Pitkän hiljaiselon ja satunnaiskirjoittelun jälkeen on aika aktivoida tämä blogi! Tämän lukuvuoden opinnot ovat yhtä englannin luentoa vaille valmiit ja koko oikeusnotaarin tutkinto on teoriassa tehty. Käytännössä se riippuu 3.4. olleen kansainvälisen yksityisoikeuden tentin tuloksista, jonka jälkeen voin halutessani laittaa tutkintotodistuspyynnön (= valmistuminen) menemään. Tai no, ehkä se haluaminen riippuu myös siitä, läpäisinkö tentin.
Töitäkin on vain kaksi vuoroa viikossa toukokuun ajan ja neljä vuoroa viikossa kesäkuun ajan, joten aikaa blogin aktivoinnille pitäisi olla.
Koska tässä on ollut niin pitkä tauko kirjoittelusta, ja tein vain lyhyen esittelyn itsestäni 3,5 vuotta sitten, niin ajattelin, että olisi mukava päivittää tuota esittelyä vanhoille lukijoille ja esitellä itseni uusille lukijoille. Lisäksi blogin lopussa on palaute- / kehitystoivekysely, johon toivoisin, että vastaat!
Miksi aloitin blogin kirjoittamisen?
Aloitin blogin kirjoittamisen aikoinaan lähinnä sillä idealla, että se toimii minulle “päiväkirjana”, sillä kaverini olivat jo kyllästyneitä kuuntelemaan oikis-juttujani eivätkä varmaan edes tajunneet puoliakaan niistä. Lisäksi olin lukenut vuodesta 2014 lähtien Pykälä ja muutama muu ‑blogia. Tämän blogin hiljentyessä ajattelin, että oikikseen keskittyvälle blogille voisi olla “kysyntää”. Siihen sitten keksittiin joku tosi kliseinen – ja nykyään itsessäni hieman myötähäpeää aiheuttava – nimi blogille, ja näin syntyi Unelmana Oikis ‑blogi 🙂
Blogin katselukerrat lähtivät nousuun syksyllä 2015, kun julkaisin kolmannen kirjoitukseni “3 § Oikikseen 2016 — Hakuinfo” ja siitä eteenpäin katselukertoja on kertynyt tasaiseen tahtiin. Katselukerrat ovat johtaneet kymmeniin kommentteihin sekä yhteydenottoihin, ja olen päässyt juttelemaan lukuisten eri hakijoiden kanssa, mikä on ollut mukavaa. Vaikka en ole kirjoitellut blogiini kovin aktiivisesti sitten syksyn 2016, olen silti jatkanut aktiivisesti hakijoiden tsemppaamista ja auttamista esimerkiksi sähköpostitse.
Miksi jatkan blogin kirjoittamista?
Jos asian tiivistäisi, kirjoitan koska se on hauskaa. Kuten sanoin, en ole pitkään aikaan kirjoittanut aktiivisesti, mutta hakijat ovat silti onneksi löytäneet yhteystietoni ja olleet rohkeasti yhteydessä. On ollut hauskaa auttaa ja motivoida erilaisia hakijoita hakuprosessin ja muiden asioiden kanssa ja olen tämän avulla saanut tutustua mielenkiintoisiin “tarinoihin”. Olen päässyt mm. tsemppaamaan hakijoita ylipäänsä yrittämään oikikseen hakemista, tukemaan prosessin aikana sekä laatimaan oikaisuvaatimuksen, joka johti hakijan sisäänpääsyyn.
Ehkä kuitenkin pysäyttävin hetki oli, kun eräs oikkari kysyi minulta pakollisella kurssilla, että olenko kirjoittanut tätä blogia ja kertoi, että blogista oli paljon apua, ja hän saattoi jopa itkeä sitä lukiessaan. Toki olen saanut paljon positiivista palautetta blogista vuosien aikana, kiitos siitä, mutta jotenkin opiskelijakaverilta kasvokkain kuultuna se iski kieltämättä kovempaa: olen kai oikeasti onnistunut olemaan avuksi samalla kun olen kirjoitellut omaksi iloksi. Haluan jatkossakin auttaa muita blogini kautta.
Toki nykyään minulla on muitakin tavoitteita blogilleni, kuten se, että blogini voi toimia myös käyntikorttina ja saattaa antaa joillekin ensivaikutelman minusta. Mielestäni on mukavampaa, että ensivaikutelmana toimii (useampi) blogikirjoitus kuin lyhyt small talk, jolloin toiseen ei ehdi kovinkaan syvällisesti tutustumaan.
Blogini on varmasti nimensäkin perusteella profiloitunut blogiksi, jonka ensisijaisena kohdeyleisönä ovat oikikseen hakevat henkilöt. Vaikka olen joka vuosi oikiksessa aloittamisen jälkeen pitänyt Varjovalmennuksen valmennuskurssilla lukutekniikka- ja motivaatioluennon sekä olen avustanut oikaisupyyntöjen laadinnassa, haluaisin kirjoittaa enemmän nimenomaan oikiksessa opiskelusta ja muusta siihen liittyvästä. Uskoisin näiden aiheiden olevan kiinnostavia niin hakijoille kuin myös oikkareille ja näistä kirjoittaminen on myös mielekkäämpää minulle, sillä koen, että haluan itsekin siirtyä blogin aiheissa eteenpäin pääsykoekeväästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö edelleen haluaisi kirjoittaa myös pääsykokeisiin liittyvistä aiheista tai jatkaa hakijoiden kysymyksiin vastaamista näistä kysymyksistä.
Haluaisin avata syvällisemmin oikiksen arkea, sillä koen, että muut oikiksessa opiskelua käsittelevät oikiskirjoitukset ovat vain pintaraapaisuja arkeen. Lisäksi toinen mielenkiintoinen laajempi teema on työelämä juridiikassa: niin oikkarin kuin valmistuneen juristin. Työnhakuun liittyy paljon “myyttejä” ja kysymyksiä, joita usein sai lukea esimerkiksi Jodelista. Toki tämä on ymmärrettävää, koska tieto näistä ei välttämättä ole niin helposti saatavilla, vaikka eivät ne mitään salaisuuksia ole. Olisi kuitenkin mukava hieman avata näitä ja jakaa omia kokemuksia kaikille.
Yksi asia mikä itseäni edelleen turhauttaa äärettömästi on hakijoiden keskuudessa olevat harhaluulot oikiksesta tai oikikseen hakemisesta, joita hakijat yhdessä lietsovat ja johon myös valitettavasti myös oikkarit sortuvat välillä. Ongelmana on tällöin se, että infoa on liikkeellä paljon ja oikean erottaminen väärästä on äärimmäisen vaikeaa. En toki halua julistaa, että kaikki mitä itse kerron on puhdasta faktaa, mutta toivoisin lukijoiden ymmärtävän, että anonyymina on helppo kirjoitella mitä tahansa satuja verrattuna omalla nimellä ja kasvoilla kirjoittamiseen. Ja toivon mukaan osaan kirjoittaa mahdollisimman objektiivisesti sekä tuoda myös muiden kokemuksia esiin.
Koitan jatkossakin taiteilla blogin tyylin osalta jossain asiapitoisen ja rennon välillä eikä ainakaan muotoilun tai kielen ole tarkoitus olla korkealaatuista asiaproosaa.
Esittely 1.0
Olen Iiro Ruolahti, 24-vuotias kolmannen vuoden oikkari Helsingistä, jos aloitetaan näin tylsästi. Kävin lukion Jyväskylässä entisessä Cygnaeus Lukiossa (nyk. Schildtin lukio) ja valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2014. Opiskelu lukiossa ei juuri kiinnostanut ja tiesin jo lukioon mennessä, että oikikseen pääsyssä ratkaisee suurimmaksi osaksi menestys pääsykokeessa, joten tämän puolesta uskalsin vetää lukion rimaa hipoen läpi, ja keskityin lähinnä normaaliin nuoren miehen elämään.
Valmistuin lopulta noin 6,7 keskiarvolla, ja kirjoitin pakolliset neljä ainetta: pitkä englanti ©, lyhyt matematiikka ©, äidinkieli (B) ja yhteiskuntaoppi (A). Sen lisäksi, että haluan antaa lukijoille kuvan “tarinastani” ja tuntevan minut hieman paremmin, tämä olkoon osoitus siitä, ettei oikikseen pääsy vaadi oikeasti mitään huippuarvosanoja lukiosta. Toki nykyään oikikseen voi päästä pelkästään ylioppilastutkinnon arvosanoilla, mikä olisi voinut myös motivoida minua opiskelemaan lukiossa. Kuka tietää, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että todistusvalinta on äärimmäisen huono uudistus. Tästä lisää myöhemmin toisessa blogikirjoituksessa.
Tahdon kuitenkin painottaa, että aloin katumaan nopeasti lukion jälkeen, etten panostanut opiskeluun enemmän, sillä olin kiinnostunut useista aineista (esim. psykologia, historia, yhteiskuntaoppi, kielet) ja oikiksessa olen tehnyt kielten eteen sitä työtä, jonka olisin voinut tehdä lukiossa. Yleissivistys on oikeasti tärkeää ja hyödyllistä elämässä eikä se ole mitään opettajien tai vanhempien höpöhöpö-juttuja heh. Nykyään luenkin muitakin kuin juridisia kirjoja ihan mielenkiinnosta ja yleissivistyksen kannalta mm. sijoittamisesta ja psykologiasta, joten ehkä olen kokenut tavallaan myöhäisheräämisen opiskeluun, vaikkakaan en suhtaudu kirjojen lukemiseen vapaa-ajalla “opiskeluna”.
Usein lukiolaiset kysyvätkin, että mitä lukiossa kannattaisi opiskella ja tähän totean, että lukioon kannattaa panostaa yleisellä tasolla, mutta erityisesti niihin oppiaineisiin, joista pidätte. Tosin äidinkieli ja vieraat kielet ovat tärkeitä melkein kaikissa oikikseen liittyvissä urapoluissa. Tästä aiheesta voin vaikka puhua tarkemmin erillisessä postauksessa, mikäli teitä mietityttää lukio-opinnot oikista silmällä pitäen. Elämää on kuitenkin hyvä yrittää suunnitella myös vähän pidemmällä tähtäimellä ja jos tämä ei ymmärrettävästi ole mahdollista, ainakin varmistua siitä, ettei sulje liikaa tulevaisuuden ovia.
Esittely 2.0
Oikeastaan kaikki kahdessa edellisessä kappaleessa taitaa olla samaa, mitä kirjoitin jo ensimmäisessä esittelyssäni. Paljon on muuttunut edellisestä kerrasta. Opintojen aikana olen päässyt hieman hahmottamaan, mitkä asiat kiinnostavat minua juridiikassa ja ylipäänsä. Eri oikeudenaloista koen sopimus‑, kilpailu‑, ja vahingonkorvausoikeuden erityisen mielenkiintoiseksi. Lisäksi suoritin urheiluoikeudesta valinnaisen kurssin ja pidän urheiluoikeutta kiinnostavana, mutta en ehkä osaa mieltää sitä varsinaisesti oikeudenalaksi. Totean mieluummin, että urheilu toimialana kiinnostaa. Oikiksen opinnot ja käytännön työelämä ovat kuitenkin kuin päivä ja yö, joten kiinnostuksen kohteet varmasti muuttuvat ja tarkentuvat työkokemuksen karttuessa 🙂
Ainakin tällä hetkellä näen itseni, ainakin uran alussa, jollain tavalla transaktioiden, kuten yrityskauppojen, parissa. Tiedän myös kuuluvani ennemmin yksityiselle kuin julkiselle sektorille, sillä olen vahvasti kiinnostunut liiketoiminnasta. Toisaalta pidän hyvin varteenotettavana vaihtoehtona, että päädyn jollain tavalla urallani yrittäjäksi, sillä pidän oman luomisesta ja haluaisin myös toimia johtotehtävissä. Johtotehtäviä toki voi tehdä myös muussakin kuin omassa yrityksessä, mutta omassa yrityksessä tähän rooliin päätyy väistämättä heti ensimmäisen työntekijän jälkeen.
Ennen oikista en osannut oikein miettiä mitään muuta kuin oikista ja juridiikkaa, mutta sisäänpääsyn jälkeen tuntuu kuin silmät olisivat avautuneet ympäröivälle maailmalle. Aloin kiinnostumaan sijoittamisesta sen eri muodoissa ja tällä hetkellä olen passiivinen osakerahastosijoittaja.
Olen pohtinut useampaan kertaan kaksoistutkinnon tekemistä kauppakorkeakoulussa, mutta todennäköisesti tämä jää toteuttamatta, sillä koen, että voin opiskella mielenkiintoisia kauppisjuttuja myös omatoimisesti. Tosin saatan hyvinkin suorittaa valtakunnallisen liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuuden, jonka avulla voin tutustua itseäni kiinnostaviin asioihin kevyen sivuainekokonaisuuden muodossa.
Itse asiassa jo lukiossa minulla oli ujo unelma, että joku päivä opiskelisin huippuyliopistossa Jenkeissä. Vaikka olen ollut aina melko itsevarma ihminen, niin jotenkin tuo unelma tuntui liian kaukaiselta. Kun pääsin oikikseen, tuo unelma palasi aika nopeasti takaisin ja tein ensimmäiset kaksi vuotta oikiksessa kovasti töitä tuon unelman eteen. Pidin huolta arvosanoistani ja luen netistä tarkemmin, mitä unelman toteuttaminen vaatisi. Eikä minulle kelvannut mikä tahansa huippuyliopisto, vaan tähtäimessäni oli nimenomaan Harvard, jossa suunnittelin suorittavani LL.M. ‑jatkotutkinnon valmistuttuani oikiksesta. Sain kuitenkin Lakimiesliiton opiskelijamentorointiohjelmasta erinomaisen mentorin sekä hänen kauttaan tapasin suomalaisen, Harvardista valmistuneen, juristin. Tämän jälkeen olen rauhoittunut huomattavasti tämän unelman suhteen tai ehkä osannut lähestyä sitä hieman järkevämmin ja realistisemmin.
Jatko-opinnot Harvardissa ovat edelleenkin yksi vaihtoehto, mutta pyrin miettimään uraani ja elämääni suurempana kokonaisuutena. Jenkit houkuttavat minua muutoinkin kuin opiskelupaikkana ja näen hyvin realistisesti vaihtoehdoksi, että tulen työskentelemään siellä jossain vaiheessa elämääni ainakin hetken.
Toinen suurempi kokonaisuus, josta olen nykyään kiinnostunut, on sosiaalipsykologia. Kuten blogista on varmasti huomannut, pidän motivaatiopsykologiasta ja ylipäänsä koen ihmismielen kiehtovaksi. Parhaillaan luen Daniel Kahnemanin kansainvälistä bestselleriä Thinking, Fast and Slow, joka pureutuu ihmisen ajattelumalliin. Lisäksi olen viimeisen vuoden aikana hurahtanut totaalisesti neuvottelemiseen, jonka mielestäni voisi luokitella psykologian alle, sillä koen neuvottelutaidon pohjautuvan viime kädessä psykologisiin taitoihin. Osallistuin sekä viime että tänä vuonna ELSA Helsingin neuvottelukilpailuun, jossa sijoituin viime vuonna kolmanneksi, ja tänä vuonna voitimme parini kanssa kilpailun. Neuvottelun puolelta löytyykin kirja, josta voin todeta, että se on suvereenisti paras kirja, jonka olen ikinä lukenut. Tai tässä tapauksessa kuunnellut, sillä kuuntelin tuon Chris Vossin teoksen, Never Split the Difference: Negotiating as if Your Life Depended on It, Audiblestä.
Vapaa-ajallani seuraan vapaaottelua, jota olen myös itse harrastanut muiden kamppailulajien ohella. Ja vielä lopuksi kaikista oleellisin tieto: olen viimeisen päälle koiraihminen.
Mielenkiinnon kohteita on siis monia, mutta koen sen vain positiiviseksi asiaksi, sillä näin tulevia uravaihtoehtoja on paljon ja kiinnostuksen lopahtaessa johonkin, voi siirtyä toiseen.
Lopuksi
Blogin kirjoittaminen tuntuu tällä hetkellä kieltämättä ruosteiselta, ja tässä esittelyssä on vain osa siitä, mitä voisin kertoa itsestäni. Pyrin pitämään nämä kirjoitukset mieluummin hieman tiiviimpänä ja jakaa asioita useampaan kirjoitukseen. Näin ollen blogin kirjoittaminen tuntuu (toivottavasti) helpommalta minulle ja blogikirjoitukset luettavammalta sekä mielekkäämmältä lukijoille.
En ole vielä täysin varma tulevasta blogin sisällöstä, mutta jätän tähän alle linkin anonyymiin kyselylomakkeeseen ja toivoisinkin, että antaisitte palautetta ylipäänsä blogista ja siitä mistä aiheista te haluatte lukea lisää: Palaute- / kehitystoivekysely,
Voi myös olla mahdollista, että tulen kirjoittamaan heinäkuusta ainakin joulukuun loppuun saakka blogia vain englanniksi. Lähden nimittäin heinäkuussa vaihtoon Melbourneen ja mielessäni kävi, että näin voisin hioa kielitaitoani entistä enemmän. Tällöin aiheina olisivat ainakin kuulumiseni vaihdosta, mutta voi olla, että saatan kirjoittaa blogiini välillä suomeksi joistakin aiheista. Kaikki on vielä avoinna!
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.
8 ajatusta aiheesta “22 § Esittely 2.0”
Hei milloin lopulta pääsit oikikseen? Ei liity tähän postaukseen mutta isken samaan kommenttiin tämänkin. Niin tiedätkö siis ketään joka olisi päässyt avoimen väylän kautta esim. Helsinkiin ja kuin realistinen se mahdollisuus on?
Mä hain kolme kertaa (2014, 2015 sekä 2016) ja pääsin siis 2016 sisälle 🙂
Tiedän kaksi henkilöä, jotka ovat päässeet ja tunnen vielä kolmannen, joka pääsi nimenomaan tänä vuonna. Tulen todennäköisesti käsittelemään avointa väylää vielä omassa kirjoituksessa, mutta tässä tilastoa aiemmilta vuosilta (Helsingin avoimesta väylästä):
- vuonna 2019: 4,51 / hakijat 23 / hyväksytty ?? / aloituspaikat ??
-vuonna 2018: 3,79 / hakijat 14 / hyväksytty 8 / aloituspaikat 8
-vuonna 2017: 4,08 / hakijat 9 / hyväksytty 5 / aloituspaikat 5
-vuonna 2016: 4 / hakijat 8 / hyväksytty 5 / aloituspaikat 5
Ensimmäinen luku kuvaa siis alinta hyväksyttyä keskiarvoa ja teoreettinen maksimikeskiarvo on 5,00. Avoimen väylä vaatii lähtökohtaisesti kaksi vuotta ihan jo kurssien saatavuudenkin vuoksi, mutta tuollaisen keskiarvon saavuttaminen ei ole helppoa. Tosin joka vuosi useampi hakija onnistuu sen saavuttamaan, joten se on realistista siinä mielessä. Lisäksi avoimen väylän sisäänottopaikkoja tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa nostamaan, joten tämä saattaa kanssa helpottaa keskiarvovaatimusta.
Hei kiitos erittäin paljon todella nopeasta ja kattavasta vastauksesta! Oon hakenu nyt kaksi kertaa oikikseen itse ja teki jo eilen mieli luovuttaa kun tulokset tuli. Päädyn nyt varmaan tekemään Helsingin avoimeen opintoja ja keväällä luen pääsykokeisiin toivoen että jonakin vuonna sitten aukeais paikka joko pääsykokeiden tai avoimen väylän kautta! Pitääkin seurailla tätä sun blogia, täältä varmaan saan hyviä vinkkejä opiskeluihin ja hakuun sekä motivaatiota! 🙂
Ei mitään 🙂 Tsemppiä avoimen opintoihin ja pidetään peukkua ensi vuoden pääsykokeisiin! Jos tulee jotain kysyttävää oikiksesta tai opinnoista, niin mut tavoittaa kommenteilla tai säpöllä ([email protected]).
Kiitoksia tsempeistä!:) täytynee tilata omat vastaukset ja analysoida ne vertaamalla noihin arvosteluperusteisiin. Tänä vuonna jäi 7p päähän, viime vuonna 14p, jos sama tahti jatkuu nii ens vuonna pitäs olla sisässä 😀 kysäisen vielä että kävitkö mitään valmennuskurssia? Pohdiskelen jo ensi kevättä varten tätä ja mietin että jos ylipäätään kurssille menen niin kurssin vaihto voisi olla paikallaan tämän kevään kokemusten perusteella. Oon vähän aikasessa näiden suhteen, mutta aattelin että eipä se auta jäädä murehtimaan kun tulokselle ei tässä vaiheessa voi mitään!
Mä olin 2014 Pykälän etäkurssilla ja 2015 sekä 2016 Varjovalmennuksen ilmaisella kurssilla. Valmennuskurssi ei ole musta ole “pakollinen” varsinkaan myöhemmillä hakukerroilla, mutta pääsin sitä kautta harjoittelemaan tehtävien ja simulaatiopääsykokeiden avulla sekä puristamaan lukupäivän päätteeksi luennolla vielä viimeiset mehut pois.
Kannattaa valita kurssi omiin tarpeisiin ja ettei luentoja ole (tai ainakaan käy) liikaa, sillä suurin työ tehdään kuitenkin omalla lukemisella.
Ja oikea asenne 🙂
Hei täällä toinen avoimessa opiskeleva tiedustelee mistä löysit nuo tiedot aiempien vuosien avoimen väylän sisäänotettujen keskiarvosta? Oon kaivanut nettiä, mutta en vaan löydä. Hyvä uutinen on se että opintopolun mukaan ensi kevään avoimen väylän haussa hyväksytään 10 hakijaa entisen 8 sijasta. Toisaalta avoimen väylän hakijamäärä on nousussa niin en tiedä tuoko se mitään helpotusta keskiarvoon, niin eikun vain lisää vitosia metsästämään 😀
Moikka,
olen kerännyt noita avoimen väylien tietoja yliopistoilta sähköpostitse 🙂
Minustakin on ylipäänsä hyvä, että avoimen väylän sisäänottomäärää kasvatetaan, sillä se on huomattavasti parempi tapa valita uusia opiskelijoita kuin todistusvalinta.
Tsemppiä opintoihin, ja ole matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos tarvitset apua!
- Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis