Päivitetty 12.5.2020
Edellisessä kirjoituksessani käsittelin tämän kevään valintakokeen aikatauluja ja tilastoja sekä aiempien vuosien pisterajoja. Tässä kirjoituksessa keskityn sen sijaan todistusvalintaan. Käyn läpi osittain uudelleen todistusvalinnan pisterajoja, mutta lisäksi jaan mietteitäni tämän vuoden todistusvalinnan pisterajoista sekä siitä, mitä lukiossa kannattaisi opiskella oikista silmällä pitäen.
Lue lisää: 34 § Oikikseen 2020 — Hakuinfo
Lue lisää: 49 § Oikiksen todistusvalinta 2021
Todistusvalinta 2020
Tänä vuonna voit saada pisteitä todistusvalintaan viidestä aineesta:
- äidinkielestä sekä
- neljästä sinulle parhaat pisteet tuottavasta aineesta.

Yllä on kuva, johon aineet on järjestetty sen mukaan, kuinka paljon ne voivat parhaimmillaan tuoda pisteitä todistusvalinnassa. Aineiden pisteytys pohjautuu lukion opetussuunnitelman kurssimääriin (pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit).
Saat parhaimmat todistusvalintapisteet oikikseen, mikäli kirjoitat äidinkielestä, pitkästä matematiikasta ja kolmesta eri pitkästä kielestä laudaturin. Koska todistusvalinnassa otetaan huomioon yhteensä viisi ainetta, kannattaa pisteiden puolesta kirjoittaa vähintään viisi ainetta.
Todistusvalinnan pisterajat
Vuoden 2019 pisterajat
Vuoden 2019 todistusvalinnassa oli käytössä erilainen pisteytysmalli kuin tämän vuoden todistusvalinnassa. Viime vuoden pisteytysmalli oli melko yksinkertainen, sillä aineet oli niputettu kahteen eri pisteryhmään. Ylioppilastutkinnosta annettiin pisteitä viidestä kokeesta:
- äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä; sekä
- neljä muuta parhaat pisteet antavaa koetta.
Pitkän oppimäärän mukaisia kokeita otettiin huomioon maksimissaan kaksi, joten maksimipistemäärä todistusvalinnassa oli 47,5 pistettä. Jos hakija oli kirjoittanut enemmän kuin kaksi pitkää ainetta, voitiin muut aineet ottaa huomioon pistetaulukon B‑ryhmässä (keskipitkän pisteytyksen mukaisesti).

Vuoden 2019 todistusvalinnan pisterajat muodostuivat seuraavanlaisiksi:
1. Helsinki: 45 / 47 pistettä
- Äidinkieli: L
- 1. muu koe: L, pitkä
- 2. muu koe: L, pitkä
- 3. muu koe: L
- 4. muu koe: L
2. Turku: 44,5 / 47 pistettä
- Äidinkieli: E
- 1. muu koe: L, pitkä
- 2. muu koe: E, pitkä
- 3. muu koe: L
- 4. muu koe: L
3. Vaasa: 43,5 / 47 pistettä
- Ei tiedossa, sillä pisteraja Vaasaan laski yhdellä pisteellä tulosten julkistamisen jälkeen.
4. Joensuu: 43 / 47 pistettä
- Ei tiedossa, sillä pisteraja Joensuuhun laski 0,5 pisteellä tulosten julkistamisen jälkeen.
5. Rovaniemi: 41,5 / 47 pistettä
- Äidinkieli: L
- 1. muu koe: E, pitkä
- 2. muu koe: E, pitkä
- 3. muu koe: E
- 4. muu koe: E
Todistusvalinnan kautta sisään pääseminen edellytti viime vuonna todella hyviä kirjoitustuloksia, mutta tämä johtuu osaksi siitä, että kiintiön koko oli huomattavasti pienempi kuin mitä tänä vuonna tulee olemaan.
Veikkaus vuoden 2020 pisterajoista
Seuraavat veikkaukset vuoden 2020 pisterajoista ovat puhdasta spekulointia eikä sinun kannata tehdä päätöstä esimerkiksi valintakokeeseen osallistumisesta niiden perusteella!
Viime vuonna todistusvalintakiintiön kautta valittiin 110 hakijaa, kun tänä vuonna kiintiössä on 207 paikkaa. Paikkojen määrä on siten lähes kaksinkertainen.
Viime vuonna oikikseen pääsi todistusvalinnassa, jos kaikista mahdollisista pisteistä sai 88,3 %:ia. Maalaisjärkeä käyttäen pitäisi olla melko turvallista todeta, että sama pätee myös tänä vuonna, kun paikkoja on enemmän. Todistusvalinnan maksimipistemäärä on vuonna 2020 154 pistettä, joten 136 pisteellä paikan oikiksessa pitäisi olla varma.
Samalla logiikalla voisi myös sanoa, että paikan saa varmasti
- Helsingistä 147,5 pisteellä;
- Turusta 145,9 pisteellä;
- Vaasasta 142,6 pisteellä;
- Joensuusta 140,9 pisteellä; ja
- Rovaniemeltä edellä mainitulla 136 pisteellä.
Jään kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan tämän vuoden todellisia pisterajoja.
EDIT: Kirjoitusten tulokset ovat tulleet tänään, joten on hyvä tehdä lisäys tähän kohtaan. Täsmennyksenä hieman harhaanjohtavaan otsikkoon, etten ole koittanut kirjoituksessa veikata “oikeita” pisterajoja, vaan olen vain muuntanut edellä selitetyllä logiikalla viime vuoden pisterajat (erilainen pisteytys) tämän vuoden pistetyssysteemiin. Pahoittelut epäselvyydestä 🙂
Mitä lukiossa kannattaa opiskella?
En kuitenkaan suosittele tuijottamaan liiaksi yllä olevaa taulukkoa, sillä lukion kursseja ei kannata valita vain sillä perusteella, mistä voit saada parhaimmat pisteet todistusvalintaan. Tähän on useampi syy.
Syy 1: Parhaiden pisteiden saaminen edellyttää laudaturia
Opiskelet tällä hetkellä matematiikkaa, ja taulukon mukaan pitkän matematiikan kirjoittamalla saa paremmat pisteet kuin lyhyen matematiikan. Esimerkiksi pitkän matematiikan M:llä saat 24 pistettä, kun taas lyhyellä 18,9 pistettä. Sinänsä tuntuisi järkevältä kirjoittaa pitkä matematiikka, mutta sinun kannattaa ottaa huomioon, että pitkästä on vaikeampi saada yhtä hyvä arvosana kuin lyhyestä. Jos osaamisesi matematiikassa riittäisi pitkän osalta C:hen ja lyhyen osalta M:ään, on järkevämpää kirjoittaa lyhyt matematiikka, sillä lyhyen M:stä saa 0,9 pistettä enemmän kuin pitkän C:stä.
Edellä oleva pätee korostuneesti kielten kirjoittamiseen, jossa parhaiden arvosanojen piste-ero on pienempi etenkin pitkän ja keskipitkän kielen välillä. Jos haluat parhaat pisteet todistusvalintaa silmällä pitäen, edellyttää kirjoitettavien aineiden valinta loppupeleissä hyvin paljon laskelmointia.
Syy 2: Motivaatio
Motivaatiolla on läheinen yhteys edelliseen kohtaan. Jos motivaatiosi opiskella pitkää matematiikka on huomattavasti alhaisempi kuin lyhyeen, on hyvin todennäköistä, että tämä johtaa heikompaan valmistautumiseen. Tämä taas johtaa heikompaan kirjoitustulokseen.
Vielä enemmän tämä korostuu, kun teet valintaa eri aineiden välillä. Et ole kiinnostunut kolmesta eri kielestä, mutta lähdet silti opiskelemaan kolmea eri kieltä parhaiden pisteiden perässä. Voin kertoa, että tällä tavalla tulet todennäköisemmin reputtamaan kielen kirjoittamisessa kuin saamaan laudaturin. Opiskele ja kirjoita sen sijaan aine, josta olet aidosti kiinnostunut, jolloin opiskelumotivaatio pysyy hyvänä, mikä tulee näkymään myös kirjoitustuloksessa ja saamissasi todistusvalintapisteissä.
Syy 3: Mielesi voi vaihtua jatko-opintojen suhteen
Olet nyt tehnyt kurssivalintoja ja kirjoitussuunnitelmaa oikiksen pisteytystaulukon perusteella. Olet kuitenkin nuori ja on normaalia, että mielenkiinnon kohteet vaihtuvat. Abina saatatkin haluta opiskelemaan aivan muualle ja kadut sitä, että olet valinnut ei-kiinnostavia aineita pisteytystaulukon takia.
Syy 4: Juridiikan alalla on hyötyä monipuolisesta osaamisesta
On hyvä myös osata katsoa sisäänpääsyä pidemmälle. Kannattaa miettiä mitä haluat tehdä työksesi, sillä oikis on vasta opiskelupaikka. Jos haluat tulevaisuudessa työskennellä oikeushistorian parissa, on historian opiskelusta lähtökohtaisesti enemmän hyötyä kuin pitkästä matematiikasta. Jos haluat työskennellä tuomarina, on kolmen eri kielen opiskelusta työtehtävien puolesta minimaalinen hyöty.
Olen näin jälkikäteen katunut sitä, etten panostanut yhtään lukio-opintoihin. Ensinnäkin minua harmittaa, etten opiskellut ahkerammin englantia, vaan olen joutunut nyt tekemään enemmän työtä sujuvan englannin kielen taidon saavuttamiseksi. Lisäksi olin jo lukiossa kiinnostunut psykologiasta, mutta panostaminen opintoihin ei kiinnostanut. Opiskelusta olisi ollut hyötyä etenkin nyt, kun olen kahden vuoden aikana kiinnostunut toden teolla sosiaalipsykologiasta ja neuvottelemisesta.
Pienimuotoinen laskelmointi on suositeltavaa
Joka tapauksessa pieni laskelmointi kirjoitusten suhteen on kannattavaa. Esimerkiksi, jos olet jo kirjoittanut neljä ainetta, ja sinulla on tasavahva osaaminen fysiikassa ja kemiassa, kannattaa ehkä pistää enemmän paukkuja fysiikan kirjoittamiseen.
Muussa tapauksessa opiskele ja kirjoita aineita, jotka kiinnostavat sinua! Elämän ei ole tarkoitus olla vain suorittamista ja kylmäveristä laskelmointia, vaan siitä tulee nauttia. Tulet todennäköisesti huomaamaan, että elämässä pääsee pisimmälle omia mielenkiinnon kohteita ja intohimoja seuraamalla.
On myös hyvä pitää mielessä, että oikikseen on edelleen mahdollista päästä myös valintakokeella.
Lopuksi
Mitä mietteitä todistusvalintakiintiön kasvattaminen herättää teissä? Tai onko teillä (valistuneita) arvauksia tämän vuoden todistusvalinnan pisterajoista?
Voitte myös olla vapaasti yhteydessä minuun, jos mietitte, mitä teidän kannattaisi opiskella lukiossa ja kaipaatte siihen sparrausta 🙂
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.
4 ajatusta aiheesta “35 § Todistusvalinta 2020”
Omasta mielestä arviot ovat liian korkealla. Väittäisin, että lähes 10 pistettä tullaan tuosta alaspäin.
Olisi kuitenkin mukava kuulla perusteluita enemmän, mihin perustuu nuinkin kovat pisteodotukset? Harvassa on kuitenkin ne, jotka kirjoittavat laudatureita kaikista eniten pisteitä antavista aineista.
Moikka,
en edes yrittänyt arvioida todellisia pisterajoja, vaan laskin vain pistemääriä, joilla “varmasti” pääsisi tänä vuonna sisälle. Olen samaa mieltä kanssasi, että pisterajoissa tullaan vielä enemmän alaspäin 🙂
- Iiro / UnelmanaOikis
Aivan järjetöntä, että yhteiskuntaopista saa noin huonot pisteet.
Jos olettaa, että oikikseen hakeva joukko on edustava otos kaikista ylioppilaista, tämän avulla pystyy tekemään estimointia pisterajoista. Tärkein parametri tässä on ensikertaisten hakijoiden määrä ja todistusvalinnalla valittavien määrä.
Helsinkiin ensikertalaisia hakijoita oli 3129 ja sisälle pääsi todistusvalinnalla 70 kpl. Eli 2.23% pääsee sisälle, eli parhaassa 97.8 paras persentiili. Kun katsoo kaikkia ylioppilaita 97.8 persentiili on 132.8 pistettä.
Vastaavasti Turkuun pääsi 51 kpl todistusvalinnalla. Jos oletataan logiikaksi, että jos henkilö ei ole päässyt todistusvalinnalla Helsinkiin, hän on hakenut myös turkuun. Tällöin siis laskemem (70+51)/3129 = 3.87%, eli 96.1 persentiili. Tätä vastaava pistemäärä on 127.2 todistusvalintapistettä.
Vastaavasti oletan että Rovaniemelle todistusvalinnassa hakeva ei ole päässyt Helsinkiin, Turkuun tai Itä-Suomeen. Todistusvalinnassa Lappiin pääsi 56 ja Itä-Suomeen 20. Täten siis laskettuna (70+51+20+56)/3129 = 6.3% eli 93,7 persentiili. Tätä vastaava pistemäärä on 121.7 todistusvalintapistettä.
22.5. tilanteen mukaan Helsinkiin pisteraja oli 131.8, Turkuun 127.5 ja Lappiin 119.4. Aika hyvin tuohon päättelyyn perustuvat pistemäärät osuivat lähelle todellisia vaatimuksia.