Viimeisestä postauksesta on kulunut lähes kuusi kuukautta ja kirjoitustauon ei pitänyt todellakaan venähtää näin pitkäksi! Heinäkuu meni töissä ja elokuu lomaillessa, jonka jälkeen oikis jo alkoikin ja blogin päivitys vain jäi. Vihdoin kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin palata kertomaan kuulumisia sekä millaista se opiskelu onkaan tiedekunnassa. Nyt kun syyslukukausi on paketissa, onkin helppo käydä läpi, mitä kaikkea fuksisyksy pitikään sisällään.
Disclaimer: Jostain syystä Helsingin oikeustieteellisessä ensimmäistä vuotta opiskelevia sanotaan phukseiksi, mutta itse tykkään paljon enemmän yleisestä fuksi-ilmaisusta. Tämä siis nippelitietona kiinnostuneille.
Ottakaa myös huomioon, että kirjoitan kaikista käytännöistä yms. kursseista puhuessani vain siitä, miten asiat ovat Helsingin oikeustieteellisessä ja esim. arvostelujen määräytyminen saattaa hyvinkin erota eri tiedekunnissa Helsingin vastaavasta. Aivan postauksen lopussa on vielä lyhyt käsitelista, joistakin mahdollisesti epäselvistä käsitteistä.
Opintojaksojen / kurssien nimiä klikkaamalla pitäisi avautua WebOodin sivu, missä on kuvattu tarkemmin ko. kurssin sisältö. Jotkut linkit toimivat ja jotkut eivät johtuen siitä, että WebOodi on paikoittain hieman buginen, mutta mikäli olette kiinnostuneet selaamaan tarkemmin Helsingin oikiksen kursseja, se onnistuu seuraavasti:
- Mene WebOodin etusivulle
- Valitse vasemmalta Opinto-oppaat
- Valitse Oikeustieteellinen tiedekunta
- Valitse Oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-opas, 2016–17
- Valitse Tutkintorakenteet
- Valitse Oikeusnotaarin tutkinto (tai Oikeustieteen maisteri, jos haluat selata sen kursseja)
- Klikkailemalla “+” ‑merkkejä saat auki kursseja ja niiden osasuorituksia
Kurssien sisältöjä pääsee myös katsomaan kätevästi tiedekunnan pdf-koosteesta.
Orientaatioviikko (1 op)
Opinnot alkoivat maanantaina 29.8. orientaatioviikolla, jossa käytiin läpi aivan perusasioita oikiksessa opiskelusta, kuten mm. tutkintorakennetta. Luentoja oli maanantaista torstaihin muutama per päivä, ja perjantaina yliopistolla oli vain avoimet ovet. Itse jätin suurimman osan luennoista väliin, koska ne eivät yksinkertaisesti antaneet vaihtoinfoa lukuun ottamatta mitään uutta tietoa 😀 Tästä orientaatiokurssista sai kuitenkin yhden opintopisteen, vaikka ainoa asia minkä kurssia varten tein, oli jonkin sortin kyselyyn vastaaminen.
Oikeudellisen ajattelun perusteet (4 op)
Orientaatioviikon jälkeen seuraava kurssi oli Oikeudellisen ajattelun perusteet (tutummin OAP), josta ei kyllä ole paljoa kerrottavaa. Luennot olivat oikeushistoria ja ‑teoriapainotteisia, ja läpi päästäkseen piti tehdä kaksi ryhmätyötä sekä yksi itsenäinen esseetehtävä. OAP-kurssikin arvosteltiin hyväksytty-hylätty ‑asteikolla, joten oletettavastikaan monikaan ei jaksanut tähän panostaa.
Kurssi oli muutenkin aivan järkyttävästi järjestetty, sillä nimenomaan tällaisella ensimmäisellä aloituskurssilla pitäisi opettaa jotain yleispäteviä oppeja juridiikasta ja oikeudellisesta järjestelmästä, jotta näihin ei tarvitsisi myöhemmin käyttää aikaa pakollisissa aineopinnoissa. Kurssilta ei kieltämättä jäänyt yhtään mitään hyödyllistä käteen tulevia kursseja varten, joten toivottavasti kurssi tulee muuttumaan opintouudistuksen myötä!
![]() |
Periodit
Yliopistossa opetus jakaantuu periodeihin, jotka vastaavat kutakuinkin esimerkiksi lukioiden jaksoja. Periodeita on Helsingin yliopistossa neljä ja ne jakautuvat seuraavasti lukuvuonna 2016–2017:
I opetusperiodi 5.9. — 23.10.
Tentti- ja lukuviikko 24.10. — 30.10.
II opetusperiodi 31.10. — 18.12.
Tentti- ja lukuviikko 19.12. — 23.12.
III opetusperiodi 16.1. — 5.3.
Tentti- ja lukuviikko 6.3. — 12.3.
IV opetusperiodi 13.3. — 7.5.
Tentti- ja lukuviikko 8.5. — 14.5.
Pakollisten aineopintojen aloitus
Kun ensimmäisen yhteinen kurssi oli ohi, alkoi suurimmalla osalla opintoputken mukaisesti valtiosääntöoikeuden opetus. Itse olin suorittanut tämän kurssin jo syksyllä 2014 avoimessa yliopistossa, ja sain sen automaattisesti hyväksiluettua ilman mitään erilaisia toimenpiteitä. Jälleen kerran suosittelen vahvasti avoimessa yliopistossa opiskelua, mikäli vietätte tällä hetkellä välivuotta ja haluatte edistää opintojanne ja/tai valmistautua pääsykokeeseen.
Muutenkin ensimmäisen OAP-kurssin jälkeen fuksit alkoivat eriytyä hieman eri kursseihin, sillä yliopistossa vallitsee tunnetusti akateeminen vapaus, ja kurssit saa suorittaa varsinkin (Helsingin) oikeustieteellisessä erittäin joustavasti omaan tahtiin. Tietenkin opintoputken seuraamista suositellaan, sillä näin varmistetaan, ettei opetukset mene päällekkäin, mutta oma-aloitteinen opiskelija kyllä osaa ja saa järjestettyä opintonsa kätevästi myös makunsa mukaan suoritettavaksi.
Monet ottivat tutkintoon kuuluvia äidinkielen kursseja (ON-tutkintoon kuuluu niitä 5op:n verran) tai muita tutkintoon kuuluvia kursseja, joille ei ole suositeltua suoritusajankohtaa. Itse kävin tässä välissä HOPS-kurssin, jossa ei ollut myöskään hirveästi mitään tehtävää. Syyskuun loppu ja lokakuun alku kuluivat omalta osaltani lähinnä tapahtumissa (esim. excut) käymisestä ja tutustumisesta yliopistoelämään. Ohessa oli myös muuton toteuttamista, joten opinnot eivät juuri edenneet. Olin kuitenkin tietyllä tavalla “ansainnut” tämän laiskottelun, koska siinä missä toiset tekivät juuri tässä vaiheessa erinäisiä pikkukursseja, olin itse suorittanut ne jo avoimessa yliopistossa.
Ympäristöoikeus (6 op)
Lokakuun puolessa välissä aloitin ns. varsinaisen opiskelun ja päätin yrittää ympäristöoikeuden kurssin arvosanan korottamista, sillä olin saanut siitä avoimessa yliopistossa arvosanaksi 2. Arvosanat yliopistoissa määräytyvät asteikolla 0–5 tai asteikolla hyväksytty-hylätty. Arvosana 0 tarkoittaa tässä tapauksessa hylättyä.
Putken mukaisesti ympäristöoikeus tulisi vasta toisena vuotena, mutta koska kalenterissani oli tyhjää muiden fuksien suorittaessa valtiosääntöoikeutta, päätin yrittää arvosanan korotusta. Jo tällä kurssilla tuli hyvin ilmi tiedekuntamme ongelmat opetusjärjestelyissä, joita Suomen hallituksen leikkaukset ovat pahentaneet. Tarkemmin yksityiskohtia tietämättä kurssin vastuuhenkilö teki ratkaisun, että kaikki ympäristöoikeuden luentokurssille (2op) ilmoittautuneet saivat tekemättä mitään tuon suorituksen, ja näin ollen n. 300 sivua vähemmän luettavaa itse tenttiin ja korvattua automaattisesti yhden tenttikysymyksen. Itse en osallistunut ko. luentokurssille, sillä olin suorittanut sen avoimessa ja näin onneksi opiskelijamyönteisen ratkaisun jälkeen myös minä sain helpotuksen tenttialueeseen.
Luin tenttiin enemmän ja vähemmän n. 2–3 viikon ajan (tulen myöhemmissä blogipostauksissa kertomaan hieman tarkemmin, miten valmistaudun tentteihin ja kuinka paljon), mutta valmistautumisessa jäi paljon kehittämisen varaa. Alue oli kuitenkin ennestään tuttu avoimesta ja onneksi tentti oli lakikirjatentti, mikä helpotti hieman urakkaa.
Suoritin tentin 28.10 ja tentit kestävät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina viisi tuntia (klo 9–14). Tentti tuntui menevän ihan mukavasti ja tulosten puolesta yli odotusten, sillä sain korotettua arvosanan vitoseen! Yksi tiedekuntamme huono puoli on taas se, että tuloksia saa odotella melko pitkään ja tulokset varsinkin isoimmista tenteistä tulevat vasta kuukauden päästä.
protip: Ympäristöoikeuden tenteissä on lähes aina sellaisia oikeustapauksia, joihin saa perustelutukea lakikirjoista löytyvistä oikeustapauksista. Joskus tenttikysymys saattaa pohjautua täysin johonkin KKO:n tai KHO:n ratkaisuun, jonka löytää lakikirjasta. Käyttäkää siis tentissä hyväksi lakikirjoissa olevia oikeustapauksia parhaimpien mahdollisten pisteiden saavuttamiseksi.

Marraskuu
Marraskuussa palasin putkeen mukaan, sillä seuraavana olisi ollut sopimusoikeuden kurssi. Lisäksi otin 3op:n englannin kurssin, sillä notaarin tutkintoon tulee suorittaa 5op:n verran kielikursseja jostain vieraasta kielestä.
Yleensä kurssit koostuvat luentokurssista, josta saattaa saada jotain hyvitystä tenttiin (tenttialueen pienentyminen tai tenttikysymyksen korvaus), mutta esim. sopimusoikeuden luentokurssi oli vain oppimista tukeva. Päädyin käymään muutamalla luennolla, mutta koin, että luennoitsijan melko mateleva eteneminen ei palvellut omaa oppimistani, ja käytin tämän ajan omatoimiseen opiskeluun. Päädyin tosin lykkäämään sopimusoikeuden tenttimistä, sillä marraskuu oli täynnä kaikenlaista muuta toimintaa, jota tiedekunta ja ainejärjestöt järjestivät. Kävin mm. exculla Lentotullissa, jossa pääsin näkemään myös suloisen tullikoiran työskentelyä sekä Energian tulevaisuus ‑seminaarissa, jossa alan ammattilaiset (asianajajat ja professorit) keskustelivat esim. energiaoikeuteen liittyvästä sääntelystä.
Englannin kurssi oli hieman pidempi, sillä se kesti kahden kuukauden ajan, mutta luentoja oli vain kerran viikossa, joten ajallisesti se ei vaatinut paljoa. Oppitunnit olivat erittäin mukavia, sillä niissä painottui ryhmissä keskustelu ja muutenkin kurssilla oli erittäin hyvä ilmapiiri. Kurssia vetänyt opettaja oli varsin erinomainen ja opinkin paljon erilaisia tosielämän taitoja liittyen juridiikkaan mm. katsomalla oikeussalinauhoitetta Skotlannista ja tekemällä erilaisia tehtäviä siihen liittyen. Lisäksi teimme pienissä ryhmissä lyhyen tieteellisen esseen, joka oli melko haastavaa johtuen siitä, että en ole juuri kirjoittanut tieteellisiä esseitä edes suomeksi, saati englanniksi. Onneksi ryhmämme oli mahtava ja saimme yhdessä taisteltua esseen kasaan, jota opettajammekin kehui. Pidin myös erityisen paljon kurssista siksi, että työskentelimme ryhmissä paljon, mikä on loistava tapa tutustua uusiin ihmisiin! Valitettavasti meillä oikiksessa aineopintojen osalta ainakin toistaiseksi painopiste on massaluennoissa ja itsenäisessä työskentelyssä.
Suoritin marraskuussa myös oikeuskielen (1op) kurssin, joka kuuluu pakollisiin äidinkielen opintoihin. Kurssilla olisi ollut luentoja, mutta kävin vain suoraan tekemässä tentin ilman erikoisempaa valmistautumista, sillä se ei ollut kovinkaan vaativa, ja se arvosteltiin asteikolla hyväksytty-hylätty.
Joulukuu
Joulukuussa alkoi yleisen velvoiteoikeuden kurssi (3op), johon kuului pakollisena osana oikeustapausharjoitukset. Siihen sisältyi neljän lyhyehkön ennakkotehtävän tekeminen luentoja varten, jotka sitten käytiin luennoilla läpi ja tämän oli tarkoitus tukea tenttiin valmistautumista. Kurssi oli siitä mukava tehdä, että yhtenä tenttikirjana toimi Olli Norroksen Velvoiteoikeus (2012) ‑teos, joka vastasi hyvin suurelta osin vuonna 2015 ollutta saman kirjoittajan pääsykoekirjaa. Oletettavastikin tuota pääsykoekirjaa tuli luettua erittäin intensiivisesti pääsykokeeseen, joten vuodenkin tauon jälkeen asiat olivat melko hyvin muistissa.
Olin saanut ympäristöoikeuden onnistuneesta uusinnasta suuren motivaatioboostin opiskeluun ja panostinkin tähän tenttiin paljon. Tenttikirjoja oli kolme ja sivuja näissä oli yhteensä n. 450, sillä tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan yhden opintopisteen tulisi vastata n. 150 sivua. Tenttialue ei näin ollen ollut kovinkaan laaja, mutta oman haasteensa valmistautumiseen toi se, että yleisen velvoiteoikeuden tentti ei ole lakikirjatentti, joten kirjoissa olevat pykälät ja säännökset on osattava ulkoa. Asiaa ei myöskään auta se, että tentin toisen osan (kysymyksen) laativa professori on tunnettu vaikeista kysymyksistään sekä erittäin tiukasta arvostelusta.
Tentin kesto oli muista poiketen vain kaksi tuntia, sillä kyseisen oppiaineen vastuuhenkilö haluaa rajoittaa vilpin mahdollisuutta tenttitilaisuudessa ja tenttitilaisuuden lyhyestä kestosta johtuen vessakäynnit eivät ole käytössä.
Vaikkakin tenttiä edeltävänä iltana järkytyin lievästi katsoessani vanhoja tenttikysymyksiä ja niiden arvosteluperusteita, lähdin tentistä hyvällä fiiliksellä joululomalle. Kyseessä oli siis fuksien osalta vuoden viimeinen tentti putken mukaisesti, ja seuraava luento on vasta 9.1, kun vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden kurssi alkaa. Yritän kuitenkin nopeuttaa hieman opintojani poikkeamalla taas putkesta ja luen läpi joululoman eurooppaoikeuden tenttiin, joka on 13.1. Putken mukaisesti eurooppaoikeus tulisi fukseille vasta kevään lopulla.

Lopuksi
Opintopisteitä syksyltä ei paljon kertynyt kasaan, mutta fuksisyksystä tuleekin nauttia tutustumalla uusiin ihmisiin ja erilaisiin tapahtumiin sekä toimintaan, mitä yliopisto ja opiskelijajärjestöt kuten ELSA Helsinki ja Pykälä tarjoavat. Oikikseen pääsyn jälkeen ei todellakaan tarvitse murehtia siitä, etteikö olisi tekemistä, sillä sitä riittää ympäri lukuvuoden melkein joka päivälle opiskelijariennoista asiallisempiin tapahtumiin!
Tähän kiireeseen sopeutuminen on vienyt oman aikansa, joka on näkynyt myös blogin päivittämistahdissa, mutta oikiksessa oppii nopeasti multitaskaamaan 🙂 Enkä valita yhtään kiireistä, sillä vihdoin monen vuoden puurtamisen jälkeen olen opiskelemassa alaa, josta olen unelmoinut pienestä asti.
Kaikkea tähän postaukseen en ole fuksisyksyltä sisällyttänyt, ettei postaus venyisi liian pitkäksi, joten kyselkää ja kertokaa ihmeessä, mistä haluaisitte kuulla tarkemmin! Vastailen sitten kommenteissa tai kirjoitan aiheesta ihan oman postauksen, kuten voisin tehdä esimerkiksi syksyn excuista. Muutenkin otan vastaan kehitysideoita blogille, sillä tahdon sen palvelevan myös mahdollisimman hyvin lukijoita 🙂
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille!
“You are never too old to set another goal or to dream a new dream.” - C.S. Lewis
Käsitelista
- Phuksi = Ensimmäisen vuoden opiskelija Helsingin oikeustieteellisessä tiedekunnassa
- WebOodi = Alkuun sekava ja ajoittain buginen verkkopalvelu, jonka kautta ilmoittaudutaan kursseille sekä tentteihin. Lisäksi kurssien suoritukset kirjataan WebOodiin.
- OAP = Oikeudellisen ajattelun perusteet. Helsingin oikiksen ensimmäinen “varsinainen” kurssi.
- Periodi = Vastine lukion jaksolle. Helsingin yliopistossa periodeita on neljä lukuvuodessa.
- Opintoputki = Opintojen suositeltu suorittamisjärjestys, josta voi ja saa poiketa.
- Akateeminen vapaus = Yliopisto-opiskelijalla on erittäin paljon vapautta esim. siten, että hän saa itse valita kurssinsa ja edetä opinnoissaan omaan tahtiinsa. Varsinkin oikiksessa läsnäolopakko on vähäistä.
- ON-tutkinto = Oikeusnotaarin tutkinto. Alempi korkeakoulututkinto, joka vastaa esim. kauppatieteiden kandia. Tutkinnon aikana perehdytään yleisesti kaikkiin oikeudenaloihin ja tietääkseni notaarin tutkinto ei varsinaisesti anna pätevyyttä mihinkään ja tästä syystä varmaankin 99% opiskelijoista suorittaakin myös OTM:n eli maisterin tutkinnon.
- Excu = Excursio. Vierailu oman alan työpaikkaan kuten asianajotoimisto tai virasto. Yleensä varsinkin yksityisen puolen excuilla hulppeat ruoka- ja juomatarjoilut 🙂
- Luentokurssi = Yleensä kurssi koostuu luentokurssista ja tentistä. Luentokurssi voi olla joko vain oppimista tukeva tai sitten siitä saa jonkinlaisen hyvityksen tenttiin esim. pienemmän tenttialueen tai korvattavan tenttikysymyksen muodossa.
- Lakikirjatentti = Tentti, jossa saa käyttää apunaan lakikirjoja.
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.
23 ajatusta aiheesta “17 § Fuksisyksy”
Tosi kiinnostava ja informatiivinen postaus! 🙂 Tuli muuten mieleen, että saako noita tenttikirjoja lainata ihan kirjastosta vai pitääkö ne ostaa itse?
Mukava kuulla! 🙂
Tenttikirjoja saa kirjastoista ja itse ainakaan en ole kertaakaan ostanut tenttikirjaa ellei lakikirjoja lasketa, mutta ne kestääkin useamman vuoden. Tosin Helsingin oikiksessa ongelmana on se, että fyysisiä kirjoja hyvin harvoin riittää kaikille, joten lopulta suurin osa taitaa lukea tentteihin e‑kirjoja tai sitten kirjoja PDF-tiedostoina. Itse vaan tykkään enemmän fyysisen kirjan lukemisesta, koska koneella lukeminen on niin sekavaa ja epämiellyttävää sekä houkutuksia eksyä surffailemaan nettiin on paljon enemmän 😀
On jotenkin niin inspiroivaa ja motivoivaa kuulla että oot viihtynyt tosi hyvin oikiksessa, jonne pääsyn eteen oot niin uutterasti tehnyt töitä! Tosi monipuolinen ja kiinnostava teksti! 🙂
Oon tässä pääsykoekevään lähestyessä ja vähän vanhoja pääsykoekirjoja selatessa miettinyt, että kun pääsykoekirjassa esiintyy tulkinnanvaraisia sanoja, kuten “huomattavasti” tai “olennaisesti”, niin voiko ne valintakokeessa tulkita ihan subjektiivisesti? Koska mun mielestä voi riippua henkilöstä, mihin vetää rajan “häiriön” ja “huomattavan häiriön” välille 😀 Vai onko kokeessa yleensä ollut sellaisia oikeustapauskysymyksiä, joissa on annettu tulkinnanvaraiset pohjatiedot?
Toivottavasti ymmärsit kysymykseni vaikka sen tosi epäselvästi muotoilinkin 😀 Ajattelin vaan kysyä sulta, kun sulla vaikuttaa olevan paljon tietämystä ja hyviä neuvoja näissä jutuissa!
Tällaiset kommentit lämmittää aina mieltä, sillä osaksi tätä varten pidän blogia, että haluan etenkin inspiroida ihmisiä! 🙂
Vastaan kysymykseesi fiktiivisen tilanteen/säännön kautta:
Sanotaan, että kirjassa on vaikka sääntö, että “Henkilö, joka aiheuttaa huomattavaa häiriötä, saadaan häätää vuokra-asunnosta ilman irtisanomisilmoitusta” ja tästä tulisi pääsykokeeseen jonkin näköinen kysymys. Esimerkiksi oikeustapaus, jossa pohditaan sitä voidaanko häiriötä aiheuttava asukas A häätää asunnosta ilman tätä irtisanomisilmoitusta. Mikäli tällainen ehkä paljonkin tulkinnanvaraa sisältävä tapaus tulisi kokeeseen, niin asiaa voisi lähestyä siten, että mikäli kirjassa ei ole avattu tarkemmin sitä, mitä “huomattava häiriö” on, niin oikeustapaukseen voisi vastata esim:
1. Ensin tapaukseen soveltuva sääntö: “Henkilö, joka aiheuttaa huomattavaa häiriötä, saadaan häätää vuokra-asunnosta ilman irtisanomisilmoitusta”
2. Sitten kyseisen tapauksen kuvaus: “Asukas A on tapauksen mukaan pitänyt häiriötä tavalla X ja Y” (Miten siis tehtävänannossa sitä olisikaan kuvailtu)
3. Johtopäätös: “Mikäli voidaan katsoa Asukas A:n aiheuttaneen huomattavaa häiriötä, hänet voidaan häätää ilman irtisanomisilmoitusta.” Tähän voisi esim. ottaa varovaisesti kantaa suuntaan tai toiseen toteamalla esim. “Tapauskuvauksen perusteella huomattavan häiriön kynnys LIENEE ylitetyn ja näin ollen Asukas A voidaan häätää ilman irtisanomisilmoitusta.” Tämä tosin on ihan siitä riippuvaista mihin mahdollinen tehtävänanto näyttäisi ratkaisun johtavan. Mutta jyrkän kannan ottamisen ja mahdollisen väärään lopputulokseen päätymisen epäselvässä tilanteessa voi kiertää käyttämällä pehmeitä ilmaisuja kuten “lienee”, “saattanee” “joutunee” yms.
Sitten aivan eri tarina on, mikäli tuota tulkinnanvaraista sanaa on avattu kirjassa tarkemmin, mutta silloinhan se ei enää varsinaisesti ole tulkinnanvarainen 😀 Silloin tietenkin vastaukseen sisällytettäisiin sitä, että mitä kriteereitä tuon termin tulkintaan liittyy. Harvemmin kuitenkaan pääsykokeeseen tulisi tehtävää, jossa tulkinnanvaraisella termillä tai ilmaisulla olisi tapauksen ratkeamisen osalta merkittävä osa, koska se oikeastaan vesittäisi koko kysymyksen idean. 🙂
Toivottavasti tämä vastaus selkeytti hieman ja kysy lisää, mikäli tämä asia vaatii vielä avaamista tai mieleesi tulee muuta kysyttävää!
PS. Tuo esimerkkisääntö on sitten aivan täysi hatusta vedetty ja ei millään tapaa juridisesti oikea, mutta tuollainen kömpelö mielikuvitussääntö sattui vain ensimmäisenä mieleen 😀
“Harvemmin kuitenkaan pääsykokeeseen tulisi tehtävää, jossa tulkinnanvaraisella termillä tai ilmaisulla olisi tapauksen ratkeamisen osalta merkittävä osa, koska se oikeastaan vesittäisi koko kysymyksen idean. :)”
Tähän vielä lisäyksenä se, että siis harvemmin tulee, mikäli sitä tulkinnanvaraista termiä ei ole millään tasolla avattu kirjassa. Tietenkin silloin se voisi ihan hyvin tullakin, jos sitä on avattu kirjassa ja näin ollen tehtävässä voitaisiin pohtia suuntaan ja toiseen. Yleensä kuitenkin kaikki (oikeustapaus)tehtävät kokeessa ovat loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertaisia ja vaikeustaso tulee yleensä siitä, että tehtävänantoon ujutetaan turhia päivämääriä yms. infoa, joilla hakija koitetaan sekoittaa ja keskittymään epäolennaisiin asioihin ja näin ollen käyttämään turhaa aikaa tehtävään / vastaamaan epäolennaiseen osaan.
Voi kiitos paljon perusteellisesta vastauksesta, tää auttoi paljon! 🙂 Ihan hirveen jännä sattuma muuten, itellänikin oli mielessä just joku vuokralaisen irtisanomiseen liittyvä säännös, kun kirjoitin kommenttia! 😀
Itse aion hakea tänä keväänä ensimmäistä kertaa oikeustieteelliseen. Täysin pystymetsästä lähdetään hyökkäämään sikäli ettei alaan ole oikeastaan minkäänlaista kosketusta nähtyjen Matlock ‑jaksojen lisäksi. Joensuuhun haen ja olen tilannut materiaalipaketin Judicalta.
Olisiko mitään hyviä neuvoja miten pystymetsäläinen voisi jo hieman alkaa valmentaa itseään tulevaan, ettei pääsykoekirjojen aikanaan ilmestyessä tulisi yhtä epätoivoista oloa kuin lukisi koraanin aivan ensimmäistä vedosta?
Ihan ensiksi pakko muistuttaa Rovaniemen, Turun ja Joensuun oikisten yhteistyöstä eli voit / kannattaa pistää toiseksi ja kolmanneksi hakukohteeksi Turun ja Rovaniemen. Tämän jo ehkä tiedätkin, mutta näin muistutuksena, sillä Rovaniemelle saattaa olla alhaisemmat pisterajat kuin Joensuuhun tähän vuonna, joten ihan hyvä vaihtoehto kakkoshakukohteeksi.
Sitten itse pihviin eli mitä tässä reilun kuukauden aikana voi tehdä valmistautuakseen elämäsi koitokseen.
1. Visa Kurjen Haluatko juristiksi ‑teos kannattaa käydä lainaamassa lähimmästä kirjastosta, joka on hyvin kevyt ja pinnallinen raapaisu siihen, mitä oikeudenaloja esimerkiksi on ja muistaakseni kirjassa on hieman avattu mystistä vastaustekniikkaakin.
2. Yleensä isoin ongelma ensimmäistä kertaa hakeville on juridisen tekstin vaikeus, sillä se on hieman vaikeaselkoista aina alkuun. Lohduttava tieto on, että kun niitä kirjoja paukutetaan päähän kevään ajan intensiivisesti monta tuntia päivässä, niin aika nopeasti siihen juridiseen tekstiin tottuu. Tosin siirtymää juridisen tekstin lukemiseen voi helpottaa jonkun kevyen teoksen lukemisella, kuten vanhan pääsykoekirjan, mutta näin lähellä pääsykoekirjojen julkaisua tai ylipäätäänkään VANHOJA PÄÄSYKOEKIRJOJA EI TULE PÄNTÄTÄ MILLÄÄN TASOLLA. Luen aina silloin tällöin joidenkin suunnitelmia päntätä vanhoja pääsykoekirjoja, koska “se saattaa hyvinkin tulla aiheeksi tänä vuonna”. Ehkä tulee, ehkä ei, mutta tarkemmin tätä nyt perustelematta tuo homma tulee jättää hölmöläisille. Tässä vaiheessa on tärkeintä ladata akkuja kevään puristukseen, joten jos niitä vanhoja pääsykoekirjoja tai muita juridisia yleisteoksia lukee, niin se tulee tehdä ihan peruslueskeluna. Tällä tavalla totut hieman juridiseen tekstiin.
3. Nyt vielä kun on sitä kullanarvoista vapaa-aikaa, niin suosittelen hoitamaan kaiken mahdollisen ylimääräisen alta pois, mikäli vain mahdollista, jotta itse lukuaika pysyisi mahdollisimman häiriöttömänä. Eli töistä lomaa ja muiden (turhien) menojen karsiminen jne.
4. Suunnittele kevättä jo hieman valmiiksi; käy scouttaamassa lähikirjastoja ja mieti missä tulet lukemaan kokeisiin. Osta kaikki muistiinpanovälineet yms. valmiiksi ja mieti hieman omaa lukusuunnitelmaa. Itse en tehnyt mitään kirjallista tai tarkkaa lukusuunnitelmaa yhdelläkään kerralla itse aiheiden suhteen (mitä sivuja luen päivänä x), mutta suunnittelin päiväni ja viikkoni muuten esim. monelta herään, minä päivinä lenkille, monelta aloitan lukemaan, paljon luen per päivä ja milloin nostan lukumäärää. Rutiinin luominen keväänä on erittäin hyödyllistä siitä syystä, että se helposti jää “päälle”. Silloin tällöin fiilispohjaisessa lueskelussa on se ongelma, että hyvin helposti lukemisesta lipsuu, mutta itselläni kun oli aina tarkka rutiini lukemisen suhteen, niin se kannatteli niidenkin päivien läpi, kun lukeminen ei meinannut maistua.
4. Itsensä valmentaminen henkisesti. Kannattaa nyt jo tiedostaa, että keväästä tulee rankka ja paljon duunia on tehtävä sisäänpääsyn eteen. Luku-urakkaan tulee suhtautua nöyrästi ja pitkäjänteisellä otteella. Kevään aikana varmasti tulee hetkiä, kun tuntuu ettei ymmärrä mitään ja tuntuu ettei mikään jää päähän, mutta niitä tulee lähes kaikille. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei pyyhettä heitä kehään heikkoina hetkinä, sillä luovuttaessasi voit olla varma siitä, että jäät rannalle ruikuttamaan. Materiaalipaketin tehtäviä tehdessä varsinkin alussa ja vielä ihan viime metreilläkin varmasti tulee paljon virheitä, mutta nimenomaan virheistä oppii kunhan vain tiedostat ne ja teet asialle jotain etkä vain jatka päättömästi eteenpäin. Suurin virhe minkä itse tein ensimmäisellä hakukerralla oli juuri se, että en tehnyt paljoa tehtäviä siitä syystä etten kokenut osaavani vielä tarpeeksi, mutta niitä tehdessä nimenomaan oppii parhaiten.
TL;DR: Tutustu kevyesti juridiseen tekstiin, raivaa ylimääräiset menot ja rasitteet keväältä pois.
Mikäli jokin asia jäi mietityttämään tai tarvitset neuvoa kirjojen ilmestyessä, niin viestiä vaan tulemaan 🙂
Kiitoksia oikein paljon kattavasta vastauksesta, hieman myöhässä mutta kuitenkin. 😉
Kurjen teoksen kävin tuolloin suosituksesi pohjalta varaamassa lähikirjastosta, ja olenkin nyt viime aikoina opusta käynyt lävitse johdantona aihepiiriin.
Tulevana aamunahan pääsykoekirjat ovatkin sitten jo tilattavissa ainakin Lapin, Turun ja Joensuun yhteishakuun — kohta mennään!
Hei! Mulla olisi kanssa tätä aihetta koskeva kysymys 🙂 Eli jos pääsykoekirjassa sanotaan esimerkiksi, että “voidaan toimia tavalla x, jos se koetaan kokonaisuutta arvioiden kohtuulliseksi”, mutta tätä kohtuullisuutta ei ole mitenkään avattu, niin onko todennäköistä että tulisi tehtävä, jossa tätä kohtuullisuutta tulisi arvioida? Nyt on kirjojen julkaisu niin lähellä, että kaikki pienetkin asiat alkaa epäilyttää 😀
Sellaista tehtävää ei voi tulla, jossa pyydetään nimenomaan arvioimaan kohtuullisuutta, jos kohtuullisuutta ei ole avattu mitenkään kirjassa. Sen sijaan voisi olla oikeustapaustehtävä, jossa tapahtumakuvauksen mukaan X on tappanut Y:n hätävarjelutilanteessa ja tapauksesta pyydetään antamaan perusteltu oikeudellinen arvio. Tähän liittyen kuvitellaan, että pääsykoekirjassa on kerrottu, että hätävarjelutilanteessa on sallittua puolustautua kohtuulliseksi arvioiduilla tavoilla, mutta kohtuullisuutta ei ole sen enempää määritelty tai kuvailtu esimerkein.
Tällöin vastauksessa et tietenkään lähde arvioimaan onko X:n toimet olleet kohtuullisia hätävarjelutilanteessa, vaan selostat tapaukseen liittyvät oikeussäännöt jne. ja “Näin ollen” ‑kohdassa toteat, että X:n toimet on katsottava hätävarjelutilanteessa sallituiksi toimiksi eikä häntä tule tuomita XXX-tuomioon (mikäli jostain tuomiosta tms. on puhuttu kirjassa), jos hänen toimensa on arvioitava kohtuulliseksi.
Tämä kuulostaa kyllä hieman omaankin korvaan kömpelösti kirjoitetulta esimerkiltä näin keskellä yötä, mutta jos en vastannut kysymykseesi tarpeeksi selvästi tai et ymmärtänyt mitä ajoin takaa, niin jätä kommentti ja koitan vastata selvemmin! 🙂
Kiitos tosi paljon avusta, tää selkeytti huomattavasti 🙂 Kannattaako sun mielestä kuitenkin ottaa varovasti kantaa tähän lisäämällä esim. “X:n toimet lienevät olleen kohtuulliset” tms. niin kuin mainitsit tuossa edellisessä antamassasi esimerkissä (vuokralaisen irtisanomisesta) vai onko se turhaa riskinottamista? 😀
Jos ja iso painosanalla JOS tällainen tehtävä sattuisi tulemaan, niin ainakin jättäisin aivan viimeiseksi tuon lisäyksen laittamisen vastaukseen, niin vastaustilan kuin ‑ajankin puolesta. Mutta sanoisin, että jos kirjassa tosiaankaan “kohtuullisuutta” tai mikä ikinä se tehtävässä olisikaan ei olisi avattu, niin täydet pisteet saisit johtopäätös ‑osasta (ja koko tehtävästä, jos olet vastannut muuten kaikki oleelliset asiat), kun toteat vain, että “Mikäli X:n toimet katsotaan kohtuulliseksi, on hän toiminut hätävarjelutilanteessa plapalpalaa…”
Enää ei ole pitkä aika kirjojen saapumiseen, haki sitten minne päin Suomea, joten tsemppiä kovaasti kevääseen! 🙂 Ja täällä / sähköpostitse voi kysellä kaikkea kirjoihin / kevääseen liittyen as usual.
Huomenna aion mennä heti aamulla ostaamaan valintakoekirjat ja en vielä tiedä mitä aiheita tullaan käsittelemään sillä tiedekunta julkaisee ne tänään klo 15:00. 😀 Olisiko sinulla heittää vielä viimeisiä vinkkejä minulle, jolta juuri loppui ylioppilaskirjoitukset?
Mitään erikoisempia vinkkejä on paha antaa muuten kuin, että nauti rauhassa tästä viimeisestä vapaapäivästä 🙂 Ja muista, että kirjat tulevat varmasti alkuun vaikuttamaan vaikeasti ymmärrettäviltä, mutta tärkeintä ettei kevään aikana luovuta missään vaiheessa.
Hei! Mielenkiintoinen blogi, kiitos siitä. Jään etenkin odottamaan postausta miksi opintolainaa kannattaa nostaa. Mitä mieltä olet asumistuen muutoksesta ja etenkin avopuolisoiden elatusvelvollisuudesta? Mihin suuntaan tämä muutos mielestäsi ohjaa etenkin parisuhteessa olevia ja mikä merkitys sillä on asuntopulaan. Näitä asioita itse ainakin olen pohtinut.
Sitten itse kysymykseen, olen päässyt opiskelemaan oikikseen ja edellisistä opinnoista on jo vierähtänyt tovi.. Minulle kielet ovat aina olleet vaikeita. Tässä on nyt hetki aikaa kerrata englantia kun osa kirjallisuudesta tosiaan tulee olemaan englanniksi. Mitä vinkkejä sinulla on antaa tähän? Kiitos jo etukäteen vastauksesta.
Moikka!
Aina yhtä ilahduttavaa kuulla, että joku kokee blogin mielenkiintoiseksi tai hyödylliseksi. 🙂
Sanotaanko hieman tylsästi, että avopuolisoiden elatusvelvollisuus ei suuremmin synnytä mitään ajatuksia, mutta lähinnä syystä, että olen kiinnostunut vain faktoista enkä niinkään siitä minkä takia joku asia on niin tai näin taikka miten asian pitäisi olla. Joka tapauksessa avopuolisoiden elatusvelvollisuus on myös omasta mielestäni hieman outo ajattelumaailma, sillä tuntuu kovin absurdilta, että esimerkiksi vain hetken yhdessä asuneet / seurustelleet pariskunnat joutuvat elatusvelvolliseksi parisuhteen toisesta osapuolesta.
Ja jo pelkkä muutos itsessään siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin tulee nostamaan yksiöiden kysyntää siitä syystä, että yleisessä asumistuessa enimmäisvuokrakustannusten raja on huomattavasti korkeampi opiskelijoiden vanhaan asumistukeen verrattuna.
Ensinnäkin onnittelut opiskelupaikasta! Oikiksessa loppuen lopuksi englannin kielistä kirjallisuutta ei ole kovinkaan paljoa, mutta itse englannin kielen taito on kyllä äärimmäisen tärkeä myös juridiikan alalla. Etenkin, jos tähtäimessä on ura yksityisellä puolella ja varsinkin liikejuridiikan parissa, niin englannin kielen sujuva taito on melko must. Olin hyvin laiska opiskelemaan (mitään) yläasteella ja lukiossa ja tästä syystä myös englannin kielen taitoni ei ollut sillä tasolla, millä toivoin sen olevani aloittaessani opinnot oikiksessa. Olen koittanut parantaa kielitaitoani yksinkertaisesti käymällä Kielikeskuksen tarjoamia englannin kursseja runsain määrin sekä lukemalla vapaa-ajallani englannin kielistä kirjallisuutta. Pienimuotoisempia tapoja englannin treenaamiseen on esimerkiksi englannin kielisten uutissivustojen lukeminen sekä keskustelu englanniksi. Tarkoituksenani on myös ostaa WordDive-palvelusta joku englannin kurssi ja hioa tällä perusasioita kieliopin osalta kuntoon.
Kielitaidon kehittämiseen pätee aivan sama juttu kuin oikeastaan mihin tahansa muuhunkin elämässä: harjoitus tekee mestarin. Sinnikkäästi ja pitkäjänteisesti vain kehittämään englantia ja pian myös sekin alkaa sujumaan 🙂
Hei!
Olen hakenut Helsingin oikeustieteelliseen nyt kaksi kertaa, ja jäänyt ekalla kerralla 2 pisteen, ja nyt toisella kerralla 3 pisteen päähän. (kirjoittelinkin jo aikaisemmin kommenttia koskien valmennuskursseja).Tulevana vuonna aionkin käydä kaikki avoimen kurssit, mitä on mahdollista. Samaan aikaan on kuitenkin edessä muutto Espooseen poikaystäväni koulupaikan johdosta, joten töitäkin olisi tehtävä.Miten itse hyödynsit välivuotesi? Olen lukenut, että kävit avoimen kursseja myös, mutta kävitkö samalla töissä? Syksyllä helsingin yliopisto ei järjestä avoimen kursseja, mutta tiedätkö jotain muuta paikkaa joka järjestäisi? Toki nettikursseja löytyy, ja varmasti aion niitä hyödyntää. Olen ilmoittautunut elokuussa alkavalle eu-kurssille, joka onkin ainoa “livekurssi”. Onnistuuko kurssien suorittaminen täyspäiväisen työn ohella? Kannattaisiko minun tehdä täyspäiväisesti töitä nyt syksyn ajan, ja keväällä kurssien alkaessa esim. muutamana päivänä viikossa? Entä mitä vinkkejä sinulla olisi antaa itse pääsykoetilanteeseen? Tänä keväänä sisäänpääsyni kaatui koetilanteeseen,vaikka osaaminen oli huimasti ekaa hakemiskertaa parempi…
Kiitos!
Moikka!
Itse hyödynsin välivuoteni yksinkertaisesti käymällä avoimen kursseja, työkokeiluilla oman alan työpaikoissa sekä miettimällä, mitä tein kevään aikana oikein ja väärin lukiessa pääsykokeeseen. Kävin siis töissä toisen välivuoteni ajan, jolloin oletettavastikaan en käynyt niin montaa kurssia avoimessa, sillä kokoaikatyön ja opiskelun yhdistäminen oli hieman nihkeää.
Ainakin kansalaisopistot järjestävät oikiskursseja, mutta ne todennäköisemmin vaativat isompaa sitoutumista opiskeluun. Toinen vaihtoehto voisi olla avoimen kurssien tekeminen Joensuun avoimesta yliopistosta, jossa on todella laaja valikoima oikiskursseja ja joustavat tenttimismahdollisuudet. Kyseisiä kursseja ei välttämättä saa hyväksiluettua muualla kuin Joensuun oikiksessa, mutta sillä nyt ei ole kovin suurta merkitystä sisäänpääsyn jälkeen.
Kuten sanoin, niin kokoaikatyön ja opiskelun yhdistäminen oli ainakin itselleni melko rankkaa, kun oikeustieteen opinnot olivat vielä uutta, mutta tämäkin on varmasti yksilökohtaista. Ehkä paras ratkaisu sinun kohdallasi voisi olla se, että keskityt syksyn ajan töihin ja säästöjen kartuttamiseen, jotta voit keväällä kurssivalikoiman mahdollisesti ollessa parempi, käydä avoimen kursseja. Tärkeintä kuitenkin on se, että pystyt pääsykoekirjojen julkaisun jälkeen lukemaan KOKOPÄIVÄISESTI pääsykokeeseen etkä työskentele tällöin.
Pääsykoetilanteessa yleisin epäonnistumisen syy on panikointi. Paras tapa valmistautua pääsykoetilanteeseen on käydä valmennuskurssien välikokeissa ja asennoitua näihin niin kuin ne olisivat itse koetilaisuus. Minun kohdalla tämä tarkoitti pukeutumisesta lähtien simuloimalla itse koetilaisuutta. Suunnittelin samalla tavalla vastauksiani välikokeissa kuin itse kokeessa ja annoin aivan kaikkeni jo ensimmäisessä välikokeessa, vaikka substanssiosaamiseni ei ollut kovin korkea, mutta halusin tehdä koetilanteesta mahdollisimman tutunoloisen. Kun koetilanne on tuttu, niin itse kokeessa aikaa ei kulu turhaan säheltämiseen. Tietenkään en voi tietää oliko sinun kohdallasi kyse nimenomaan panikoinnista vai jostain muusta asiasta, minkä takia sisäänpääsy kaatui koetilanteessa.
Toivottavasti näistä vastauksista oli apua ja kysy vapaasti lisää!
Hei!
Kiitos paljon vastauksesta! Näin olen itsekin ajatellut, että syksyllä kun kurssivalikoima on hieman nihkeä, voisin huoletta kerätä rahaa, jotta keväällä voisin käydä kursseilla. Ja pääsykokeisiin lukemisen aikana en tietenkään käy töissä! 😀 Mitä mieltä olisit esim. beetasalpaajista? Itse en uskaltaisi lähteä ehkä kokeilemaan pääsykokeessa vaikka olisinkin niitä aiemmin jo “Koeajanut”…
Sanotaanko näin, että suosisin muita vaihtoehtoja ennen lääkkeeseen turvautumista. Ihan vain psyykkaamalla itseänsä ja erityisesti käymällä niissä valmennuskurssien välikokeissa ja simuloimassa itselleen sitä koetilannetta.
Mutta toki aivan oman harkinnan mukaan kannattaa mennä. Mulla oli 2015 & 2016 Stella-unilääkettä varmuuden vuoksi, jos tuli hetkiä etten vaan meinannut saada unta iltaisin, mutta turvauduin siihen vain äärimmäisessä tapauksessa, sillä en pitänyt ajatuksesta, että lääkkeestä tulee mahdollisia sivuvaikutuksia.
Tosi hyvä blogi! Löysin eilen tämän blogisi sanoisinko, epätoivon ja väsymyksen hetkellä ja tämän blogin lukeminen piristi huimasti ja kun luin tarinasi kuinka olit yrittänyt oikikseen parikin kertaa mutta jatkoit vastoinkäymisistä huolimatta, niin se loi itsellenikin uskoa ja antoi motivaatiota eli kun joku toinenkin on onnistunut niin minäkin onnistun (itse olen vasta ensimmäistä kertaa hakemassa oikikseen). Tosi hyvä kun olet kertoillut opinnoista ja millaista opiskelu oikiksessa on, niin se on aina iso plussa kun saa jo hyvissä ajoin tietää millaista se suunnilleen siellä sitten on. Eipä tässä tämän ihmeempiä, kiitos hyvästä blogista ja Onnittelut (vaikkakin hieman myöhässä) unelmasi toteutumisesta kun pääsit opiskelemaan haluamallesi alalle! 🙂
Kiitos paljon palautteesta ja onnitteluista! 🙂 Mukavinta on juuri kuulla, että jotkut pitävät blogia motivoivana, sillä motivaatio(psykologia) on lähellä sydäntäni ja haluaisinkin tuoda blogikirjoituksiin enemmän mietteitä motivaatiosta.
Tsemppiä hakukevääseen ja jos tulee mitään kysyttävää kevään aikana tai muuten vaan kaipaa henkilöä, jolle voi purkaa fiiliksiä, niin mulle voi laittaa aina sähköpostia ([email protected]) tai vaikka vaan kommenttia täällä blogissa.