Kirjottaessani tämän blogisarjan ensimmäistä kirjoitusta ennustin hajoavani graduprosessiin ennemmin tai myöhemmin. Kovin kauaa ei tarvinnut ensimmäistä hajoamista odottaa, sillä tämä tapahtui jo projektiesseetä kirjoittaessa ? Avaan myöhemmin tässä kirjoituksessa, mikä on projektiessee ja mikä siinä aiheutti harmaita hiuksia.
Viime kirjoituksen lopussa mainitsin, että voisin tässä kirjoituksessa käydä läpi projektin ohjelmaa ja minkälainen opintosuunnitelmani on vuodelle 2021. Lähdetään siis perkaamaan näitä läpi!
Lue lisää: 44 § Gradupäiväkirja (#1) ja 45 § Gradupäiväkirja (#2)
Sopimusoikeuden projektin ohjelma
Kertauksena vielä, että Helsingin oikiksessa gradu sisältyy projektiin ja projekti sisältyy seuraavista osista:
- HowULearn-kysely HUL3 (0 op)
- Projektiseminaari (10 op)
- Projektitentti (10 op)
- Tutkielmatyötä tukevat kirjalliset työt (5 op)
- Valinnaiset opinnot (5 op)
- Syventävien opintojen tutkielma (30 op)
Projektin ohjaajan lähettämässä ohjelmassa ei ollut mainintaa HowULearn-kyselystä tai valinnaisista opinnoista, mutta ne tavallaan ovatkin irrallisia suorituksia tästä kokonaisuudesta.
Yliopiston sivujen mukaan “HowULearn-kysely tukee opiskelijan aktiivisuutta omista opinnoistaan ja antaa henkilökohtaista palautetta opiskelijalle opiskelun tueksi.” Tähän kohtaan on kyllä todettava, että kertaakaan en ole saanut minkäänlaista henkilökohtaista palautetta näistä kyselyistä eivätkä ne ole olleet opintojen suunnittelussa lainkaan hyödyksi. Onneksi kyselyt eivät ole olleet pitkiä, joten niistä ei ole ollut suuremmin vaivaa.
Käsitykseni mukaan projektin valinnaisten opinnot tulevat suoritetuksi melko helposti millä tahansa aihetta jotenkin liippaavalla kurssilla, joten olettaisin tämän suorituksen olevan jo hoidettu osaltani esimerkiksi tiedonhakukurssin suorittamisella.
Seminaarijaksot
Ensimmäinen seminaarijakso
Projekti lähti käyntiin jo tammikuussa projektiesseen kirjoittelulla, sillä sopimusoikeuden projektissa on viisi eri seminaarijaksoa, joista ensimmäinen jakso pidetään 15.2, 22.2., 1.3. ja 8.3. Nämä seminaaritapaamiset ovat noin neljän tunnin mittaisia. Ensimmäisessä seminaarijaksossa käsitellään osallistujien paritöinä tekemät seminaarityöt, joita siis kutsun projektiesseiksi. Saimme valmiin aihelistan, jossa oli 16 eri aihevaihtoehtoa:
- Pysyväksi tarkoitettu sopimus;
- Välityssopimuksen sopimusoikeudelliset erityispiirteet;
- Sähköistä kauppaa koskeva sopimusoikeudellinen sääntely;
- Lisä- ja muutostyöt rakennusurakassa;
- Takuuehdot kauppasopimuksissa;
- Kartellin osapuolen vahingonkorvausvastuu sopimuskumppania kohtaan;
- Vastuu tietokoneohjelman laadusta;
- Tietosuojaan liittyvä sopimusvapaus;
- Soft law ‑lähteet sopimusoikeudessa;
- Asianajotoimeksiantoon perustuva vastuu toimeksiantajaa kohtaan;
- Työntekijän kilpailukieltosopimusten sitovuus;
- Kuluttajansuoja rajat ylittävässä verkkokaupassa;
- Julkiseen hankintaan perustuvan sopimuksen syntyminen;
- Lentoyhtiön vastuun lennon viivästymisestä tai peruuntumisesta;
- Sopimuksen kohtuullistamisen merkitys kaupallisissa sopimuksissa; ja
- Olosuhteiden muutokset pitkäaikaisissa liikehuoneistojen vuokrasopimuksissa.
Projektissamme onkin 18 osallistujaa, joten ensimmäisessä seminaarijaksossa käsitellään yhteensä yhdeksän seminaarityötä. Olen boldannut listasta ne aiheet, jotka tulivat valituiksi. Itse halusin tehdä työn välityssopimuksista, sillä olen ollut jo pidempään kiinnostunut riidanratkaisusta. Tämän takia ajattelin, että työnhaunkin kannalta olisi hyvä, jos pystyn osoittamaan kiinnostusta riidanratkaisua kohtaan myös opintojeni kautta. Teimme parini – jota en ennestään tuntenut – kanssa seminaarityön aiheesta “Välityssopimuksen sopimusoikeudelliset erityispiirteet”.
Alussa mainitsemani hajoaminen tapahtui projektiesseetä kirjoittaessa, sillä esseen pituusedellytys oli noin 20 sivua, josta pitäisi pystyä pitämään suurin piirtein 30 minuutin alustus. Vaikka aihe oli mielenkiintoinen, on yksinkertaisesti myönnettävä, että motivaationi “ylimäärisiä” opintoja kohtaan on ollut laskussa jo useamman vuoden ajan. Minulla on myös yleensä tapana “kärsiä” kirjallisia töitä kirjottaessa kirjoittajan blokista, mikä yleensä johtaa siihen, että ajatus tekstin tuottamisesta tuntuu ylitsepääsemättömältä.
Omalla kohdallani olen huomannut, että paras apu tähän on vain kirjoittamisen aloittaminen: tärkeintä on tuottaa edes jonkinlaista tekstiä, vaikka sitten ranskalaisin viivoin. Liian helposti sitä yrittää kirjoittaa heti alusta lähtien täydellistä tekstiä, joka tietenkin on mahdotonta ja kynnys kirjoittamista kohtaan nousee. Nykyään aloitan blogikirjoituksetkin vain antamalla ajatuksen virrata välittämättä siitä, onko teksti kieliopillisesti täydellistä tai onko joku ilmaisu kömpelö. Kunhan saan rungon hahmoteltua ja alustavan tekstin tuotettua, voi tästä sitten siirtyä sen hiomiseen ?
En myöskään vaadi itseltäni, että kun istun koneen ääreen, minun tulisi työskennellä kerralla pitkään, vaan aloitan laittamalla ajastimen 15 minuutin päähän, jottei aloittaminen tunnu raskaalta tämänkään puolesta. Yleensä kun asetan rajan noin alas, huomaan 15 minuutin kohdalla päässeeni jo niin kovaan vauhtiin, että jatkan työskentelyä pidempään. Tärkeää vain on, että laitan häiriötekijät (lue puhelin) pois ja keskityn koko 15 minuutin ajan.
Projektiesseen deadline oli perjantaina 12.2., joten kirjallinen osuus siitä on ohi, mutta toki meidän tulee vielä esitellä aihettamme seminaaritapaamisessa.
Toinen seminaarijakso
Toinen seminaarijakso sisältää vain yhden tapaamisen, joka on 10.3. Tapaamisessa on tarkoitus käydä läpi projektiin osallistuvien graduaiheita, joten pyrin tuohon mennessä lyömään oma graduaiheen lukkoon ainakin yleisellä tasolla.
Olen tähän mennessä hahmotellut ja miettinyt mahdollisia graduaiheita, mutta sen oikean löytäminen on tuntunut vaikealta, sillä haluaisin graduaiheeni olevan jollain tavalla relevantti käytännön elämässä. Lisäksi koska haluan valmistumisen jälkeen työskennellä liikejuridiikan parissa, haluaisin aiheen olevan relevantti myös siltä osin. Olen myös miettinyt paljon urheilutoimialaan liittyvää aihetta, sillä kirjoitin notaarinikin urheilusopimuksista ja ainakin tiedän olevani intohimoinen siihen liittyvistä aiheista. Toistaiseksi olen kirjannut ylös itselleni seuraavia yleistason aiheita:
- M&A‑vakuutus;
- vakuutussopimukset ylipäänsä;
- sopimusperusteinen vahingonkorvaus;
- reklamaatio
- välityssopimus;
- managerointisopimus;
- myyjän virhevastuu yrityskaupoissa;
- vakioehdot;
- Material Adverse Effect ‑ehdot; ja
- vastuu sopimusketjussa
Joistakin aiheista minulla on joku vähän tarkempi tutkimuskysymys jo mietitty, mutta nyt kun projektiessee on valmis, täytyy minun perehtyä tarkemmin mahdollisiin aiheisiin ja selvittää löytyykö niistä joku mielenkiintoinen kysymys, jota ei olisi jo kaluttu täysin loppuun oikeuskirjallisuudessa. Esimerkiksi vakioehdoista on kirjoitettu hyvin paljon, joten siitä voi olla haastavaa keksiä uutta mielenkiintoista tutkimuskysymystä.
Kolmas seminaarijakso
Myös kolmannessa seminaarijaksossa on vain yksi tapaaminen (8.4.). Tuossa seminaaritapaamisessa on tarkoitus käydä keskustelua ennakkolukemisena olevista artikkeleista, jotka ovat:
- Luukkonen, Sijoittajan tietämisvelvollisuus, osa I, Lakimies 2018 s. 200–;
- Pönkä, Myötämyyntioikeus- ja myötämyyntivelvollisuuslausekkeista, Liikejuridiikka 2/2015 s. 86–; ja
- Wuolijoki, Sopimusrikkomuksen olennaisuus liikesopimuksissa, Lakimies 2016 s. 219–
Tosin jokaisen opiskelijan tarvitsee lukea näistä artikkeleista vain yksi ja tuon artikkelin pohjalta tulee kirjoittaa 6.4. mennessä 2–3 sivun mittainen essee, jossa pohditaan artikkelin aiheen rajausta, käytettyä metodia, aineistoa, kysymyksenasettelua ja tuloksia sekä muita mahdollisia artikkelista mieleen tulleita kysymyksiä. Tarkoituksena on selvästi harjaannuttaa enemmän tieteellisen kirjoittamisen teoreettista puolta, mikä kieltämättä ei ole kovin lähellä sydäntäni. Onneksi artikkeliaiheet ovat kuitenkin mielenkiintoisia ja tulen varmaan lukemaan näistä sopimusrikkomuksen olennaisuutta käsittelevän kirjoituksen.
Neljäs seminaarijakso
Neljännessä seminaarijaksossa on tarkoitus esitellä oman tutkielman dispositio ja keskeinen kysymyksenasettelu. Tieteellinen kirjoittaminen on täynnä tällaisia hienoja sivistyssanoja, joten googlasin varmuuden vuoksi disposition määritelmä. Kyse on siis tutkielman jäsennyksestä eli käytännössä sisällysluettelosta. Dispositioesitysten tarkoituksena on käydä läpi tutkielman keskeiset tutkimuskysymykset sekä tutkielman rakenne ja huomiota voi kiinnittää myös muun muassa tutkielman rajauksiin, lähdeaineistoon ja sisällöllisiin tuloksiin, jos niitä voidaan jo ennakoida.
Uskoisin, että kunhan saan päätettyä oman tutkielmakysymyksen tai ‑aiheen, syntyy alustava rakenne melko nopeasti, joten tätä seminaarijaksoa ei tarvitse sen kummemmin stressata. Ja tietenkin rakenne tulee elämään pitkin gradun kirjoittamista, joten sitäkään ei tarvitse murehtia, jossei rakenne tunnu täysin valmiilta. Dispositioesitys esitetään kuitenkin suullisesti ja ohjeistuksen mukaan sen kesto on noin 15–20 minuuttia.
Neljännen seminaarijakson tapaamiset ovat 19.5., 20.5., 26.5. ja 27.5.
Viides seminaarijakso
Viides seminaarijakso on viimeinen seminaarijakso ja se keskittyy valmistuneisiin tai valmistuviin tutkielmiin ja pidetään syyslukukaudella. Tuolloin osallistujat esittelevät tutkielmansa keskeiset tulokset ja toinen projektilainen toimii opponenttina eli käytännössä esittää huomioita työn sisällöstä, metodista ja lähdevalinnoista.
Ohjaajan mukaan yleensä kolmasosa projektin osallistujista on saanut gradun valmiiksi tähän mennessä eikä minunkaan alustavana tarkoituksena ole saattaa gradua loppuun vielä tuohon mennessä. Ellei tutkielma valmistu tähän seminaarijaksoon mennessä, on osallistujan huolehdittava siitä, että tutkielmasta on valmiina jokin vähintään 20 sivua käsittävä olennainen jakso, mutta esiteltävä jakso ei voi olla johdanto.
Muutenkin ohjaaja totesi ensimmäisessä seminaaritapaamisessa, ettei gradun valmistumiselle varsinaisesti ole takarajaa, joten kunhan selviän näistä alun kirjallisista töistä ja seminaaritapaamisista, on gradun tekemisessä aika vapaa aikataulu mikä on hyvä!
Projektitentti
Lisäksi projektiin kuuluu projektitentti, joka on kirjatentti, jossa ei saa käyttää lakikirjaa. Toki nyt korona-aikana projektitentti järjestetään sähköisesti ja myös lakikirjojen ja kaiken muun aineiston käyttäminen on ollut sallittua. Kävin katsomassa ensimmäisenä tenttipäivänä kysymykset ja kieltämättä tenttisin tämän mieluummin kirjatenttinä, jos se tarkoittaisi “normaalimpia”, substanssiin keskittyviä kysymyksiä. Nimittäin nyt mukana oli myös tieteellisen kirjoittamisen teoriaan liittyvä kysymys, johon en varmasti olisi osannut vastata, vaikka olisin yrittänyt. Tenttialue on aika laaja ja muistaakseni se lähenteli noin tuhatta sivua.
Projektitentin kirjallisuus
- Ville Pönkä — Osakassopimuksen tavoitteet ja voimassaolon hallinta (2008);
- Sakari Wuolijoki — Pankin neuvontavastuu (2009);
- Julia Ahlfors — Sopimuksen irtisanomiseen liitetyistä lojaliteettivelvoitteista (2019);
- Lars Hagmark — Urakoitsijan viivästysvastuu YSE 18 ja 25 §:n valossa (2019);
- Massimo Benedettell — Applying the UNIDROIT Principles in International Arbitration: An Exercise in Conflicts, sivut 653 — 686 (2016); ja
- Redfern and Hunter on International Arbitration, sivut 71 — 154 (2015)
Projektitentin (27.1.) tenttikysymykset
- Vertaa Pöngän ja Wuolijoen metodia ja lähdeaineiston käyttötapaa;
- Tiedon ja tiedonantovelvollisuuksien merkitys sopimusoikeudessa (eri tutkintovaatimuskohdat huomioon ottaen)
- Välityssopimusta koskevan oikeustilan ja doktriinin kehitys
Jälleen kerran alue on ihan mielenkiintoinen, etenkin kun siinä on mukana kaksi välimiesmenettelyä koskevaa kirjoitusta, mikä tukee osaltaan hieman DR-paikkojen hakemista ? Tämän lukukauden tenttipäivät ovat 27.1., 31.3. ja 16.6., ja alun perin tarkoituksenani oli tehdä tentti 31.3., mutta voi hyvin olla, että odotan koronatilanteen rauhoittumista, jotta pääsen tekemään tentin perinteisenä kirjatenttinä. Olen toki lukenut alueesta jo 2/6 teosta, mutta nimenomaan pidemmät teokset ovat vielä lukematta ja opintojen kanssa rauhallisesti ottaminen tuntuu tässä kohtaa oikealta ratkaisulta.
Opintosuunnitelmani vuodelle 2021
Yllä kävinkin jo osittain läpi suunnitelmaani, mutta valmistumiseni tiellä on enää tämä projekti. Nyt kevätlukukaudella aion hoitaa pakolliset seminaarijaksot pois alta sekä niihin liittyvät kirjalliset työt. Muutoin tarkoituksenani on aloittaa kevyesti gradun hahmottelu. Projektitentin todennäköisesti lykkään aikaisintaan kesäkuuhun enkä todennäköisesti suorita asianajotutkinnon kirjallista osuuttakaan nyt keväällä, vaikka aiemmin pidin sitä yhtenä vaihtoehtona.
Olen tällä hetkellä myös yhdellä prosessioikeuden valinnaisella kurssilla, mutta koska valinnaisen opintoni ovat jo täynnä, niin voi olla, etten lopulta päädy tekemään kurssia, koska motivaationi tuskin riittää siihen. En halua haalia liikaa tekemistä, sillä gradun lisäksi työskentelen osa-aikaisesti kolme kertaa viikossa. Lisäksi on mukavaa, että vapaa-aikaa löytyy myös blogille sun muulle, kuten squashin pelaamiselle, mikä on uusi harrastukseni ?
Tällä hetkellä suunnitelmani on valmistua kesään 2022 mennessä, jotta saan vielä opintolainahyvityksen, mutta tämän tarkempaa aikataulua en ole asettanut itselleni gradun suhteen. Nykyinen työsopimukseni on voimassa 31.8. asti, joten tulen kesän loppuun saakka työskentelemään vähintään osa-aikaisesti, joten en näe mitenkään realistiseksi kirjoittaa gradua valmiiksi ennen syksyn alkua.
Sen sijaan olen miettinyt, että syksyllä voisin vielä tehdä yhden kokoaikaisen harjoittelun, jos vain sopiva paikka osuu kohdalle, joten tuossa tapauksessa gradu ei tulisi valmistumaan vuoden loppuunkaan mennessä. Olen kuitenkin päättänyt varata kevätlukukauden 2022 kokonaan gradulle, mikäli se ei ole valmis, joten tuolloin viimeistään siirryn gradun pariin kokoaikaisesti. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten tilanne elää ja muuttuvatko suunnitelmani vuoden kuluessa ?
Lue lisää: 8 § Opiskelusuunnitelma vuodelle 2016
Lopuksi
Tässä lyhyesti projektini aikatauluista ja omista suunnitelmistani gradun suhteen. Toki tässä ollaan vielä alkuvaiheessa, minkä vuoksi kaikki on vielä aika auki, mutta eiköhän muun muassa aihe ja aikataulu ala selventymään pikkuhiljaa. Useampi kaverini on kanssa aloittanut graduprojektin, joten onkin hauska päästä vaihtamaan ajatuksia gradun laadinnasta pitkin projektia. Toki myös valtakunnallinen graduchat (esimerkiksi Discordissa) olisi hauska idea, jotta ajatuksia voisi vaihtaa muiden oikkareiden kanssa yli ainejärjestörajojen.
Valitettavasti tiedekunta ei ole vieläkään palannut minulle liittyen projektihaun tulosten tilastoihin, vaikka he lupasivat palata viimeistään tammikuun aikana. Laitoin perään muistutusviestiä, mutta epäilen vahvasti, ettei tiedekunta tule ikinä julkaisemaan projektien pisterajoja ja kaivattu läpinäkyvyys jää puuttumaan.
Miten sun graduprojekti on lähtenyt käyntiin tai mistä haluaisit kuulla seuraavassa Gradupäiväkirjan osassa? ?
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.