 opin­to­pis­tet­tä on kasas­sa. Täs­tä enem­män tääl­tä: https://www.uef.fi/web/oikeustieteet/hae-opiskelijaksi sekä tääl­tä: https://yle.fi/uutiset/3–10251201

- Iiro Ruo­lah­ti / UnelmanaOikis

Kii­tos vastauksestasi!(:

Kan­nat­taa kat­soa nuo vää­rin men­neet koh­dat eten­kin teh­tä­vän 1 ja 4 osalta. 

Lues­ke­lin eilen hyvin tar­kas­ti nime­no­maan moni­va­lin­ta­teh­tä­viä ja nii­den mal­li­vas­tauk­sia läpi ja teh­tä­väs­tä 1 nousi sel­väs­ti esil­le se, että haki­ja on saa­nut olla tark­ka­na, ettei ole luke­nut vää­rin teh­tä­vän­an­toa juu­ri negaa­tio­muo­don takia. Mie­les­tä­ni kysei­sen teh­tä­vän koh­dat oli­vat kui­ten­kin sel­kei­tä eli syyn alhai­sil­le pis­teil­le pitäi­si löy­tyä muu­al­ta kuin tulkinnanvaraisuudesta.

Teh­tä­väs­sä 4 taas mah­dol­li­set vir­heet ovat saat­ta­neet joh­tua yksin­ker­tai­ses­ti subs­tans­sio­saa­mi­sen puut­tees­ta ja sii­tä, ettei teh­tä­vään liit­ty­vää aineis­toa ole osat­tu käyt­tää. Vaik­ka aihe oli­si tut­tu tai kir­jo­ja oli­si luet­tu pal­jon, niin kan­nat­taa muis­taa, että laa­tu kor­vaa mää­rän ja nime­no­maan laa­dun paran­ta­mi­seen aut­taa teho­kas ker­taa­mi­nen läpi pääsykoekevään.

Sinän­sä haki­jal­la itsel­lään on nime­no­maan moni­va­lin­ta­teh­tä­vien osal­ta paras tie­to arvioi­da vir­hei­den syi­tä, mut­ta tämä ana­ly­soin­ti pitäi­si vain osa­ta teh­dä objek­tii­vi­ses­ti. Edel­lä on vain joi­tain miet­tei­tä­ni sii­tä, mis­sä vika voi­si olla.

Lääk­kee­nä tähän suo­sit­te­li­sin, että ensi vuon­na otat jol­ta­kin val­men­nus­kurs­sil­ta mate­ri­aa­li­pa­ke­tin ja panos­tat moni­va­lin­ta­teh­tä­vien har­joit­te­luun. Lisäk­si käy val­men­nus­kurs­sin har­joi­tus­pää­sy­ko­keis­sa, mut­ta luen­nois­ta toden­nä­köi­ses­ti ei ole sinul­le hyö­tyä niin pal­joa, että niis­tä kan­nat­tai­si mak­saa. Mut­ta ehdot­to­mas­ti lisää teh­tä­vien teke­mis­tä pää­sy­koe­ke­vään aika­na ja yleen­sä kai­kil­le voi poik­keuk­set­ta sanoa, että ker­taa­mis­ta voi­si olla enem­män, vaik­ka en edes tie­dä haki­jan ker­taa­mi­seen käyt­tä­miä määriä.

Oli­si aika­lail­la höl­möä vetää pis­teis­tä mitään joh­to­pää­tök­siä sen suh­teen, onko sinus­ta tai kenes­tä­kään muus­ta juris­tik­si. Kan­nat­taa vain het­ken antaa itsel­leen aikaa sula­tel­la tulos­ta, min­kä jäl­keen kyl­män­vii­leäs­ti ana­lyyt­ti­sel­lä otteel­la arvioi sekä pää­sy­koe­ke­vät­tä yli­pään­sä että omia koe­vas­tauk­si­aan. Poh­dit kum­mas­ta­kin, että mitä teit oikein ja mitä vää­rin tai mitä oli­si voi­nut teh­dä toi­sin ja ensi kevää­nä OPIT NÄISTÄ VIRHEISTÄ. Lii­an mones­ti tör­mään haki­joi­hin, jot­ka kyl­lä istu­vat alas miet­ti­mään vir­hei­tään, mut­ta sil­ti jos­tain kum­man syys­tä nämä samat vir­heet tois­te­taan seu­raa­val­la­kin haku­ker­ral­la, kos­ka ei näh­dä sitä pien­tä vai­vaa, että asiat teh­täi­siin toisin.

Älä hei­tä vie­lä kir­ves­tä kai­voon, vaan puu­haa väli­vuo­den ajan jotain mie­le­käs­tä (esi­mer­kik­si avoi­men opin­to­ja) ja ensi kevää­nä sisuun­tu­nee­na revanssi 🙂

- Iiro Ruo­lah­ti / UnelmanaOikis

Jat­kan lisää
Samoin kysy­myk­ses­sä 8 vas­ta­sin b ja oikea vas­taus oli c. Ja noi­den perustelut:

Vel­voi­teoi­keu­den perus­teet s. 115 ker­ro­taan, että perus­teet­to­man edun palau­tuk­sen edel­ly­tyk­siä
ovat 1) edun saa­mi­nen, 2) edun perus­teet­to­muus ja 3) hyö­ty­mi­sen tapah­tu­mi­nen toi­sen
kus­tan­nuk­sel­la. Pää­sy­koe­kir­jan s. 116 mukaan edun palau­tuk­seen joh­ta­van tilan­teen taus­tal­la on
mones­ti tap­pion kär­si­neen osa­puo­len ereh­dys tai muu vir­he. Tämän totea­muk­sen jäl­keen sano­taan
nimen­omai­ses­ti, että täl­lai­sen ereh­dyk­sen tai vir­heen osoit­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan kuu­lu
perus­teet­to­man edun palau­tuk­sen edel­ly­tyk­siin. Väi­te B ei näin ollen pidä paik­kaan­sa.
Vel­voi­teoi­keu­den perus­teet s. 117 mukaan perus­teet­to­man edun palau­tuk­seen nojau­tuen voi­daan
vaa­tia lii­ka­suo­ri­tuk­sen, kuten lii­al­li­sen pal­kan, palaut­ta­mis­ta. Toi­si­naan palau­tus­vel­vol­li­suut­ta on
pää­sy­koe­kir­jan mukaan kui­ten­kin saa­tet­tu koh­tuul­lis­taa, jos täy­si­mää­räi­nen palau­tus oli­si
koh­tuu­ton vir­he­suo­ri­tus­ten pit­kä­ai­kai­suu­den ja suu­ren koko­nais­mää­rän vuok­si. Pel­käs­tään
mak­sun­saa­jan vil­pi­tön mie­li ei tämän mukaan rii­tä koh­tuul­lis­ta­mi­seen, vaik­ka koh­tuul­lis­ta­mi­sen on
pää­sy­koe­kir­jan mukaan kat­sot­tu edel­lyt­tä­vän myös sitä, että mak­sun­saa­ja on voi­nut vil­pit­tö­mäs­ti
uskoa mak­su­jen ole­van oikea­mää­räi­siä. Pää­sy­koe­kir­jas­sa esi­tet­tyä voi­daan­kin kai­ken kaik­ki­aan
kuva­ta niin, että lii­ka­suo­ri­tus tulee pää­sään­töi­ses­ti palaut­taa perus­teet­to­ma­na etu­na, vaik­ka
suo­ri­tuk­sen vas­taa­not­ta­ja oli­si vil­pit­tö­mäs­ti usko­nut suo­ri­tuk­sen olleen oikea­mää­räi­sen. Väi­te C
pitää näin ollen paikkansa.

Eli täs­sä tilan­tees­sa olin koros­ta­nut ereh­dys­tä ja toi­saal­ta jät­tä­nyt “pää­sään­töi­ses­ti” sanan huomiotta. 

Eli joo, että näin. Kom­ment­tia? Aja­tuk­sia? Puo­lus­tuk­sek­se­ni haluan sanoa täs­tä vel­voi­teoi­keu­des­ta, että oikeus­toi­mi­la­ki on jo van­ha ja sopi­mus­ten kehi­tys on men­nyt eteen­päin, niin kir­jas­sa oli pal­jon esi­merk­ke­jä sii­tä, miten tuo­miois­tui­met ovat rat­kais­seet asiat ja mitä siten voi­daan pitää (aina­kin Mika Hem­mon mie­les­tä) voi­mas­sa ole­va­na oikeu­te­na. Olen sitä miel­tä, että lain­sää­tä­jän pitäi­si ottaa itse­ään nis­kas­ta kiin­ni ja sää­tää uusi oikeus­toi­mi­la­ki, jos­sa kodi­fioi­tai­siin tämä oikeus­käy­tän­tä lakiin. Sopi­mus­ten teke­mi­nen on nyt kui­ten­kin kes­kei­sin­tä yksi­tyi­sau­to­no­mian pii­riin kuu­lu­vaa toi­min­taa ja on vää­rin, että täl­lä tavoin muo­dos­te­taan osaa­mis­kyn­nyk­siä vail­la juri­dis­ta kou­lu­tus­ta ole­vil­le hen­ki­löil­le. Perus­teet­to­man edun palau­tuk­ses­ta­kin pitäi­si sää­tää laki. On ongel­mal­lis­ta kun noin iso ja mer­kit­tä­vä hen­ki­löi­den varal­li­suu­teen kajoa­va asia­ko­ko­nai­suus on vail­la lain­sää­dän­nöl­lis­tä poh­jaa. Ja tie­ten­kin sen takia ettei tuli­si täl­lai­sia mokia pää­sy­ko­kees­sa. Itse kun pidän ide­aa­li­na sel­lais­ta kai­ken kat­ta­vaa lakia, niin onhan sii­nä oma ärsy­tyk­sen­sä haka­ta pää­hän sel­lai­sia asioi­ta, jot­ka eivät sit­ten lopuk­si ole­kaan siel­lä laissa. 

P.S. Vaik­ka olen­kin nyt sinua täs­sä käyt­tä­nyt tera­peut­ti­na­ni ja teh­nyt sel­koa moni­va­lin­nois­ta­ni saa­ma­ni säh­kö­pos­tin perus­teel­la, niin olen kum­mis­kin tilan­nut kopiot ja käyn ne essee­vas­tauk­set tar­kal­la kam­mal­la läpi. Sii­nä saa­tat kyl­lä olla oikeas­sa, että pitäi­si ottaa väli­vuo­des­ta kaik­ki irti eikä mureh­tia pää­sy­koet­ta. Mut­ta kun nii­tä on jo tul­lut ja oli­si kiva jo opis­kel­la sitä, mitä oikeas­ti halu­aa. Täy­tän tosi­aan ensi vuon­na pyö­rei­tä ja oli­si kiva jos­kus val­mis­tua jos­tain ennen eläkeikää. 

Pahoit­te­lun, että vas­tauk­set tule­vat nyt vii­veel­lä, mut­ta työ­vuo­ro­jen jäl­keen vapaa-aika­ni kuluu täy­sin haki­joi­den vas­tauk­sia tar­kis­taes­sa ja oikaisuvaatimusten laa­ti­mi­ses­sa, joten aika on hie­man kortilla.

“Ongel­ma” on se, että ajat­te­let mah­dol­li­sen subs­tans­sio­saa­mi­sen ole­van kiro­sa­na. Todel­li­suu­des­sa on äärim­mäi­sen tär­ke­ää ja hyö­dyl­lis­tä, että syy vir­heil­le löy­tyy, kos­ka täl­löin vir­heis­tä on mah­dol­lis­ta oppia sekä ne ovat kor­jat­ta­vis­sa parem­min kuin tilan­tees­sa, jos­sa ei tie­de­tä vir­heen syytä.

Mitä tulee seu­raa­vaan lainaukseen:

“On ongel­mal­lis­ta kun noin iso ja mer­kit­tä­vä hen­ki­löi­den varal­li­suu­teen kajoa­va asia­ko­ko­nai­suus on vail­la lain­sää­dän­nöl­lis­tä poh­jaa. Ja tie­ten­kin sen takia ettei tuli­si täl­lai­sia mokia pää­sy­ko­kees­sa. Itse kun pidän ide­aa­li­na sel­lais­ta kai­ken kat­ta­vaa lakia, niin onhan sii­nä oma ärsy­tyk­sen­sä haka­ta pää­hän sel­lai­sia asioi­ta, jot­ka eivät sit­ten lopuk­si ole­kaan siel­lä laissa.”

Ensim­mäi­nen asia, mitä haki­joi­den tulee ymmär­tää aloit­taes­saan luku-ura­kan on se, että pää­sy­ko­kees­sa ei edel­leen­kään oikeas­taan anne­ta pis­tei­tä mis­tään muus­ta kuin VALINTAKOEKIRJOJEN tie­to­jen osaa­mi­ses­ta. Toki itseä­ni­kin hyö­dyt­ti valin­ta­ko­keis­sa hank­ki­ma­ni osaa­mi­nen avoi­mes­ta yli­opis­tos­ta, mut­ta subs­tans­sin puo­les­ta pela­taan täy­sin kir­jo­jen tie­doil­la. Lisäk­si kir­jo­ja lukies­sa tulee unoh­taa omat mie­li­pi­teet, vaik­ka ne oli­si­vat täy­sin perusteltuja.

Niin ärsyt­tä­väl­tä kuin se kuu­los­taa, niin nyt tär­kein­tä on löy­tää ne syyt epä­on­nis­tu­mi­sel­le omas­ta teke­mi­ses­tä tai teke­mät­tö­myy­des­tä, kos­ka nii­hin on help­po teh­dä muu­tok­sia. Sen sijaan, jos syi­tä epä­on­nis­tu­mi­sel­le hakee vain valin­ta­ko­kees­ta, niin on aika kivi­nen tie edes­sä, jos sitä kaut­ta halu­aa saa­da asioi­ta muuttumaan.

Suo­sit­te­len kyl­lä edel­leen val­men­nus­kurs­sia ensi kevääl­le ja har­joi­tus­ko­kei­den teke­mis­tä sekä sel­lais­ten teh­tä­vien, jois­ta saat palau­tet­ta val­men­nus­kurs­sil­ta. Näin saat iskos­tet­tua omaan sel­kä­ran­kaan valin­ta­ko­kees­sa vaa­dit­ta­van ajat­te­lu- ja vastaustavan.

Minus­ta vii­saut­ta on kyky myön­tää vir­heen­sä ja oppia niis­tä. Jos aja­tus­maa­il­ma­si on täl­lai­nen, niin en oikein tie­dä voin­ko enem­pää aut­taa sinua, vaik­ka pyr­ki­myk­se­ni on blo­gi­ni kaut­ta aut­taa ja moti­voi­da mah­dol­li­suuk­sien mukaan. En tar­koi­ta tätä pahal­la, vaan en oikeas­ti tie­dä, onko vies­teis­tä­ni ollut tai onko niis­tä apua, kos­ka blo­gi­kir­joi­tuk­sis­ta­ni­kin var­mas­ti huo­maa, että läh­den aivan eri­lai­ses­ta ajatusmaailmasta.

Ihan mah­ta­va hom­ma, onnit­te­lut sisään­pää­sys­tä! 🙂 Onnea opin­toi­hin, mut­ta ennen kaik­kea muis­ta naut­tia täy­sil­lä opis­ke­lua­jas­ta ja eri­tyi­ses­ti fuksivuodesta!

Ja todel­la muka­va kuul­la, että kir­joi­tuk­ses­ta on ollut tsemppiapua 🙂

- Iiro Ruo­lah­ti / UnelmanaOikis

Moik­ka!

Jos eri­lai­sia oikai­su­tyyp­pe­jä jaot­te­li­si, niin se meni­si ehkä näin:
1. Las­ku­vir­heet pis­teis­sä ja muut tek­ni­set sel­vät virheet

2. Huo­li­mat­to­muu­det arvos­te­lus­sa (unoh­det­tu hyvit­tää jos­ta­kin koh­das­ta pis­tei­tä X mää­rä, vaik­ka haki­ja sel­väs­ti lis­tan­nut asioi­ta tämän edestä)

3. Mal­li­vas­tauk­sen ja oman vas­tauk­sen ver­tai­lu sii­nä mie­les­sä, että tie­de­kun­ta ei ole kat­so­nut jon­kin lausee­si vas­taa­van mal­li­vas­tauk­sen jyvi­tet­tyä koh­taa. Täl­löin lausee­si / virk­kee­si ei mene sana­tark­kaan mal­li­vas­tauk­sen jyvi­te­tyn koh­dan kans­sa ja tie­de­kun­nan mie­les­tä vas­taus ei ole täl­löin tar­peek­si tark­ka. Haki­jan kuu­luu siis perus­tel­la, mik­si hänen vas­tauk­sen­sa tar­koit­taa samaa asial­li­ses­ti tai on tar­peek­si lähel­lä mal­li­vas­tauk­sen ilmaisua.

4. Vir­heet arvos­te­lu­pe­rus­teis­sa. Arvos­te­lu­pe­rus­tei­ta voi­daan oikai­sul­la / vali­tuk­sel­la muut­taa vain hyvin poik­keuk­sel­li­ses­ta syys­tä, mut­ta tie­dän kyl­lä useam­man tapauk­sen, jos­sa näin on ollut. Ja näen myös tämän vuo­den kokees­sa sii­hen potentiaalia.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti 1. tyy­pin tapauk­set menes­ty­vät toden­nä­köi­sim­min (jopa var­mas­ti) ja 4. tyy­pin tapauk­set hei­koi­ten. Toki tämä voi vaih­del­la aina tapauskohtaisesti.

- Iiro Ruo­lah­ti / UnelmanaOikis

Moik­ka!

Lyhyt vas­taus on, että kyl­lä kan­nat­taa. Var­sin­kaan ensim­mäi­sen haku­ker­ran pis­teis­tä ei kan­na­ta vetää mitään älyt­tö­miä joh­to­pää­tök­siä sen suh­teen, että onko tule­vai­suu­des­sa mah­dol­lis­ta pääs­tä sisäl­le. Kuten sanoit, niin muu ei oikein tun­nu kiin­nos­ta­van, joten on höl­möä läh­teä väki­sin teke­mään toi­ses­ta vaih­toeh­dos­ta kiinnostavaa.

Mai­nit­se­mis­ta­si vaih­toeh­dois­ta avoi­mes­sa opis­ke­lu töi­den ohel­la on huo­mat­ta­vas­ti fik­sum­pi rat­kai­su kuin oikeus­tra­de­no­mi. Nyky­ään ensi­ker­ta­lai­suu­del­la kun on pis­te­ra­jo­jen puo­les­ta mer­ki­tys­tä ja oikeus­tra­de­no­min kou­lu­tus ei anna päte­vyyt­tä lähel­le­kään samoi­hin teh­tä­viin kuin OTM. Lisäk­si parem­man poh­jan pää­sy­ko­kei­ta ja itse opis­ke­lu­ja oikik­ses­sa var­ten saat avoi­mes­sa opis­ke­lus­ta. Tähän vie­lä lisät­ty­nä se, että avoi­men opin­to­ja voi tie­tys­sä mää­rin hyväk­si­lu­kea tie­de­kun­nas­sa, niin en näe oikeus­tra­de­no­mik­si hakeu­tu­mi­sel­le mitään jär­ke­vää perus­tet­ta sinun tapauksessasi.

Jos koet, että olet val­mis­tau­duit hyvin kevään ajan, niin ehdot­to­mas­ti kan­nat­taa tila­ta omat pää­sy­koe­vas­tauk­set ja käy­dä ne läpi ver­tail­len mal­li­vas­tauk­siin. Pis­teis­tä­si pää­tel­len uskoi­sin, että vas­taus­tek­nii­kas­sa on saat­ta­nut men­nä jotain pie­leen ja tämä on sii­tä hyvä uuti­nen, sil­lä vas­taus­tek­niik­ka on help­po kor­ja­ta 🙂 Alla on vie­lä lai­naus Var­jo­val­men­nus-ryh­mäs­sä jul­kais­tus­ta kir­joi­tuk­ses­ta­ni, jos­ta saat­taa olla sinul­le­kin hyö­tyä (pituu­den vuok­si jaan sen kah­teen eri kommenttiin):

“Iiro Ruo­lah­ti
Eilen 16.07
Heip­pa kaikki!

Moni on var­maan saat­ta­nut­kin läh­teä jo täs­tä ryh­mäs­tä, mut­ta onnit­te­lut kai­kil­le sisään­pääs­seil­le �� Naut­ti­kaa­han opis­ke­lu­vuo­sis­ta ja eten­kin sii­tä ensim­mäi­ses­tä. Opis­ke­lu­jen aloit­ta­mi­nen tuo var­mas­ti muka­naan uut­ta ja eri­lais­ta stres­siä, mut­ta muis­ta­kaa, että se stres­saa­min koet­te­le­mus on taka­na ja muis­ta­kaa myös rela­ta kunnolla.

Tämä jul­kai­su on koh­dis­tet­tu teil­le, joil­le oikik­sen pyö­rö­ovet (ja min­kä­lai­sia ovia sitä muu­al­la Suo­mes­sa onkaan tie­de­kun­nil­la) eivät VIELÄ auen­neet. Vaik­ka toki moni pää­see ensim­mäi­sel­lä haku­ker­ral­laan sisäl­le, niin itse olen aina kehoit­ta­nut haki­joi­ta val­mis­tau­tu­maan hen­ki­ses­ti pidem­pään pro­ses­siin, sil­lä tilas­tol­li­nen fak­ta on, että sisään­pääs­seet ovat hake­neet useam­man ker­ran. Ymmär­rän ja tie­dän omas­ta­kin (kol­me ker­taa hake­nee­na) koke­muk­ses­ta, että jos kevään on oikeas­ti panos­ta­nut, niin pet­ty­mys on suu­ri tulos­ten jäl­keen ja hel­pos­ti tekee mie­li vain luo­vut­taa, sil­lä “ei minus­ta sii­hen ole”, “jäin niin kau­ak­si sisään­pää­sys­tä” ja mitä näi­tä aja­tuk­sia nyt pyö­rii­kään päässä.

Toki monel­le sel­vi­ää kevään aika­na, ettei oikis ole­kaan se mitä halu­aa tai elä­mään ilmes­tyy mui­ta jut­tu­ja, mut­ta jos oikis on edel­leen­kin tei­dän haa­ve ja tavoi­te, niin älkää mis­sään nimes­sä luo­vut­ta­ko sen suh­teen. Niin kuin luku- ja moti­vaa­tio­luen­nol­la puhut­tiin, niin aina­kin itsel­le­ni unel­mien tavoit­te­lu toi­mii elä­män suo­la­na ja oli­si tyl­sää, jos nii­den tavoit­te­lus­ta luo­pui­si, vaik­ka elä­mäs­sä pitää olla kai­ken­nä­köis­tä sisältöä.

Okei, oikis kiin­nos­taa edel­leen, mut­ta mitä sit­ten? Sisään en pääs­syt ja har­mit­taa kuin rau­hoi­tet­tua lii­to-ora­vaa ja kai­ken lisäk­si jäin x pis­te­mää­rän pää­hän pis­te­ra­jois­ta. Eihän näil­lä kor­teil­la voi mitään tul­la jat­kos­sa­kaan. VÄÄRIN. Tai no oikein sinän­sä, että jos jumiu­dut tuo­hon aja­tus­mal­liin, niin ei var­mas­ti tule­kaan. Mut­ta vaik­ka sii­tä kokees­ta oli­si saa­nut vain 10 pis­tet­tä nyt, niin sinul­la ja kel­lä tahan­sa muul­la on edel­ly­tyk­set pääs­tä oikik­seen. Olen nyt muu­ta­man kevään ajan jutel­lut, tuto­roi­nut, men­to­roi­nut ja luke­nut useam­man haki­jan valin­ta­koe­vas­tauk­sia, joten sen lisäk­si, että minul­le on muo­dos­tu­nut käsi­tys sii­tä, mis­sä men­nään pie­leen kokees­sa, niin olen havain­nut ylei­siä kom­pas­tus­ki­viä koko kevään aikana.

Ja vii­mei­nen pätkä:

“Tosin väli­vuo­te­na voi ja kuu­luu teh­dä muu­ta­kin! Käy­kää töis­sä, mat­kus­tel­kaa ja naut­ti­kaa elä­mäs­tä. Haki­ja­na sitä ei vält­tä­mät­tä ajat­te­le pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, mut­ta esi­mer­kik­si se sur­keal­ta tun­tu­va duu­ni­paik­ka Ale­pan kas­sal­la on muu­ta­man vuo­den pääs­tä kovaa valuut­taa, kun oik­ka­ri­na haet­te oman alan har­joit­te­lu­paik­ko­ja. Nimit­täin esi­mer­kik­si juu­ri asia­kas­pal­ve­lu­ko­ke­mus­ta arvos­te­taan pal­jon ihan isois­sa­kin asian­ajo­toi­mis­tois­sa. Mat­kus­te­lu taas laa­jen­taa ymmär­rys­tä muis­ta kult­tuu­reis­ta, mis­tä taas voi olla hyö­tyä, kun val­mis­tu­mi­sen jäl­keen työs­ken­te­let­te ulko­maa­lai­sen asiak­kaan kans­sa. Täs­sä vain ihan nopea esi­merk­ki lähin­nä vain sen vuok­si, että ymmär­rät­te ettei se väli­vuo­si ole maa­il­man­lop­pu tai että jumit­tai­sit­te muka vain paikallanne.”

Sitä suu­rem­mal­la syyl­lä kehoi­tan tilaa­maan omat vas­tauk­set ja poh­ti­maan, mis­sä on kehi­tet­tä­vää, jot­ta näi­tä väli­vuo­sia ei tar­vit­se viet­tää enem­pää. Paras lää­ke sisään­pää­syyn on ana­ly­soi­da omia vas­tauk­sia ja haku­ke­vät­tä koko­nai­suu­des­saan, jon­ka jäl­keen kor­ja­ta mah­dol­li­set “vir­heet”. Kyl­lä ne tie­de­kun­nan ovet sul­le­kin vie­lä aukeaa! 🙂

- Iiro Ruo­lah­ti / UnelmanaOikis

Moik­ka!

Vas­taan näi­hin kysy­myk­siin sii­tä näkö­kul­mas­ta, miten asiat ovat Hel­sin­gis­sä, mutta:

- Oikeus­no­taa­riin kuu­luu pakol­li­nen vir­ka­mies­ruot­sin kurs­si (3 opin­to­pis­tet­tä), jon­ka pää­see kyl­lä läpi kuka tahan­sa vii­meis­tään valit­se­mal­la erään hel­po­te­tun kurs­sin. Kävin itse tuon kysei­sen kurs­sin ja ruot­sin­kie­len tai­to­ni rajoit­tuu lähin­nä muu­ta­miin hyvin yksin­ker­tai­siin lauseisiin.

Lisäk­si oikeus­no­taa­rin tut­kin­toon tulee suo­rit­taa 4 opin­to­pis­tet­tä mitä tahan­sa vie­ras­ta kiel­tä tuon ruot­sin lisäk­si, useim­mat toki suo­rit­ta­vat sen englan­ti­na. Mais­te­ris­sa sen sijaa pitää suo­rit­taa 5 opin­to­pis­tet­tä lisää vie­ras­ta kiel­tä ja sen on olta­va vaa­ti­mus­ta­sol­taan haas­ta­vam­pi kuin notaa­ri­vai­hees­sa teh­ty kurssi. 

Täl­lä het­kel­lä notaa­ri­vai­hees­sa tar­vi­taan englan­tia vain kan­sain­vä­li­sen oikeu­den kurs­sil­la, jos­sa yksi tent­ti­kir­ja on englan­nik­si sekä kaik­ki tent­ti­ky­sy­myk­set ovat englan­nik­si. Tosin tent­tiin voi lukea myös suo­men­kie­lis­tä tent­ti­kir­jaa, jol­la pär­jää aivan yhtä hyvin ja tent­tiin voi vas­ta­ta englan­nik­si, suo­mek­si ja ruotsiksi. 

Kie­li­tai­dos­ta oikik­sen suo­rit­ta­mi­nen ei todel­la­kaan jää kiin­ni. Sanon tämän sil­lä, että jos haki­ja näkee sen työ­mää­rän pääs­täk­seen oikik­seen, niin se (huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi) työ­mää­rä, min­kä kie­li­kurs­sit vaa­ti­vat ei pitäi­si olla ongel­ma. Sain itse ruot­sin kurs­seis­ta lukios­sa arvo­sa­noik­si 7, 5, 5, 5 ja 4 enkä kir­joit­ta­nut ruot­sia, mut­ta vir­ka­mies­ruot­sin kurs­si osoit­tau­tui yli­opis­ton haus­kim­mak­si ja tuli sii­nä vähän ohes­sa opit­tua­kin jotain. Kävin tosin kyl­lä sen hel­po­te­tun kurs­sin, mut­ta kuitenkin.

Sen mitä osaan muis­ta oikik­sis­ta sanoa, niin Vaa­sas­sa on toden­nä­köi­ses­ti opis­ke­lu ras­kaam­paa, kun käsit­tääk­se­ni noin puo­let luen­nois­ta ovat ruot­sik­si, vaik­ka suo­rit­tai­si­kin tut­kin­non yksi­kie­li­se­nä (suo­mek­si). Koke­muk­se­ni mukaan ruot­sin tai­dol­la on enem­män mer­ki­tys­tä kuin englan­nil­la OPINNOISSA. Työ­elä­mä sit­ten erikseen.

- Työn­te­ko opin­to­jen aika­na on aika­tau­lul­li­ses­ti mah­dol­lis­ta ja var­sin­kin Hel­sin­gin oik­ka­rit työs­ken­te­le­vät useim­mi­ten osa-aikai­ses­ti opin­to­jen ohel­la. Tämä joh­tuu sii­tä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on run­saas­ti oman alan työ­paik­ko­ja ver­rat­tu­na mui­hin aluei­siin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun elä­mis­kus­tan­nuk­set ehkä myös edel­lyt­tä­vät osa-aikais­ta työskentelyä.

Seu­raa­vis­ta lin­keis­tä pää­set tutus­tu­maan ihan tut­kit­tuun­kin tie­toon oik­ka­rei­den työn­teos­ta:
- Oik­ka­rei­den työ­ky­se­ly 2017: https://www.lakimiesliitto.fi/oikkarit/ajankohtaista/oikkareiden-tyokysely-2017/ (sivun alus­sa on link­ki koos­tee­seen vas­tauk­sis­ta)
- Sopi­va mää­rä työn­te­koa opis­ke­lun ohes­sa lisää moti­vaa­tio­ta: https://lakimiesuutiset.fi/sopiva-maara-tyontekoa-opiskelun-ohessa-lisaa-motivaatiota/

Tie­ten­kin suu­rin osa aloit­ta­vis­ta opis­ke­li­jois­ta ovat sii­nä 18–25 ikä­vuo­den välil­lä. Se on hie­man suh­teel­lis­ta, mitä tar­koit­taa van­hem­mal­la iäl­lä, mut­ta vuon­na 2017 Hel­sin­gin oikik­ses­sa aloit­ti n. 15 yli 30-vuo­tias­ta opis­ke­li­jaa ON-kou­lu­tus­oh­jel­mas­sa. Noin puo­let oli­vat näis­tä yli 40-vuo­tiai­ta ja van­hin opis­ke­li­ja oli yli 50-vuotias.

Viral­lis­ta tilas­to­tie­toa minul­la ei ole yli­op­pi­las­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den mää­räs­tä, mut­ta lon­kal­ta voi­sin sanoa sen ole­van var­mas­ti yli 80 %:ia aloit­ta­vis­ta opiskelijoista.

Toi­vot­ta­vas­ti näis­tä vas­tauk­sis­ta oli apua! 🙂 Lai­toin aamu­päi­väs­tä tie­dus­te­lua Laki­mies­liit­toon sii­tä, onko vii­me vuo­den opis­ke­li­jen työ­ky­se­lyn tulok­sia jul­kais­tu, mut­ta en saa­nut vie­lä vas­taus­ta. Mikä­li saan ne jos­sain vai­hees­sa, niin link­kaan (mikä­li se on jul­ki­nen tie­dos­to) sen vas­taa­mal­la tähän kommenttiin.

- Iiro / UnelmanaOikis