46 § Oikik­sen valin­ta­koe­kir­jo­jen aiheet

Vuo­si on vaih­tu­nut, mikä tar­koit­taa sitä, että myös oikeus­tie­teel­li­sen alan yhteis­va­lin­nan hakuai­ka (17.3. — 31.3.2021) lähes­tyy! Oikeustieteet.fi ‑sivus­ton mukaan valin­ta­koe­kir­jal­li­suus jul­kais­taan tänä vuon­na tors­tai­na 22.4. ja valin­ta­koe pide­tään maa­nan­tai­na 24.5.

Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa ei ole kui­ten­kaan tar­koi­tus käy­dä tar­kem­min läpi tule­van haku­ke­vään aika­tau­lu­ja tai tie­to­ja. Vii­me kevää­nä aika­tau­lu­ja ja haku­pro­ses­sia vei­vat­tiin useam­paan ker­taan koro­nan takia, joten jätän näi­den käsit­te­lyn myö­hem­pään kir­joi­tuk­seen, kun tule­vai­suu­teen voi luot­taa enemmän.

Toi­vot­ta­vas­ti haku­pro­ses­si ei oli­si tänä vuon­na yhtä seka­va ja epä­on­nis­tu­nut ja valin­ta­koe jär­jes­tet­täi­siin taas perin­tei­sel­lä taval­la. Tämän kevään jär­jes­te­lyis­tä pitäi­si tul­la lisä­tie­toa vii­meis­tään 16.3. yli­opis­to­jen reh­to­ri­neu­vos­to Uni­fin tie­dot­teen mukaan.

Sen sijaan täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa oli­si tar­koi­tus käy­dä läpi aiem­pien vuo­sien valin­ta­koe­kir­jo­jen aihei­ta ja luo­da pin­ta­raa­pai­su oikeu­de­na­la­jaot­te­luun. Lopuk­si saa­tan uskal­taa teh­dä myös täy­sin mutu­poh­jai­sen veik­kauk­sen tämän kevään valintakoekirjoista ?

Yhteis­va­lin­nan historiaa

On hyvä muis­taa, että oikis­ten väli­nen yhteis­va­lin­ta on vie­lä hyvin uusi jut­tu, sil­lä val­ta­kun­nal­li­nen yhteis­va­lin­ta otet­tiin käyt­töön vas­ta vuon­na 2018. Kai­kil­la oikik­sil­la on siis yhtei­nen ja sama valin­ta­koe­kir­jal­li­suus tänä kevää­nä käy­tös­sä nel­jät­tä kertaa.

Tätä ennen Turun, Itä-Suo­men ja Lapin yli­opis­tol­la oli käy­tös­sään yhteis­va­lin­ta ja sama valin­ta­koe­kir­jal­li­suus vuon­na 2017. Sen sijaan vuo­si­na 2014 — 2016 vain Turun ja Itä-Suo­men yli­opis­toil­la oli yhtei­nen valintakoe.

Val­ta­kun­nal­li­sen yhteis­va­lin­nan (2018 — 2020) valintakoekirjat

Val­ta­kun­nal­li­sen yhteis­va­lin­nan aika­na valin­ta­koe­kir­jal­li­suus on koos­tu­nut – joka vuo­si vaih­tu­vas­ta – kol­mes­ta valin­ta­koe­kir­jas­ta. Valin­ta­koe­kir­jal­li­suu­den sivu­mää­rä on ollut koko aika las­kusuun­nas­sa ja esi­mer­kik­si vuon­na 2020 luet­ta­via sivu­ja oli vain 317 eli noin 100 sivua per kir­ja. Nyky­ään valin­ta­koe­kir­jat ovat saa­ta­vil­la myös ilmai­sek­si säh­köi­si­nä ver­sioi­na, kun ennen valin­ta­koe­kir­jat oli­vat ostet­ta­va­na vain fyysisinä.

Esi­mer­kik­si minun hakies­sa Hel­sin­gin oikik­seen vuo­si­na 2014 — 2016, mak­soi­vat valin­ta­koe­kir­jat yhteen­sä muis­taak­se­ni 230 euroa (per vuo­si). Toi­saal­ta nyky­päi­vä­nä­kään fyy­si­set valin­ta­koe­kir­jat eivät ole hir­veäs­ti sen halvempia.

Alla ole­vien tau­lu­koi­den oikeu­de­na­la­jaot­te­lu ei ole mikään viral­li­nen, sil­lä mitään ehdo­ton­ta tai viral­lis­ta oikeu­de­na­la­jaot­te­lua ei var­si­nai­ses­ti edes ole. Oikeu­de­na­la-sarak­keen on tar­koi­tus täs­sä toi­mia osviit­taa anta­va­na tie­to­na ja esi­mer­kik­si jot­kut valin­ta­koe­kir­jat ovat sisäl­tä­neet usei­ta eri oikeu­de­na­lo­ja, jol­loin vali­na­koe­kir­jaa ei voi luo­ki­tel­la ehdot­to­mas­ti yhden oikeu­de­na­lan alle. Ker­ro kom­men­teis­sa, mitä miel­tä olet jaot­te­lus­ta ja kuu­lui­si­ko jokin valin­ta­koe­kir­ja mie­les­tä­si toi­sen oikeu­de­na­lan alle kuin mihin olen sen kirjannut ?

Vuo­si	Kir­jan nimi	Oikeu­de­na­la	Sivu­mää­rä
2020	Jul­ki­nen val­ta ja oikeusvaltio	hal­lin­to-oikeus	114
2020	Joh­da­tus yksityisoikeuteen	yksi­tyi­soi­keus	106
2020	Joh­da­tus oikeu­teen ja oikeu­del­li­seen ajatteluun	oikeu­den yleistieteet	97
2019	Joh­da­tus kuluttajaoikeuteen	kulut­ta­ja­oi­keus	94
2019	Joh­da­tus oikeu­del­li­sen rat­kai­sun teoriaan	oikeus­teo­ria	89
2019	Suo­men val­tio­sään­tö ja Euroo­pan unioni	val­tio­sään­tö­oi­keus	90
2018	Rikok­sen ja ran­gais­tuk­sen äärellä	riko­soi­keus	102
2018	Suo­mi ja Euroo­pan unio­nin sosi­aa­lioi­keu­del­li­nen sääntely	sosi­aa­lioi­keus	91
2018	Vel­voi­teoi­keu­den perusteet	vel­voi­teoi­keus	127

Kuten tau­lu­kos­ta huo­maa, ei yhteis­va­lin­nan aika­na ole ehti­nyt ole­maan hir­muis­ta aihei­den tois­tu­vuut­ta pois lukien vel­voi­teoi­keus, jota käsi­tel­tiin myös vuo­den 2020 valin­ta­koe­kir­jas­sa “Joh­da­tus yksi­tyi­soi­keu­teen”. On kui­ten­kin hyvä tie­dos­taa, että vaik­ka valin­ta­koe­kir­jat vaih­tu­vat vuo­sit­tain, on niis­sä aina osal­taan samaa asi­aa kuin edel­li­sen vuo­den kirjoissa.

Yleen­sä vähin­tään yhden valin­ta­koe­kir­jan alus­sa käsi­tel­lään esi­mer­kik­si oikeus­läh­deop­pia, joka tar­koit­taa muun muas­sa eri oikeus­läh­tei­den (lait, ase­tuk­set, esi­työt, oikeus­kir­jal­li­suus) sys­te­ma­ti­soin­tia eli jär­jes­te­lyä. Oikeus­läh­deo­pin perus­tei­den ymmär­tä­mi­nen on kriit­tis­tä oikik­seen hakies­sa, jon­ka takia useam­paa ker­taa hake­vat saa­vat pie­nen edun ensi ker­taa hake­viin näh­den. Useam­paa ker­taa hake­vien har­vem­min tar­vit­see paneu­tua eri­koi­sem­min valin­ta­koe­kir­jo­jen sivui­hin, jois­sa käsi­tel­lään oikeus­läh­deop­pia. Tosin kyse ei ole miten­kään val­ta­vas­ta edus­ta, sil­lä oikeu­den­läh­deop­pia käsi­tel­lään yleen­sä mak­si­mis­saan 20 sivun ver­ran, jos sitäkään.

Lue lisää: 37 § Kuin­ka opis­kel­la valintakokeeseen

Hel­sin­gin oikik­sen valintakoekirjat

Heti alkuun on hyvä mai­ni­ta, että täs­sä yhtey­des­sä “Hel­sin­gin oikis” käsit­tää molem­mat Hel­sin­gin yli­opis­ton oikeus­tie­tel­li­sen tie­de­kun­nan yksi­köt eli Hel­sin­gin ja Vaa­san. Molem­piin haet­tiin ennen yhteis­va­lin­taa samal­la valin­ta­ko­keel­la ja luet­tiin samo­ja valin­ta­koe­kir­jo­ja. Sen sijaan haku­lo­mak­keel­la saat­toi vali­ta vain toi­sen yksi­kön, joten sama­na haku­ke­vää­nä ei voi­nut hakea sekä Hel­sin­kiin että Vaasaan.

Vuo­des­ta 2006 alkaen Hel­sin­gin oikik­sen valin­ta­koe­kir­jo­ja oli aina kol­me per haku­ke­vät. Ennen vuot­ta 2006 valin­ta­koe­kir­jo­ja oli aina nel­jä. Alta löy­ty­väs­tä tau­lu­kos­ta löy­dät lis­tauk­sen Hel­sin­gin oikik­sen valin­ta­koe­kir­jois­ta vuo­des­ta 2010 eteen­päin. Olen käsi­tel­lyt van­has­sa blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa­ni myös tätä van­hem­pia valintakoekirjoja.

Lue lisää: 9 § Hel­sin­gin valin­ta­koe­kir­jo­jen veikkaus

Vuo­si	Valin­ta­koe­kir­jan nimi	Oikeu­de­na­la	Sivu­mää­rä
2017	Euroo­pan unio­nin oikeu­den peri­aat­teet ja perusvapaudet	euroop­pa­oi­keus	198
2017	Osa­keyh­tiö­oi­keu­den oppikirja	yhtei­sö­oi­keus	236
2017	Suo­ma­lai­sen sivii­lioi­keu­den juu­ret: esi­merk­ki­nä per­he- ja perintöoikeus	per­he- ja jäämistöoikeus	238
2016	Esi­neoi­keu­den alkeet	esi­neoi­keus	165
2016	Joh­da­tus viestintäoikeuteen	vies­tin­tä­oi­keus	219
2016	Vel­ka­vas­tuun toteut­ta­mi­nen luottoyhteiskunnassa	insol­vens­sioi­keus	208
2015	Joh­da­tus velvoiteoikeuteen	vel­voi­teoi­keus	200
2015	Perus­oi­keus­ju­ri­diik­ka	val­tio­sään­tö­oi­keus	113
2015	Riko­soi­keu­den peruskysymyksiä	riko­soi­keus	200
2014	Joh­da­tus hyvään hallintoon	hal­lin­to-oikeus	174
2014	Joh­da­tus immateriaalioikeuteen	imma­te­ri­aa­lioi­keus	200
2014	Oikeu­den rajoilla	oikeus­teo­ria	154
2013	Mitä on kon­teks­tu­aa­li­nen oikeushistoria?	oikeus­his­to­ria	183
2013	Vel­ka­vas­tuun toteut­ta­mi­nen luottoyhteiskunnassa	insol­vens­sioi­keus	216
2013	Vel­voi­teoi­keu­den perusteet	vel­voi­teoi­keus	118
2012	Oikeu­den ja lain­käy­tön teoria	oikeus­teo­ria	215
2012	Per­he- ja perin­tö­oi­keu­den alkeet	per­he- ja jäämistöoikeus	456
2012	Sivii­li­pro­ses­sin laillisuustakeita	pro­ses­sioi­keus	169
2011	Euroo­pan inte­graa­tio ja Euroo­pan unio­nin rakenteet	euroop­pa­oi­keus	244
2011	Joh­da­tus osakeyhtiöoikeuteen	yhtei­sö­oi­keus	308
2011	Oikeus hyvään hallintoon	hal­lin­to-oikeus	251
2010	Joh­da­tus velvoiteoikeuteen	vel­voi­teoi­keus	273
2010	Mak­su­ky­vyt­tö­myy­den oikeu­del­li­set ulottuvuudet	insol­vens­sioi­keus	177
2010	Riko­soi­keus 2010-luvulla	riko­soi­keus	187

Eten­kin vel­voi­teoi­keus, riko­soi­keus ja oikeus­his­to­ria oli­vat sel­lai­sia aihei­ta, jot­ka tois­tui­vat useas­ti valin­ta­koe­kir­jo­jen aihei­na 2000-luvul­la Hel­sin­gis­sä. Tähän on var­mas­ti osa­syy­nä se, että ne sovel­tu­vat parem­min oikis­ha­ki­joi­den luet­ta­vak­si kuin esi­mer­kik­si esi­neoi­keus, joka on todel­la moni­mut­kai­nen oikeudenala.

Turun, Itä-Suo­men ja Lapin oikik­sen valintakoekirjat

Ennen val­ta­kun­nal­li­seen yhteis­va­lin­taan siir­ty­mis­tä Turun, Itä-Suo­men ja Lapin oikik­sil­la oli vuon­na 2017 yhtei­nen valin­ta­koe ja sitä myö­tä myös yhtei­nen valin­ta­koe­kir­jal­li­suus. Tätä ennen vuo­si­na 2014 — 2016 vain Turun ja Itä-Suo­men yli­opis­tol­la oli yhtei­nen valin­ta­koe ja tätä aikai­sem­min kai­kil­la oikik­sil­la on ollut omat valin­ta­ko­keen­sa. Itä-Suo­men oikis on ollut siis sen perus­ta­mi­ses­ta asti (tai sii­tä läh­tien kun se sai tut­kin­non­an­to-oikeu­den ON- ja OTM-tut­kin­toi­hin) muka­na valintakoeyhteistyössä.

Vuo­si	Valin­ta­koe­kir­jan nimi	Oikeu­de­na­la	Sivu­mää­rä
2017	Perus­tei­ta panttioikeudesta	esi­neoi­keus	125
2017	Sivii­li­pro­ses­sin perusteet	pro­ses­sioi­keus	114
2017	Vahin­gon­kor­vausoi­keu­den ja sopi­musoi­keu­den perusteet	vel­voi­teoi­keus	84

Tätä ennen vuo­si­na 2013 — 2016 vain Turun ja Itä-Suo­men yli­opis­tol­la oli yhtei­nen valin­ta­koe ja tätä aikai­sem­min kai­kil­la oikik­sil­la on ollut omat valintakokeensa.

Vuo­si	Valin­ta­koe­kir­jan nimi	Oikeu­de­na­la	Sivu­mää­rä
2016	Joh­da­tus Euroo­pan Unio­nin oikeuteen	euroop­pa­oi­keus	126
2016	Rikos­vas­tuun perusteet	riko­soi­keus	218
2016	Varal­li­suu­den tuo­ton ja siir­ron verokohtelu	vero-oikeus	156
2015	Base­lin pankkisääntelystrategiat	pank­kioi­keus	270
2015	Inter­net Com­merce and Law	imma­te­ri­aa­lioi­keus	134
2015	Pro­ses­sioi­keu­den perusteet	pro­ses­sioi­keus	166
2014	Joh­da­tus euroop­pa­lai­seen energiaoikeuteen	ympä­ris­tö­oi­keus	136
2014	Näkö­kul­mia moni­tie­tei­seen ympäristöoikeuteen	ympä­ris­tö­oi­keus	173
2014	Suo­men tulovero-oikeus	vero-oikeus	191
2013	Hyvin­voin­ti­val­tio, kan­sa­lai­suus ja oikeudet	val­tio­sään­tö­oi­keus	110
2013	Jus­ti­tian hel­mois­sa. Näkö­kul­mia oikeushistoriaan	oikeus­his­to­ria	178
2013	Rikos­vas­tuun perusteet	riko­soi­keus	222
2013	Vir­he­vas­tuu kodin kaupassa	esi­neoi­keus	190

Kuten yllä ole­vas­ta tau­lu­kos­ta huo­maa, vuon­na 2013 Itä-Suo­men ja Turun valin­ta­ko­kee­seen luet­tiin poik­keuk­sel­li­ses­ti nel­jää valin­ta­koe­kir­jaa. Tätä ennen Turun valin­ta­koe­kir­jal­li­suus koos­tui pää­sään­töi­ses­ti aina kol­mes­ta kirjasta.

Lapin oikik­seen luet­tiin – ennen sen liit­ty­mis­tä yhteis­va­lin­taan – yleen­sä aina saman mas­sii­vi­sen yleis­teok­sen sisäl­tä­miä artik­ke­lei­ta. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa en käy läpi tar­kem­min Lapin oikik­sen artik­ke­lei­den tietoja.

Vuo­si	Valin­ta­koe­kir­jan nimi	Oikeu­de­na­la	Sivu­mää­rä
2012	Joh­da­tus pro­ses­sioi­keu­den perusteisiin	pro­ses­sioi­keus	160
2012	Osa­keyh­tiö­oi­keu­del­li­nen vahin­gon­kor­vaus ja muut oikeussuojakeinot	yhtei­sö­oi­keus	158
2012	Talous­ri­kol­li­suus ja sen kont­rol­li Suomessa	riko­soi­keus	142
2011	Ihmi­soi­keu­det, perus­oi­keu­det ja vas­tuul­li­nen yritystoiminta	val­tio­sään­tö­oi­keus	189
2011	Takaus­rii­ta	esi­neoi­keus	171
2011	Yri­ty­soi­keu­den perusteita	kaup­pa­oi­keus	200
2010	EU:n ympä­ris­tö­oi­keu­den perusteet	ympä­ris­tö­oi­keus	165
2010	Oikeu­del­li­sen ajat­te­lun perusteet	oikeus­teo­ria	304
2010	Rikos­vas­tuun perusteet	riko­soi­keus	195

Oikeu­de­na­la­jaot­te­lu

Olen yllä mer­kin­nyt jokai­sel­le valin­ta­koe­kir­jal­le oman oikeu­de­na­lan, mut­ta mitä oikeu­de­na­la tar­koit­taa? Jos nyt jäte­tään syväl­li­sem­pi mää­rit­te­ly ja filo­so­fioin­ti pois, voi­mas­sao­le­va oikeus voi­daan jakaa eri oikeu­de­na­loi­hin, jot­ka yleen­sä kes­kit­ty­vät yhteis­kun­nan eri loh­koi­hin. Mie­les­tä­ni oikeu­de­na­la­jaot­te­lu hel­pot­taa koko­nai­suu­den ymmär­tä­mis­tä, sil­lä voi­mas­sao­le­va oikeus on kuin pala­pe­li ja yksit­täi­set oikeu­de­na­lat sen pala­sia. Kun palo­ja yhdis­te­lee toi­siin­sa, on koko­nai­suu­den hah­mot­ta­mi­nen helpompaa.

Tar­koi­tuk­se­na­ni ei ole nyt selit­tää juur­ta jak­saen eri oikeu­de­na­lo­jen sisäl­töä tai piir­tei­tä, vaan ennem­min­kin antaa teil­le nopea kuvaus sii­tä, mitä eri oikeu­de­na­lo­ja teil­le voi tul­la vas­taan oikik­seen hakies­sa ja tämän jäl­keen opin­to­jen paris­sa. Jos haluat tutus­tua tar­kem­min johon­kin oikeu­de­na­laan, löy­dät kir­jas­tois­ta hel­pos­ti aihee­seen liit­ty­viä kir­jo­ja vain hake­mal­la kysei­sen oikeu­de­na­lan nimellä. 

Oikeu­de­na­la­jaot­te­luun ei ole mitään yhtä oike­aa vas­taus­ta, sil­lä oikeu­de­na­lo­jen rajat eivät ole kiveen hakat­tu­ja. Sama aihe voi peri­aat­tees­sa kuu­lua kah­den eri oikeu­de­na­lan alle. Ylä­ta­sol­la oikeu­de­na­lat voi­daan jakaa kol­meen eri ryhmään:

1. jul­ki­soi­keus;
2. yksi­tyi­soi­keus; ja
3. oikeu­den yleistieteet.

Jul­ki­soi­keus

Jul­ki­soi­keu­den pii­riin kuu­lu­vat yleen­sä ne oikeu­de­na­lat, jois­sa on vah­vas­ti läs­nä jul­ki­nen val­ta. Tämä tar­koit­taa tyy­pil­li­ses­ti sitä, että oikeu­de­na­lan sisäl­lä käsi­tel­lään sel­lai­sia suh­tei­ta, jois­sa toi­se­na osa­puo­le­na on val­tio tai joku muu jul­ki­sen val­lan käyt­tä­jä, kuten kun­ta tai KELA. Lisäk­si jul­ki­soi­keu­den pii­riin las­ke­taan yleen­sä myös sel­lai­set oikeu­de­na­lat, jois­sa kes­kiös­sä ovat yleis­tä tai jul­kis­ta etua pai­not­ta­vat näkö­koh­dat. Eten­kin täs­tä joh­tuen jul­kis- ja yksi­tyi­soi­keu­den voi usein kat­soa sekoit­tu­van ja mene­vän päällekkäin.

Tyy­pil­li­sim­piä jul­ki­soi­keu­del­li­sia oikeu­de­na­lo­ja ovat esimerkiksi

• euroop­pa­oi­keus
• hal­lin­to-oikeus
• kan­sain­vä­li­nen (julkis)oikeus
• pro­ses­sioi­keus
• riko­soi­keus
• val­tio­sään­tö­oi­keus
• vero-oikeus
• ympä­ris­tö­oi­keus

Yksi tyy­pil­li­nen jul­ki­soi­keu­del­li­nen oikeu­de­na­la on vero-oikeus, sil­lä sii­nä käsi­tel­lään vero­jen kerää­mis­tä esi­mer­kik­si valtiolle.

Yksi­tyi­soi­keus

Sen sijaan yksi­tyi­soi­keu­den läh­tö­koh­ta­na on, että molem­mat osa­puo­let ovat yksi­tyi­siä (esi­mer­kik­si ihmi­siä tai yri­tyk­siä). Yksi­tyi­soi­keus ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, ettei­kö jul­ki­nen val­ta voi­si olla oikeus­suh­teen osa­puo­le­na, sil­lä myös esi­mer­kik­si val­tio tekee “yksi­tyi­soi­keu­del­li­sia” sopi­muk­sia. Esi­mer­kik­si jos val­tio varaa pää­mi­nis­te­ril­le len­to­mat­kan Brys­se­liin, ei kysees­sä ole jul­ki­soi­keu­des­ta vain sen takia, että val­tio on sopi­muk­sen toi­se­na osa­puo­le­na. Yksi­tyi­soi­keu­del­le tyy­pil­lis­tä on vapaus: sinul­la on yksi­lö­nä esi­mer­kik­si läh­tö­koh­tai­ses­ti vapaus päät­tää sol­mit­ko esi­mer­kik­si tie­tyn­lai­sen sopi­muk­sen vai et.

Yksi­tyi­soi­keu­del­li­sia oikeu­de­na­lo­ja ovat esimerkiksi

• esi­neoi­keus
• euroop­pa­oi­keus
• imma­te­ri­aa­lioi­keus
• kan­sain­vä­li­nen yksityisoikeus
• kulut­ta­ja­oi­keus
• mark­ki­na­oi­keus
• per­he- ja jäämistöoikeus
• työ­oi­keus
• vel­voi­teoi­keus
• yhtei­sö­oi­keus

Imma­te­ri­aa­lioi­keu­des­sa käsi­tel­lään esi­mer­kik­si teki­jä­noi­keuk­siin, tava­ra­merk­kei­hin ja patent­tei­hin liit­ty­viä asioita.

Oikeu­den yleistieteet

Oikeu­den yleis­tie­teis­sä ei ole kes­kiös­sä voi­mas­sao­le­va oikeus, vaan niis­sä kat­so­taan oikeut­ta usein toi­sen tie­tee­na­lan sil­min. Oikeu­den yleis­tie­tei­siin voi­daan las­kea esimerkiksi

• kri­mi­no­lo­gia
• oikeus­his­to­ria
• oikeus­ling­vis­tiik­ka
• oikeus­so­sio­lo­gia
• oikeus­ta­lous­tie­de
• oikeus­teo­ria

Oikeus­his­to­rias­sa tut­ki­taan oikeu­den his­to­ri­aa eli aiem­min voi­mas­saol­lei­ta oikeus­jär­jes­tyk­siä ja ‑käy­tän­tö­jä.

Kan­nat­taa­ko van­ho­ja valin­ta­koe­kir­jo­ja lukea?

Usein haki­jat ovat hyvin innok­kai­ta luke­maan van­ho­ja valin­ta­koe­kir­jo­ja, vaik­ka se ei aina kan­na­ta. Suu­rin ongel­ma liit­tyy sii­hen, että valin­ta­koe­kir­jat vaih­tu­vat joka vuo­si ja valin­ta­ko­kees­sa tulee vas­ta­ta kysei­sen vuo­den valin­ta­koe­kir­jan tie­to­jen mukaan. Jos haki­ja läh­tee kovin innok­kaas­ti luke­maan van­ho­ja valin­ta­koe­kir­jo­ja, on täl­löin ris­ki­nä, että

• kir­jan tie­dot ovat vanhentuneita;
• van­han kir­jan kir­joit­ta­jan mie­li­pi­de poik­ke­aa haku­ke­vää­nä ole­van kir­jan kir­joit­ta­jan mie­li­pi­teis­tä; ja/tai
• van­has­sa kir­jas­sa oikeu­de­na­laa käsi­tel­lään laa­jem­min, jol­loin haki­ja saat­taa tuo­da vas­tauk­seen meneil­lään ole­van valin­ta­vuo­den valin­ta­koe­kir­jal­li­suu­teen ver­rat­tu­na ulko­puo­li­sia seikkoja.

Pai­no­tan edel­leen, että valin­ta­ko­kees­sa anne­taan pis­tei­tä vain sen vuo­den valin­ta­koe­kir­jo­jen tie­dois­ta eikä valin­ta­ko­kees­sa saa iki­nä lisä­pis­tei­tä kir­jo­jen ulko­puo­lis­ten asioi­den osaa­mi­ses­ta, vaik­ka ne liit­tyi­si­vät kuin­ka kysymykseen.

Toi­nen ongel­ma liit­tyy sii­hen, että moni inno­kas haki­ja saat­taa väsyt­tää itsen­sä jo ennen valin­ta­koe­ke­vät­tä ahke­ral­la luke­mi­sel­laan. Valin­ta­koe­ke­vät on hyvin inten­sii­vi­nen pät­kä, jol­loin läh­tö­koh­tai­ses­ti valin­ta­ko­kee­seen opis­kel­laan täy­si­päi­väi­ses­ti. On äärim­mäi­sen tär­ke­ää, että haki­ja jak­sai­si lukea koko lukua­jan, min­kä takia on hyvä kerä­tä ener­gi­aa säästöön.

Lue lisää: 36 § Kuin­ka val­mis­tau­tua pääsykoekevääseen

Toki van­ho­jen valin­ta­koe­kir­jo­jen luke­mi­ses­ta on myös hyö­tyä, jos sen osaa teh­dä edel­lä mai­ni­tut sei­kat sil­mäl­lä pitäen. Van­ho­ja kir­jo­ja luke­mal­la saat kos­ke­tuk­sen juri­di­seen teks­tiin ja sii­hen, mikä sinua odot­taa haku­ke­vää­nä. Lisäk­si kuten alus­sa sanoin, tois­tu­vat valin­ta­koe­kir­jo­jen alus­sa usein samat asiat oikeus­läh­deo­pis­ta, joten voit saa­da hyvin pie­nen varas­läh­dön luku-urakkaan.

Mie­les­tä­ni paras hyö­ty, min­kä van­ho­jen valin­ta­koe­kir­jo­jen luke­mi­ses­ta voi saa­da, on juri­di­seen teks­tiin tot­tu­mi­nen ja juri­dii­kan perus­tei­den ymmär­tä­mi­nen, mikä ei siis tar­koi­ta eri oikeu­de­na­lo­jen sisäl­lön ymmär­tä­mis­tä. Uusil­le ja mik­sei van­hoil­le­kin haki­joil­le suo­sit­te­len vuon­na 2019 valin­ta­koe­kir­ja­na ollut­ta “Joh­da­tus oikeu­del­li­sen rat­kai­sun teo­ri­aan” ‑kir­jaa. Kir­ja antaa todel­la hyvän poh­jan oikeu­del­li­ses­ta rat­kai­su­toi­min­nas­ta (vas­taus­tek­nii­kan kan­nal­ta oleel­lis­ta), oikeus­läh­deo­pis­ta ja tul­kin­ta-opeis­ta, joten saat var­mas­ti hyvän yleis­tie­tä­myk­sen oikik­seen hake­mis­ta varten.

Lue lisää: 39 § Oikeus­tie­teel­li­sen alan vastaustekniikka

Lopuk­si

Tänä vuon­na en viit­si läh­teä veik­kaa­maan mah­dol­li­sia valin­ta­koe­kir­ja-aihei­ta, sil­lä yhteis­va­lin­taa ei ole vie­lä jär­jes­tet­ty kovin mone­na vuo­te­na. Jos oli­sin nyt haki­ja­na ja sai­sin vali­ta yhden yksi­tyi­soi­keu­del­li­sen, yhden jul­ki­soi­keu­del­li­sen ja yhden oikeu­den yleis­tie­tei­tä käsit­te­le­vän kir­jan, näyt­täi­si valin­ta­koe­kir­jal­li­suu­te­ni tältä: 

• jul­ki­soi­keus: pro­ses­sioi­keus
• yksi­tyi­soi­keus: vel­voi­teoi­keus
• oikeu­den yleis­tie­teet: oikeus­ta­lous­tie­de

Pro­ses­sioi­keu­den valit­si­sin puh­taas­ti oppi­mi­sen takia, sil­lä olen vii­me aikoi­na kiin­nos­tu­nut enem­män ja enem­män rii­dan­rat­kai­sus­ta ja pro­ses­saa­mi­ses­ta, mut­ta koen, että pro­ses­sioi­keu­den osaa­mi­ses­sa oli­si vie­lä pal­jon­kin kehi­tet­tä­vää. Vel­voi­teoi­keus on taas yksi lem­pioi­keu­de­na­lois­ta­ni, sil­lä se sisäl­tää sopi­musoi­keu­den, joten vel­voi­teoi­keut­ta lukies­sa oli­sin var­maan yksi­tyi­soi­keu­den oikeu­de­na­lois­ta eni­ten muka­vuusa­lu­eel­la­ni. Oikeus­ta­lous­tie­de on taas täy­sin vil­li kort­ti, sil­lä en ole iki­nä opis­kel­lut tai muu­ten­kaan pereh­ty­nyt siihen.

Jos sai­sit vali­ta tämän kevään valin­ta­koe­kir­ja-aiheet, mit­kä ne oli­si­vat ja mik­si? ? Ker­ro kom­men­teis­sa tai lii­ty oikis­ha­ki­joil­le tar­koi­tet­tuun Face­book-ryh­mään ja osal­lis­tu kes­kus­te­luun! Etusi­vun oikeas­ta reu­nas­ta (ei vali­tet­ta­vas­ti käy­tös­sä mobii­li­nä­ky­mäs­sä) löy­tyy myös tähän tee­maan liit­tyen uusi kyse­ly kos­kien lempioikeudenalaasi. 

Seu­raa tai ota yhteyttä!

• Blo­gin Face­book-sivu
  • Tyk­kää blo­gin Face­book-sivus­ta ja pysyt myös tätä kaut­ta ajan­ta­sal­la uusis­ta blogikirjoituksista!

• Face­book-ryh­mä oikeus­tie­teel­li­ses­tä kiinnostuneille
  • Ryh­mä on tar­koi­tet­tu kai­kil­le oikik­seen hake­vil­le tai sii­tä kiin­nos­tu­neil­le, jos­sa voit kes­kus­tel­la kai­kes­ta hake­mi­seen liit­ty­väs­tä tai esi­mer­kik­si väli­vuo­den hyödyntämisestä.

• Säh­kö­pos­ti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
  • Minul­le voi vapaas­ti lait­taa kysy­myk­siä blo­giai­hei­siin liit­ty­vis­tä jutuis­ta tai pyy­tää apua, jos joku muu asia mietityttää.

• Twit­ter: @IiroRuolahti
  • Twiit­tai­len satun­nai­ses­ti eri­näi­sis­tä aiheis­ta, jon­ka lisäk­si re-twiit­taan usein itseä­ni kiin­nos­ta­via juttuja.

• Lin­ke­dIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Minut voi lisä­tä vapaas­ti kon­tak­tik­si, mut­ta hyväk­syn kon­tak­toin­ti­pyyn­tö­jä aina hie­man vaih­te­le­vas­ti riip­puen sii­tä tun­nen­ko kysei­sen hen­ki­lön. Con­tact-pyyn­nön yhtey­des­sä kan­nat­taa kir­joit­taa, että löy­sit pro­fii­li­ni blo­gin kaut­ta, jol­loin osaan hyväk­syä pyynnön.

• Yhtey­den­ot­to- ja palautelomake
  • Jos toi­vot vas­taus­ta yhtey­den­ot­too­si, muis­ta jät­tää lomak­kee­seen sähköpostiosoitteesi.

• You­Tu­be: Iiro Ruo­lah­ti
  • Kana­val­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä podcast-jak­so kos­kien opis­ke­li­joi­den asumistukea.