Sain eilen valokopiot omista koevastauksistani, ja täytyy sanoa, että en meinaa saada näistä mitään selvää, sillä sen verran haaleaa jälkeä on tiedekunnan kopiokone paikoittain tuottanut 😀 Vastausten lukemiseen oman vaikeuskertoimensa tuo järkyttävä käsialani, mutta ehkäpä näistä saa jotain selkoa.
Laitan tähän kirjoitukseen sekä kuvat vastauksistani (pl. monivalinnat) että linkin tekstimuodossa oleviin vastauksiini, sillä ei olisi mitään järkeä pistää teitä lukemaan vastauksiani noista skannatuista kuvista. Kuvat ovat lähinnä sitä varten, että näette kuinka täyteen vastauslomakkeet ovat tulleet sekä näette joitain pieniä vastausteknisiä asioita, joita itse käytin, kuten kappalejaon merkitseminen ja alaviitteillä asioiden lisääminen vastauksen keskelle.
Kirjoitin vastaukseni koneelle tismalleen sillä tavalla kuin ne ovat paperissakin eli kirjoitusvirheineen ja sekavine lausejärjestyksineen. Kappalejaot ovat kuitenkin koneelle kirjoitetuissa versioissa tehty normaalisti, jotta vastaukset olisivat helpommin luettavissa.
Postauksessa olevat kuvat saatte suuremmaksi klikkaamalla niitä, mutta parhaiten niistä saa selvää tallentamalla ne koneelle ja katsomalla niitä sitä kautta.
Tehtävä 1 — monivalinta
Omat vastaukseni:
- C
- B
- D
- C
- A
- B
- C
- D
- Ei vastausta
- D
Ensimmäisessä monivalintatehtävässä oli lähinnä kysymyksiä insolvenssioikeudesta, mutta mukaan mahtui myös muutama kohta esineoikeudesta. Sain tästä tehtävästä 9/10 pistettä, sillä jätin vastaamatta 9‑kohtaan miinuspisteiden pelossa. Näin jälkeenpäin katsottuna kysymykset vaikuttavat melko helpoilta, mutta muutamassa kohdassa vaadittiin (3 ja 9‑kohta) ehkä turhan nippelitason muistamista. Muuten tehtävän laatimisessa oli kokonaisuudessaan onnistuttu hyvin ja hakijoiden pistetaulukon mukaan tehtävällä saatiin myös sopivasti erottelua aikaan.
Mallivastaukset monivalintoihin ja muihinkin tehtäviin löydätte täältä.
Tehtävä 2 — monivalinta
Omat vastaukseni:
- A
- C
- C
- C
- B
- A
- D
- A
- B
- A (väärin)
Toisessa monivalintatehtävässä taas suurin osa kysymyksistä oli viestintäoikeudesta, ja lopussa oli muutama kysymys esineoikeudesta. Odotin tietenkin täysiä pisteitä, koska lähdin vastaamaan jokaiseen kohtaan, mutta jostain syystä olin säheltänyt 10-kohtaan väärän vastauksen. Muistelen kyllä kokeessa pohtineeni kyseistä kohtaa pidemmän aikaa ja päädyin vastaamaan hieman riskillä, mutta näin jälkeenpäin vastaus vaikuttaa selvälle. Tehtävästä irtosi loppujen lopuksi 8/10 pistettä ja muidenkin hakijoiden pisteistä on pääteltävissä, että tämä monivalintatehtävä oli näistä kahdesta hitusen vaikeampi.
Tehtävä 3 — insolvenssioikeus
Kaikista kirjoitustehtävistä juuri insolvenssin tehtävä tuntui kokeen jälkeen menneen parhaiten. Mielestäni tehtävässä olleet alakohdat helpottivat huomattavasti vastaamista, koska niiden ansiosta vastausta ei tarvinnut suunnitella sen kummemmin ja toisaalta tiesi mihin pitää vastata, kun tehtävä oli jaettu pieniin osiin. Yllätyin tosin, kun huomasin, että kaikkien hakijoiden pisteiden valossa tämä tehtävä ei ollutkaan helpoin kirjoitustehtävistä, sillä pisteiden puolesta tehtävä 5 (viestintäoikeus) oli mennyt hakijoilla parhaiten ja vain neljä (Helsingin) hakijaa oli saanut tehtävästä 3 täydet pisteet. Itse sain tästä insolvenssin tehtävästä 8/10 pistettä.
Koneelle kirjoitetun version vastauksestani löydät täältä, josta voit tallentaa kyseisen tiedoston koneellesi haluamassasi tiedostomuodossa.

Tehtävä 4 — esineoikeus
Kuten sanoin jo aiemmassa postauksessa, tämä esineoikeuden tehtävä oli kiistatta kokeen vaikein. Lisäksi kukaan ei ollut saanut tästä tehtävästä täysiä pisteitä.
Tehtävänanto oli täynnä erilaisia määräaikoja, ja itse pelkäsin ajan loppuvan tätä tehtävää tehdessäni. Tästä syystä en suunnitellut vastaustani juuri yhtään erilliselle paperille. Tämän varmasti huomaakin, mutta mielestäni vastauksestani tuli muutamia kirjoitusvirheitä lukuun ottamatta melko selkeä. Pelkäsin vain kokeen jälkeen, että en ollut kirjoittanut säännöksiä vaadittavalla tarkkuudella, mutta ilmeisesti se ei ollut liiaksi haitannut menoa, koska sain tästä tehtävästä lopulta 7/10 pistettä. Yöllä vastausta koneelle kirjoittaessani naurahdin vain sille, että olin selittänyt yhden säännöksen kohdalla “eräpäivästä” vaikka tarkoitus on ollut kirjoittaa “määräpäivä” 😀
Koneelle kirjoitetun vastauksen löydätte täältä.

Tehtävä 5 — viestintäoikeus
Kokeen jälkeen juuri tämä tehtävä tuntui menneen huonointen, sillä jo kokeessa tiesin vastaukseni olevan sekava. Tungin vain vastaukseen kaiken mahdollisen mitä mieleeni tuli ja nauroinkin eilen yöllä sille faktalle, että olin onnistunut saamaan tällaisella vastauksella 7/10 pistettä, varsinkin kun vastaukseni sisälsi paljon asioita, mitä ei oltu edes pisteytetty mallivastauksen mukaan. Ehkä tämä vastaus vain kuvastaa sitä, että selkeää vastausta tärkeämpää on se, että tehtävään liittyvät säännökset ja oikeuslähteet ovat kirjoitettu auki.
Koneelle kirjoitetun version löydätte täältä.

Lopuksi
Mikäli joku on tekemässä oikaisupyyntöä ja vastauksistani on siinä hyötyä, minun puolesta voitte vapaasti viitata niihin oikaisupyynnössänne. Lisäksi jos muuten tarvitsette apua oikaisupyynnön tekemiseen, voitte laittaa sähköpostiini ([email protected]) viestiä, jos voisin olla jotenkin avuksi. Muistakaa kuitenkin, että oikaisupyynnön on oltava perillä Helsingin yliopiston hakijapalveluissa viimeistään perjantaina 15.7.2016 klo 15.00.
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.
34 ajatusta aiheesta “16 § Omat vastaukset”
Kiitos tosi paljon kun julkasit nää! 🙂 Tässä parhaillaan yritän väsätä oikaisupyyntöä… On tää turhauttavaa 😀
Toivottavasti niistä on jotain apua ja että oikaisupyyntö tuottaisi tulosta 🙂
Olen kirjoitellut 3§-postauksen alussa (http://unelmanaoikis.blogspot.fi/2015/11/3‑oikikseen-2016-hakuinfo.html) hieman tuosta ensikertalaiskiintiöstä.
Tänä vuonna ensikertalaiskiintiöllä ei ollut mitään merkitystä, sillä Helsinkiin päässeistä 82,5% oli ensikertalaisia (ensikertalaisille oli varattu 75% paikoista) ja Vaasaan sisäänpäässeistä ensikertalaisia oli 100%. Epäilen, että muihinkaan oikiksiin tuo ensikertalaiskiintiö ei vaikuttanut, koska kuten todettua, ovat suurin osa sisäänpääsevistä aina henkilöitä, jotka eivät ennestään omaa opiskelupaikkaa.
Tässä vielä tilastoja Helsingin ja Vaasan pääsykokeesta ja sisäänpäässeistä: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2016/Lukum%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4.pdf
“Henkilöt, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta ovat ensikertalaisia.”
Ensikertalaisuus ei siis tarkoita kirjaimellisesti sitä, että haet ensimmäistä kertaa.
Todennäköisesti et. Tietenkin ensi vuonna suuremmalla todennäköisyydellä on enemmän ei-ensikertalaisia hakemassa, sillä on mennyt taas yksi hakukevät ja lukuvuosi ja hakija on mahdollisesti ottanut toisen opiskelupaikan / suorittanut toisen korkeakoulututkinnon tuon 2014 jälkeen.
Hinta-laatusuhteelta parhaat valmennuskurssit ovat Varjovalmennuksella, sillä ne ovat täysin ilmaisia. Jos kuitenkin valitsee kaupallisen kurssin, joissa tietenkin ovat paremmat resurssit opetukseen, niin ehkä kuitenkin kallistuisin Pykälän kursseihin. Ehkä suurimpana tekijänä hinta, sillä jos Super-Takuu maksaa lähemmäs 6000 euroa vrt. Tehon 1195 euroa. Kummastakaan kurssista en omaa kokemusta, mutta en näe että 6000 euron kurssi antaa ratkaisevan paljoa enempää hakemista varten. Sisäänpääsyssä kuitenkin tärkeintä on oma motivaatio ja tekeminen, valmennuskurssit taas auttavat hiomaan tietyt tekniset asiat kuntoon sekä auttavat ymmärtämään sen kuinka paljon koetta varten tuleekaan lukea.
Toinen syy miksi valitsisin Pykälän kurssin on se, että jos meinaa yhtään olla opiskelijariennoissa mukana, niin voit ajatella Pykälän kurssin ostamalla sijoittavasi omaan opiskelijaelämään.
Tiivistettynä: Valitsisin Tehokurssin näistä kahdesta.
Se tosiaan on siinä etuna, mutta itse ajattelen asian niin, että koska oletuksena on päästä sisälle, niin silloin tuo 6000 euroa menee. Ei kumpikaan tietenkään mikään huono vaihtoehto ole, mutta jos haluaa ottaa myös taloudellisen näkökulman huomioon.
Lisäksi jos tänä vuonna esim. Teho-kurssilla olleet hakijat kertoivat, että luentoja oli melkein liikaa lyhentyneeseen lukuaikaan nähden, joka taas vie omatoimiselta lukemiselta aikaa pois, niin mikähän tilanne olisi noinkin laajalla kurssilla. Tietenkin luentoja voi aina jättää väliin (kuten itse tein tänä keväänä) tilanteen mukaan, mutta onko silloin alunperinkään järkevää maksaa kurssista luentojen takia. Jokainen hakija on erilainen oppija, mutta itse pidin valmennuskurssien tärkeimpinä anteina vastaustekniikan opetusta, harjoitustehtävät ja ‑kokeet sekä ehkä tietynlainen lukemisen rytmittäminen.
Tänä vuonna Helsingin oikeustieteelliseen (suomen kieltä taitavat) oli 2459 hakijaa. Tämä vajaa 2500 ihmistä siis laittoi Opintopolussa yhdeksi hakuvaihtoehdokseen. Kokeeseen näistä osallistui lopulta “vain” 1640 hakijaa.
Näissä hakijoissa on useampia ryhmiä, joita voisi jaotella esim.
1. Tosissaan lukeneet
2. Lukemisen aikana luovuttaneet tai muista yllättävistä elämäntilanteista johtuen luovuttaneet henkilöt, jotka tulevat katsomaan kokeen
3. Henkilöt, jotka tulevat vain katsomaan kokeen tarkoituksenaan hakea tosissaan seuraavana vuonna sekä henkilöt jotka osallistuvat kokeeseen vain, että TE-toimiston vaatimus kahdesta haetusta opiskelupaikasta täyttyy
Tämä on nyt erittäin vahvaa mutuilua, mutta sanoisin, että kun tuosta 1640 hakijan joukosta karsitaan pois ne, jotka lähtevät heti 30minuutin kuluessa kokeen alkamisen jälkeen, niin jäljelle jää alle tuhat ns. tosissaan hakevaa. Ja koska sisään kuitenkin otetaan 200 hakijaa, niin sisäänpääsykin alkaa näyttää valoisammalta tilastojen valossa.
Fakta on kuitenkin se, että kilpailu on kaikesta huolimatta kovaa ja työtä sisäänpääsyn eteen joutuu tekemään paljon, mutta niin vaikeaa se ei ole mitä tilastot saattaisivat antaa ymmärtää.
Moi!
Oon hakemassa Helsingin oikikseen ensi vuonna, ja oon saanu tosi paljon tietoa ja motivaatiota sun blogista, joten kiitos ihan hirveästi siitä! 🙂
Oon päättäny tilaavani Pykälän etäkurssin, ja katoin että säkin olit tilannut sen pari vuotta sitten, niin haluisin kysyä sulta pari aiheeseen liittyvää käytännön juttua 😀 Eli tuleeko ne materiaalit siis ihan postissa? Ja jos näin on, niin tulevatko kaikki materiaalit (mukaan lukien esim. välikokeet) yhtä aikaa postissa vai erissä? Ja muistatko vielä, milloin suunnilleet sait etäkurssimateriaalin postissa? 🙂 En malta odottaa, että ne kurssikuvaukset tulee, joten olis tosi ihanaa, jos vaivautuisit vastaamaan! Jos sulla on vielä jotain muuta tärkeää tietoa aiheesta, niin oisin tosi kiinnostunut kuulemaan!
Hei,
Pahoittelut etten huomannut aiemmin kommenttiasi! Mukava kuulla, että blogista on ollut hyötyä ja toivottavasti siitä on myös jatkossa, sillä tarkoituksena on ensi viikolla pitkästä aikaa taas kirjoitella uusi postaus 🙂
Keväällä 2014 muistaakseni materiaaleja tuli kahdessa eri erässä, sillä silloin esim. tehtäväpakettaja oli kaksi. Tänä vuonna tehtäväpaketteja tosin oli lyhyemmästä lukuajasta(?) johtuen vain yksi. Välikokeiden kysymyksiä ei (muistaakseni) saatu ollenkaan fyysisenä, vaan kysymykset löytyivät netistä valmennuskurssi-alustan kautta. Ensimmäinen konkreettinen materiaalipaketti taisi tulla n. kolmen viikon jälkeen kirjojen julkaisusta, sillä siinä tuli mm. tiivistelmät kirjoista. Sitä aiemmin saattoi tulla joku yleisempi infopaketti luku- ja vastaustekniikoista.
Muuta tärkeää tietoa valmennuskursseihin liittyen ei tule mieleen, mutta vastailen mielelläni myös muihin kysymyksiin ja valmennuskursseista voi tarkemmin kysyä kurssipäälliköiltä ([email protected]). Lisäksi mikäli satut asumaan pk-seudulla, niin Pykälä järjestää infoillat to 10.11 ja ti 15.11 (http://pykala.fi/valmennuskurssit/ajankohtaista/).
Jes, kiitos tosi paljon inofrmatiivisesta vastauksesta 🙂
Vielä haluaisin kysyä, milloin ja mistä sait nämä etäkurssia koskevat tiedot? Eli milloin sait tietää esimerkiksi tehtäväpakettien määrästä tai siitä miten valmennuskurssialustalle tai kurssiNettiin pääsee?
Ja onko tämä valmennuskurssialusta, josta mainitsit, jonkinlainen Google classroomin tapainen alusta, jonne tulee tietoa ja palautuspäivien päivämääriä yms.? 😀
Nyt täytyy kyllä valitettavasti sanoa, että en millään muista tarkasti milloin tiedot saatiin. Mahdollisesti hieman ennen pääsykoekirjojen ilmestymistä(?), sillä kurssinetti oli ainakin käytössä heti kirjojen julkaisusta lähtien.
Itselläni ei ole kokemusta Google classroomista, mutta kurssinet on siis hieman foorumisysteemillä luotu sivusto, jossa 2014 oli esim. jokaiselle pääsykoekirjalle omat alueet ja nämä oli vielä jaettu eri kappaleihin missä sitten saattoi kysyä kysymyksiä pääsykoekirjojen asioista ja joihin avustavat opettajat sitten vastailivat. Toki kurssinettikin on saattanut muuttua tässä parissa vuodessa 😀
Koitko muuten ne valmennuskurssin mukana tulleet tehtävät hyödyllisiksi? Ootan niitä varmaan eniten valmennuskurssilta, koska oon kuullu että niistä olisi paljon hyötyä 🙂
Oliko ne tehtävien mallivastaukset hyvin laadittuja tai vastasiko ne laadultaan suunnilleen tiedekunnan sivuilta löytyvien vanhojen pääsykokeiden mallivastauksia? Oliko ne myös laadittu suunnilleen samalla vastaustekniikalla? Aion siis käyttää vastaustekniikan oppimisen apuna sekä näitä valmennuskurssilta saatavien tehtävien mallivastauksia että tiedekunnan julkaisemien vanhojen pääsykokeiden mallivastauksia, joten toivottavasti molemmissa on käytetty yhdenmukaista vastaustekniikkaa, etten hämmenny liikaa 😀
Haluan myös viimeisimmän anonyymin tapaan kiittää sua sun blogin tarjoamasta suuresta inspiraation määrästä!
Kehtaisin väittää, että valmennuskurssin antimista tehtävät ovat kaikkein hyödyllisimpiä — kunhan niitä vain tekee. Niitä tehdessä saat rutiinia vastaustekniikkaan ja omia vastauksia tarkastaessa taas huomaat mitä vastauksesta puuttui ja todennäköisesti muistatkin tämän asian sen jälkeen paremmin. Tehtävien kanssa ei missään nimessä saa tehdä samaa virhettä kuin itse tein ensimmäisenä hakuvuonna, että jätin niitä tekemättä koska mielestäni en vielä osannut tarpeeksi hyvin / tehtävien teko vei aikaa lukemiselta (tehtävät ovat nimenomaan loistava erilainen tapa oppia) / tein vain monivalintatehtäviä, koska ne olivat hauskimpia tehdä. Tehtäviä tekiessä onkin tarkoitus mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tottua siihen tunteeseen, että itse pääsykokeessa et jäädy ja jää surkuttelemaan kuinka inhottavalta joku tehtävä vaikuttaa.
Mallivastaukset ovat kyllä laadittu samalla tekniikalla kuin itse tiedekunnan sivuilla olevat mallivastaukset vanhoihin pääsykokeisiin tai että molemmista tulee kyllä ilmi vastaustekniikka niin oikeustapaukseen (sääntö-sovellus-johtopäätös) kuin esseeseenkin. Tehtävät kuitenkin Pykälälläkin laatii suurimmaksi osaksi opiskelijat ja tämä voi valitettavasti välillä näkyä tehtävien (tai mallivastausten) tasossa. Suoraan sanottuna tämän kevään monivalintatehtävissä (tehtäväpaketissa) oli huolestuttavan paljon luokattomia tehtäviä, mutta näidenkin tekemisestä kyllä oppi. Tehtävien tekemisen ja muun lukemisen välillä pitää vain löytää sopiva balanssi. Oikeustapaus- ja esseetehtävät taas ovat yleensä ihan “oikeiden” juristien laatimia, joten ne ovat yleensä poikkeuksetta hyviä ja simuloivat melko lähelle pääsykokeessakin tulevia kysymyksiä.
Summa summaarum: TEHKÄÄ TEHTÄVIÄ, vaikka ne välillä tuntuisikin inhottavilta tai tuntuu ettei oma osaaminen riitä niihin vielä. Virheitä tekemällä ja nimenomaan TEKEMÄLLÄ oppii parhaiten!
Mukava kuulla, että yhä useampi löytää blogin hyödylliseksi! 🙂 Vaikka blogi elääkin tällä hetkellä hiljaiselossa kiireiden takia, niin esim. täällä kommenteissa saa ja pitää kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä, joihin vastaan melko nopeasti.
Hei!
Miten on opiskelu tiedekunnassa mennyt ensimmäisenä syksynä? Olisi kiva lukea tuntemuksiasi. Ymmärrettävää toki on, jos aika ei opiskelulta ja muulta elämältä riitä blogiin. 🙂
Hei,
Suoraan puhuttuna opiskelut olisivat voineet sujua paremminkin, sillä ensimmäinen kuukausi meni kieltämättä erilaisten tapahtumien parissa (varsinkin kun sain hyväksiluettua melkein kaikki aloitusopinnot avoimen kursseilla) 😀 Tentteihin on tietenkin koitettu panostaa ja välillä on tullut oltua kirjastolla vielä 23.00 aikaan, mutta varsinkin Helsingin oikiksessa tapahtumien määrä on positiivinen ongelma. Tietenkin tähän sisältyy opiskelijabileitäkin, mutta Pykälän ja muiden kautta avautuu niin paljon mahdollisuuksia mielenkiintoisiin tapahtumiin. Tänääkin olin lähemmäs viisi tuntia exculla (=yritysvierailu) isossa konsulttifirmassa, joka oli äärettömän mielenkiintoinen ja tästä syystä jäinkin yli tunniksi kyselemään työntekijöiltä kaikkea mahdollista 😀 Toisena esimerkkinä toimii tiistaina ollut Energian tulevaisuus ‑seminaari, jossa käsiteltiin nimensä mukaisesti energian tulevaisuutta ja erilaisia energiaoikeudellisia asioita. Ja koska näitä tapahtumia riittää, niin niillä saa hyvin äkkiä oman kalenterinsa täyteen. Voin vaikka johonkin postaukseen sisällyttää kuvan omasta kalenteristani, jotta hahmotatte minkälaisia mun viikot ovat oikisopiskelijana.
Olen lupaillut täällä jo muutamaan otteeseen päivittää pian taas blogia, mutta enköhän viimeistään kuun loppuun mennessä saa taas käynnistettyä blogin uudelleen, kun sopimusoikeudenkin tentti on 24.11 ohi! Toki sillä välin täällä kommenteissa tai sähköpostilla ([email protected]) voi kysellä mieleentulevia asioita, joihin pystyn vastaamaan nopeammin 🙂 Ja ehdottakaa myös esimerkiksi aiheita, mitä nimenomaan haluaisitte kuulla esim. opinnoista.
Moi! Täällä vielä yksi joka olisi innokas kuulemaan opinnoistasi oikiksessa! 🙂 Sillä välin haluaisin kysyä noista pääsykokeen tehtävien vastaamisesta, eli ne käsiteet määritellä tehtävissä suunnilleen ihan samalla tavalla kuin kirjassa jos on ne vastaukset opetellu ulkoa? 😀 Tai tuleeko siitä jotain miinusta että pitäis vastata jotenkin omin sanoin?
Hei! 🙂
Käsitteiden määrittelyn tarkkuus ja säännösten kirjoittamisen tarkkuus ovat ikuisuuskysymyksiä mihin ei ole mitään kiveenhakattua faktaa. Kolmet pääsykokeet tehneenä voin kuitenkin sanoa, ettei käsitteitä tai säännöksiä tarvitse osata aivan sanasta sanaan ulkoa niin kuin ne ovat kirjassa, vaan riittää kun käsitteiden ja säännösten SISÄLTÖ pysyy samana.
Esimerkiksi rikosoikeudellinen laillisuusperiaate määritellään perustuslaissa seuraavasti: “Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.”
En keksi nyt mitään esimerkkiä, miten tuon voisi muotoilla omin sanoin, mutta jos esim. jättäisit sanan “tekohetkellä” kirjoittamatta, niin tuon käsitteen/säännöksenhän sisältö muuttuisi täysin. Tällöin säännös tarkoittaisi, että riittäisi jos säännös on tekohetken jälkeen lisätty lakiin, mikä on nimenomaan se asia, mikä tuolla periaatteella halutaan estää eli taannehtiva lainsäädäntö.
Käsitteitä ja säännöksiä kirjoittaessa tulee siis olla tarkkana, ettei muuta esim. tällä tavalla sisältöä tai kirjoittamalla ja-sanan sijaan tai. Mutta käsitteen määrittelyn ei tarvitse todellakaan olla täysin sama sanajärjestykseltään yms. kunhan sisältö pysyy samana.
Toivottavasti tämä selvensi asiaa!
Jes, kiitos tosi paljon vastauksesta! 🙂 haluaisin vielä kysyä noista pääsykoekirjoista, eli onko ns. “opetus” eri kirjoittajien kirjoissa suunnilleen samantasoista? 😀 Vai onko jonain vuonna tullut vastaan vaikka sellainen kirja, jossa asiat olisi selitetty erityisen epätarkasti tms.?
Kirjojen taso “ymmärrettävyydessä” voi ihan hyvin vaihdella ja vaihteleekin. Kirjan epäselvyys voi kirjoittajan epäselvyyden lisäksi johtua myös vain yksinkertaisesti vaikeasta aiheesta, kuten esimerkiksi koin 2014 valintakoekirjana olleen immateriaalioikeuden teoksen vaikeaksi. Aiheiden vaikeudet ovat tietenkin mielipidekysymyksiä, mutta yleensä kirjojen joukossa saattaa olla se yksi, mitä useampi hakija pitää aiheensa puolesta vaikeana.
Mitä tulee kirjojen “opetukseen”, niin esimerkiksi tänä vuonna Helsingin yhtenä pääsykoekirjana ollut “Johdatus esineoikeuteen” oli kirjoitettu todella heikosti, kun otetaan huomioon kirjan lukijakunta eli oikeustieteelliseen vasta pyrkivät. Asiat olivat kirjassa useassa kohtaa selitetty vaikeasti tai monimutkaisesti, mutta onneksi valmennuskurssilla opettaja osasi sitten avata näitä kohtia ymmärrettäväksi.
Valintakoekirjat kirjoitetaan siten, että professorit käyttävät hyväksi aiemmin kirjoittamiaan laajempia teoksia, joista he sitten copy pasteavat valintakoekirjoihin ne asiat tiiviimmin, koska valintakoekirjoissa on tietyt sivumäärärajoitukset. Tästä syystä on ihan normaalia, että kirjat ovat melko heikkolaatuisia — valitettavasti.
Riippuu hieman mitä julkaisuja olet lukenut, sillä pääsykoekirjat ovat aina oikeudenalan perusteoksia, jotka on hieman ymmärrettävempiä kuin esim. varsinaiset juridiikan alan teokset. Mutta mikäli et ole lukenut aiemmin juridista tekstiä, niin tuo on normaalia eikä siitä kannata lannistua. Kun itse tutustuin ensimmäistä kertaa syvemmin juridiseen tekstiin abivuotenani lukiossa, niin en ymmärtänyt juuri mitään kirjoitetuista asioista.
Kun taas 2014 sain ensimmäisen kerran pääsykoekirjani eteeni, niin ensimmäisenä lukupäivänäni suurin osa asioista tuntuivat vaikeasti ymmärrettäviltä vaikkakin kyse oli pääsykoekirjasta ja aiheena oli hallinto-oikeus, mikä on yksi ehkä “helpoimpia” oikeudenaloja ymmärtää. Kevään aikana tulet kuitenkin lukemaan niin intensiivisesti pääsykoekirjoja, että tulet kyllä ymmärtämään melko nopeasti mitä niissä sanotaan ja pääset sisälle juridiseen tekstiin. Alussa ei pidä vain säikähtää sitä, jos teksti tuntuu hankalalta, sillä se tulee kyllä menemään nopeasti ohi ja esim. valmennukurssilla / minulta voi kysyä selkokielisempää versiota jostain hankalasta kohdasta.
Tsemppiä jo nyt kevääseen!
Lähtöpisteiden merkitys vaihtelee tiedekunnittain ja ellei Rollo ole tänä vuonna muuttanut käytäntöään, niin sinne lähtöpisteillä voi olla erittäin suurikin merkitys. Mutta vastaan nyt vain Helsingin ja Vaasan lähtöpisteiden merkityksen puolesta.
Lähtöpisteitä on voinut saada max. 32 pistettä, joten lähtöpisteiden merkitys selviää katsomalla viime vuosien yhteispistekiintiön pisterajoja. Viime vuonna yhteispistekiintiön pisteraja oli 61 eli mikäli olisit saanut täydet lähtöpisteet olisit tarvinnut pääsykokeesta vain 29 pistettä. Tätä voidaan verrata sitten koepistekiintiön rajaan, joka oli 36 pistettä (joka ikinen 36 pistettä kokeesta saanut on siis tullut hyväksytyksi lähtöpisteistä riippumatta). Toisin sanoen parhaimmilla mahdollisilla lähtöpisteillä olisi saanut viime vuonna anteeksi 7 pisteen verran itse kokeessa.
Täältä voi katsoa viime vuosien pääsykokeiden pisterajoja: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/index-uusi.html ja täältä lähtöpisteiden määräytymisestä: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2016/Hakuopas-2016.pdf
Näin voit itse laskea paljon erilaisilla lähtöpisteillä valintakokeessa voisi saada hyötyä. Fakta kuitenkin on se, että lähtöpisteistä hyötyäkseen tulee kirjoittaa melko hyvät paperit, mutta erinomaisilla papereilla voi saada monenkin pisteen edun. Koepistekiintiössäkin lähtöpisteillä voi olla poikkeuksellisesti merkitystä, mikäli tarpeeksi moni saa samat pisteet ja näistä valitaan sisäänpääsevät lähtöpisteiden perusteella.
Tiedän, että lähtöpisteiden merkitystä väkisinkin tulee mietittyä, mutta tähän sopii parhaiten fraasi “kirjoita ja unohda”, sillä pääsykokeisiin joudut joka tapauksessa lukemaan täysillä lähtöpisteistä huolimatta, sillä et voi mitenkään ennakoida saamaasi pistemäärää kokeesta ennakolta, joten rennosti ottamiselle ei ole varaa edes LLLL-papereilla. Lähtöpisteet tulevat sitten mahdollisesti avuksi kokeen jälkeen, jos olet tehnyt mokia kokeessa ja paikkaavat näitä pistemenetyksiä.
Keskity siis nyt kirjoituksiin täysillä ja sen jälkeen pääsykokeisiin vielä kahta kovempaa. Ylioppilaskirjoituksista voi olla (valitettavasti) hyötyä myös sisäänpääsyn jälkeen, kun haetaan ensimmäistä oman alan työpaikkaa ja jollakin pitää erottua muista hakijoista.
Papereille ei ole merkitystä ‑lausahdus tulee siitä, että vaikka hakijalla olisi kuinka hyvät paperit, niin se ei anna varaa höllätä pääsykoelukemisessa, koska on aivan mahdotonta arvioida oman lukemisensa perusteella minkälaisiin pisteisiin yltää. Eli hyvien papereiden hyöty tulee vasta kokeen jälkeen ja yhtä tosissaan on luettava kuin huonoilla papereilla. Tämä siis Helsingin osalta, uskaltaisin jopa väittää, että Rollossa erinomaisilla papereilla taitaa saada vielä suuremman edun, että tähän voisi olla ehkä varaa, mutta kuka olisi niin tyhmä, että lähtisi riskeeraamaan sisäänpääsyä lähtöpisteisiin tuudittautuen.
Itse keväällä 2014 valmistuessani lukiosta kirjoitin äidinkielen (B), lyhyen matematiikan (B), pitkän englannin © ja yhteiskuntaopin (A). En lukenut tuntiakaan ylppäreihin enkä muutenkaan opiskellut lukiossa, koska elin itse harhakäsityksessä, ettei papereilla missään tilanteessa olisi mitään merkitystä sisäänpääsyn kannalta. Tosin tuolloin vielä lähtöpisteissä katsottiin ruotsin ylppäritulosta, joten huonon ruotsin kielen taidon omaavana henkilönä luovuin ajatuksesta, että tavoittelisin erinomaisia lähtöpisteitä. Nykyäänhän ruotsia ei ole pakko kirjoittaa (Helsingissä) täysien lähtöpisteiden saamiseksi.
Ylppäreihin panostaminen kuitenkin kannattaa monista muistakin syistä kuin vain lähtöpisteiden takia, sillä niillä voi olla yllättävänkin paljon merkitystä (oman alan) työnhaussa, et sulje muita vaihtoehtoja pois, jos oikis ei kiinnostakaan, tulevaisuudessa ylppäreiden merkitys voi kasvaa sisäänpääsyssä sekä mikäli mielii ulkomaille esim. britteihin opiskelemaan oikeustiedettä, niin valinnat tehdään puhtaasti lukiomenestyksen perusteella.
Onkos minunlaisella nuorella mitään mahdollisuutta päästä oikeustieteisiin. Lähtökohtana se, että olen valmistunut lukiosta v2012, jonka jälkeen suorittanut jo yhden ammattikorkean. Nyt minusta tuntuu että tuo ammattikorkean suoritus on stigmana otsassani, sillä ensikertalaiskiintiöt ovat niin suuret. Haen Joensuuhun ensikertaa ja katsoin että koepistekiintiössä meitä ei ensikertalaisia valitaan vain NELJÄ?! tuntuu jo aika mahdottomalta, mutta minkäs teen kun olen tällainen “myöhäisherännyt” ikää vasta 23-vuotta, mutta tuntuu että tuo aikasempi fysioterapeutin tutkinto on pilannut kaiken! Lukio meni hyvin, mutta kirjoitukset penkin alle, C papereilla ei paljon juhlita. Onkohan mulla mitään toivoa enää? Ajattelin mennä Joensuussa pidettävälle Lex intensiivikurssille.
Ehdottomasti on! En lähtisi Joensuun tapauksessakaan murehtimaan ensikertalaisuudesta, sillä esim. Helsinkiin ei ollut mitään negatiivista vaikutusta viime vuonna olitko ensikertalainen vai et. Lisäksi Joensuuhun todellisuudessa on 10 paikkaa ei-ensikertalaisille, koska yhteispistekiintiönkin paikat tulee laskea mukaan. Kiintiötähän ei voi itse mitenkään valita ja se toimii aina hakijan eduksi. Yhteispistekiintiössäkin sisään pääseminen edellytää hyviä koepisteitä ja useimmiten yleensä erinomaisesti kokeessa menestyvät menevät huonoista lähtöpisteistä huolimatta yhteispistekiintiössä sisälle sen takia, että hakijat valitaan ensin em. kiintiön mukaan.
Lisäksi tulee muistaa, että tänä vuonna Joensuulla, Turulla ja Rovaniemellä on valintakoeyhteistyö eli voit hakea näihin kaikkiin ja teoriassa tulla hyväksytyksi näihin kaikkiin. Suosittelen siis laittamaan jokaisen oikiksen näistä hakuvaihtoehtoihin, mutta siinä järjestyksessä tietenkin mihin haluat eniten.
Kovin myöhässä et muutenkaan ole, sillä itse olen 22-vuotias, mutta “vasta” ensimmäisen vuoden opiskelija. Lisäksi taidan olla viime syksynä aloittaneiden ikäkeskiarvosta ns. nuoremmalla puolella tai juuri keskiarvon tuntumassa. Vaikka aiempi tutkintosi ei juuri vastaa oikeustieteen maisterin tutkintoa, niin sinulla on ainakin kokemusta korkeakouluopiskelusta, josta ei voi olla muuta kuin hyötyä hakemisessa kunhan vain hyödynnät sen oikein.
Lukiopapereilla voi olla jotain etua lähtöpisteiden takia, mutta yleensä sisään päässeet olisivat sisällä ilman lähtöpisteitäkin, sillä pääsykokeella on niin suuri merkitys. Itsekin kirjoitun ABCC ja mukavasti mentiin sisälle 🙂
Eli ehdottomasti lähdet hakemaan oikikseen, jos se on sitä mistä unelmoit ja haluat tehdä tulevaisuudessa työksesi! Kevät vaatii ahkeraa ja pitkäjänteistä puurtamista, mutta ei todellakaan mitään luonnonlahjakkuutta tai ällän papereita. Jos tulee jotain muuta kysyttävää hakemiseen liittyen, niin kysy ihmeessä täällä kommenteissa tai sähköpostitse ([email protected]).
Tsemppiä!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.