Mielestäni työnhausta ei ole juurikaan kirjoitettu oikkarin näkökulmasta ja koska kävin kuukausi sitten jälleen läpi työnhakurumban, olisi mukava jakaa omia kokemuksia ja vinkkejä teille. Haluaisin etenkin näissä työnhakuun liittyvissä kirjoituksissa muistuttaa, että kirjoitukseni edustavat vain minun näkemyksiäni. Kirjoitan tässä ja tulevissa osissa monesta eri aiheesta, joihin ei ole mitään absoluuttista totuutta, mutta koitan parhaani mukaan pohtia eri näkökulmia. Toivottavasti aihe herättää kommentteja ja keskustelua, sillä olisi mukava kuulla myös teidän mielipiteitänne!
Aloitin opinnot tiedekunnassa syksyllä 2016 ja reilussa kolmessa vuodessa olen lähettänyt vajaat 150 työhakemusta oman alan harjoittelupaikkoihin ja olen ollut noin 15 haastattelussa. Jos en laske mukaan ennen oikista suorittamiani työkokeiluja vakuutusoikeudessa sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastossa, olen ollut kolmessa eri työpaikassa:
- Opettajien työttömyyskassassa;
- tšekkiläisessä asianajotoimistossa (kahden viikon työharjoittelu STEP-ohjelman kautta); ja viimeisimpänä
- FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnassa.
Veikkaan, että hakemusmääräni on huomattavasti korkeampi kuin keskiverto-oikkarilla, sillä hain todella matalalla kynnyksellä alkuvaiheessa töitä ja halusin maksimoida mahdollisuuteni harjoittelupaikkaan. Osaksi taas korkea määrä selittyy sillä, että hakemusasiakirjani eivät olleet alkuvaiheessa kovinkaan hyviä. Tämän kolmen vuoden aikana olen kuitenkin oppinut paljon työnhausta, niin itse hakemisen kautta kuin juristien ja HR-ammattilaisten kanssa keskustelemalla.
Opiskeluaikaisen työkokemuksen merkitys
Vaikka lakimiesten työttömyysprosentti on tällä hetkellä melko matala (noin 2,8%), koen että opiskeluaikainen työkokemus helpottaa työn saamista valmistumisen jälkeen. Opiskeluaikaisella työkokemuksella saat jalkaa oven väliin ja pääset näkemään eri työpaikkoja käytännössä. Tämä helpottaa hahmottamaan sitä, mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen työksesi. Työskentely tuo lisäksi hyvää vastapainoa teoreettiselle opiskelulle, kun luetut asiat voi yhdistää käytäntöön.
Riippumatta siitä, oletko suoraan lukiosta oikikseen päässyt vai hieman vanhempi opiskelija, suosittelen priorisoimaan työkokemuksen hankkimisen nopean valmistumisen edelle. Toki jos sinulla on selkeä ja varma suunnitelma siitä, mitä aiot tehdä valmistumisen jälkeen, go for it, mutta muussa tapauksessa ei haittaa ollenkaan, jos valmistuminen venyy työharjoittelun takia. On parempi valmistua hitaammin työkokemuksen kanssa kuin nopeasti ilman työkokemusta. Oman deadlineni valmistumiselle olen asettanut kesälle 2022, jolloin minun on vielä mahdollista saada opintolainahyvitys.
Missä kaikkialla oikkari voi työskennellä?
Jos puhutaan “oman alan työpaikoista”, on oikkarilla hyvin monipuoliset opiskeluaikaiset mahdollisuudet työllistyä. Vaikka alkuun saattaa jäädä käsitys, että harjoittelupaikkoja on tarjolla vain isoissa asianajotoimistoissa, on todellisuudessa tarjontaa paljon runsaammin. Harhaluulo oman alan harjoittelupaikkojen rajallisuudesta syntynee siitä, että muut toimijat kuin suurimmat asianajotoimistot eivät markkinoi yhtä tehokkaasti itseään opiskelijoille.
Alla on esimerkinomainen listaus erilaisista vaihtoehdoista, joissa oikkari voi työskennellä, jotta saat alustavan käsityksen mahdollisuuksistasi oikkarina.
Yksityinen sektori
- suuret asianajotoimistot (erilaisia harjoitteluohjelmia eri vaiheessa oleville oikkareille)
- keskikokoiset asianajotoimistot (harjoitteluohjelmien sisältö voi olla hieman liukuvampi suuriin toimistoihin verrattuna)
- pienet asianajotoimistot (työtehtävät voivat olla mitä tahansa sihteerin töistä juridisiin tehtäviin jo alkuvaiheen opiskelijalla)
- lakiasiaintoimistot
- pörssiyhtiöt (valitse “Main Market” tai “First North GM”, jonka jälkeen “HEL” ja näet Helsingin pörssiin listatut yritykset. Sivulla saattaa olla oletuksena valinta kohdassa “Large Cap”, joten valitse Segment-kohdasta myös Mid Cap ja Small Cap, jottei tuloksista jää uupumaan pienempiä, Helsingin pörssiin listattuja, yhtiöitä.)
- pk-yritykset
- vakuutusyhtiöt
- pankit
- tilintarkastus- ja konsulttiyhtiöt
- perintäyhtiöt
Julkinen sektori
- valtion virastot
- ministeriöt
- kunnat
- tuomioistuimet
- syyttäjälaitos
- ulosottoviranomaiset
- oikeusaputoimistot
Kolmas sektori ja muut
- ammattiliitot ja työmarkkinajärjestöt
- etujärjestöt
- työttömyyskassat
- muut yhteisöt
- yliopistot
Missä vaiheessa töihin?
Vaikka opiskeluaikainen työkokemus on tärkeää, on sinulla useampi vuosi aikaa hankkia sitä. Tietyllä tasolla jopa kannustan keskittymään vähintään ensimmäisen lukukauden tai ‑vuoden ajan opiskeluelämästä nauttimiseen. Tämä on kuitenkin makuasia, mutta tietenkin mitä aikaisemmin työnhaun aloittaa, sitä enemmän mahdollisuuksia harjoittelupaikan saamiseen on. Varsinkin kesät ovat otollista aikaa työskentelylle, sillä harjoittelupaikkoja on enemmän tarjolla, vaikkakin myös hakijoita on tällöin enemmän. Lisäksi kesällä ei pääsääntöisesti ole opintoja, mikä jättää aikaa työnteolle.
Kaikki työkokemus on aidosti arvokasta, mutta oman alan työnhakua on turha lykätä ajatuksella, ettet ole vielä osaamisen puolesta valmis siihen. Kyse on loppujen lopuksi harjoittelusta työhön, jolloin tarkoituksena on nimenomaan oppia. Virheitä sattuu jokaiselle, mutta itse ajattelen ainakin, että virheet on parempi tehdä opiskelijana kuin valmistuneena juristina. Työtehtävien haastavuus tietenkin riippuu työpaikasta, mutta mahdollisia haastavia tehtäviä on turha pelätä: tällöinhän sinulla on vain mahdollisuus oppia uutta!
Mistä etsiä työpaikkoja?
Kun koet, että on aika aloittaa työpaikan metsästys, kysymys kuuluu, mistä löydät juridiikan alan työpaikat opiskelijoille? Työpaikkojen etsimiseen on useampia eri sivuja ja tapoja, kuten
- Paragraaffin Oikkaripörssi
- Rekrynet
- Valtiolle.fi
- Juridiikan nuoret ammattilaiset / Juridiikan uramahdollisuudet
- LakimiesRekrytointi (vaatii kirjautumisen jäsentilille)
- ELSA:n STEP-paikat
- Avoimet työhakemukset
- LinkedIn
- Suhteet
Oikkaripörssi
Tällä hetkellä kätevin paikka etsiä juridiikan alan harjoittelupaikkoja on Paragraaffin Oikkaripörssi, vaikkakin aktiivinen työnhakija hyödyntää useampaa edellä listattua sivua. Paragraaffi on paras paikka yksityisen sektorin ja etenkin asianajotoimistojen tarjoamien harjoittelupaikkojen löytämiseen, mikä johtuu osaksi siitä, että Paragraaffi tekee tiivistä yhteistyötä eri asianajotoimistojen kanssa. Oikkaripörssissä ei valitettavasti pysty tilaamaan esimerkiksi sähköpostikoostetta uusista työpaikoista, joten itselle on tullut tavaksi käydä aktiivisesti Oikkaripörssin paikat läpi uusien työpaikkailmoitusten bongaamiseksi. Toinen vaihtoehto on seurata Paragraaffia jossakin sosiaalisessa mediassa, sillä he ilmoittavat uusista paikoista aina siellä.
Paragraaffin sivuilla voi myös tutustua osaan työnantajista, jotka tarjoavat harjoittelumahdollisuuksia oikkareille. Lisäksi heillä on sivustolla CV-pankki, johon voi jättää oman CV:n avoimena hakemuksena avautuvia työpaikkoja varten. Olen joskus aikoinaan ladannut tuonne oman CV:ni, mutta en osaa sanoa palvelusta tarkemmin, sillä CV:ni oli tuolloin melko heikko enkä saanut palvelun kautta yhteydenottoja potentiaalisista työpaikoista.
Rekrynet
Toinen hyvä sivusto uusien työpaikkojen etsimiseen on Aarresaaren Rekrynet. Kokemuksen perusteella sanoisin, että Rekrynetissä työpaikkailmoitukset ovat useammin julkisen sektorin työpaikkoja, mutta sivustolta löytyy aika monipuolisesti myös muiden sektoreiden ilmoituksia, sillä ilmoittaminen on työnantajalle ilmaista.
Rekrynetissä kannattaa hyödyntää hakuvahtia ja koulutusalavalintaa: valitse koulutusalaksesi oikeustiede, millä rajaat työpaikkailmoitukset todennäköisemmin soveltuviin työpaikkoihin. Paikkavahdin tilaamalla saat joko päivittäin tai viikoittain listan uusista työpaikkailmoituksista jopa kolmen kuukauden ajan. Itselleen kannattaa kuitenkin asettaa muistutus hakuvahdin erääntymispäivästä, jotta muistat uusia sen ajoissa, ettei yksikään ilmoitus mene ohitsesi.
valtiolle.fi
Valtiolle.fi ‑sivusto on hyvä paikka löytää julkisen sektorin paikkoja, kuten valtion virastojen tarjoamia työpaikkoja. Tosin aivan kaikki julkisen sektorin avoimet paikat eivät tule tälle sivustolle, joten työpaikan etsintää on hyvä täydentää ainakin Oikkaripörssillä ja Rekrynetillä. Myös valtiolle.fi ‑sivustolla on mahdollista asettaa hakuvahti.
Juridiikan nuoret ammattilaiset / Juridiikan uramahdollisuudet
Kyseiset Facebook-sivut julkaisevat vaihtelevasti myös opiskelijoille sopivia työpaikkoja, mutta miinuspuolena näissä sivuissa on jatkuva “turhien” uutisten ja artikkelien määrä, sillä ainakin itse haluaisin yksinkertaisesti vain julkaisuja uusista työpaikoista ilman, että ne hautautuvat kaiken muun keskelle.
LakimiesRekrytointi
Rehellisesti sanottuna LakimiesRekrytoinnissa on hyvin minimaalisesti tarjolla oikkarille soveltuvia paikkoja, sillä se on tarkoitettu lakimiesten rekrytointikanavaksi. Opintojen alkuvaiheessa, kun olin erittäin aktiivinen työpaikkojen etsimisen suhteen, kävin säännöllisesti myös tällä sivustolla, mutta nykyään en lainkaan. Tosin sivuston etuna on, että siellä ilmoitettuihin paikkoihin tuskin on yhtä kovaa kilpailua kuin muissa sivustoissa julkaistuihin paikkoihin.
ELSA:n STEP-paikat
Yllä olevat sivut keskittyvät lähinnä Suomessa tarjolla oleviin paikkoihin (pl. Rekrynetissä on välillä myös kansainvälisiä mahdollisuuksia), mutta ELSA:n STEP-paikat sen sijaan keskittyvät pelkästään kansainvälisiin harjoitteluihin. Palkkataso näissä harjoitteluissa ei ole kovinkaan korkea, mutta STEP-paikat ovat erinomainen mahdollisuus saada kansainvälistä työkokemusta.
Olin itse STEP-harjoittelussa tšekkiläisessä asianajotoimistossa kahden viikon ajan eikä minulla ole muuta kuin positiivista sanottavaa itse kokemuksesta. Harjoittelujakso oli sopivan lyhyt ja palkalla sain maksettua lennot kohteeseen ja pois sekä asumisen harjoittelun ajaksi, joten taloudellisesti reissu oli aika lailla +/- 0.
Hakemusjakso seuraaviin STEP-jaksoihin alkaa 18.11.2019!
Avoimet työhakemukset
Tiedän, että jo pelkästään edellä mainittujen sivujen seuraaminen ja niissä ilmoitettuihin työpaikkoihin hakeminen käy työstä, mutta tämän lisäksi kannattaa harkita avoimien työhakemusten lähettämistä. Avoimien työhakemusten lähettämisen etuna on, että alallamme on paljon piilotyöpaikkoja, sillä varsinkaan pienemmillä työnantajilla ei ole resursseja käydä läpi raskasta julkista rekryprosessia.
Hyviä kohteita avoimille työhakemuksille ovat etenkin lakiasiain- ja asianajotoimistot, mutta miksei myös pörssiyhtiöt ja keskikokoiset yrityksetkin. Jos sinulla on haaveena työskennellä jossain tietyssä yrityksessä tai tiettyjen asioiden parissa, on turha jäädä istumaan ja odottamaan julkiseen hakuun tulevia paikkoja, jolloin joudut kilpailemaan kymmenien muiden hakijoiden kanssa. Sen sijaan avoimilla hakemuksilla voit vähentää kilpailijoiden määrää ja erottua joukosta.
Jo pelkästään googlaamalla pääsee alkuun, mutta mikäli sinulla on mielessäsi esimerkiksi tietty oikeudenala, jonka parissa haluaisit työskennellä, on hyvä kikka käyttää Asianajajaliiton Löydä asianajaja ‑hakupalvelua. Sen avulla voit etsiä toimistoja, jotka tarjoavat tietyn oikeudenalan palveluja ja löytää itsellesi potentiaalisen työnantajan.
Avoimien työhakemusten lähettelyssä kannattaa varautua siihen, ettei yritysten vastausprosentti ole kovinkaan korkea tai aktiivinen, mutta aina kannattaa kokeilla! Itse asiassa sain vuosi sitten tällä tavalla työhaastattelun erääseen minua kiinnostavaan asianajotoimistoon, johon valitettavasti en päässyt lähestyvän opiskelijavaihdon takia. Jäin kuitenkin työnantajan mieleen ja olen ollut myöhemmin yhteydessä mahdollisten avautuvien työpaikkojen osalta, joten ikinä ei tiedä, vaikka päätyisin lopulta tällä tavalla kyseiseen toimistoon harjoitteluun 🙂
Olen suosinut sähköpostilla lähestymistä, missä olen lähettänyt pelkästään CV:ni sekä lyhyen saateviestin, jossa olen tiedustellut työmahdollisuuksista kyseisessä yrityksessä. Joku toinen saattaisi soittaa vielä työnantajan perään, mutta olen oman sekä yrityksen ajankäytön puolesta päätynyt siihen, että sähköposti CV:n kera riittää.

Lue lisää: 33 § Oikkarin työnhaku: CV:n rakentaminen sekä kokemuksen kerryttäminen
LinkedIn
LinkedIn on myös hyvä väylä varsinkin kansainvälisten työmahdollisuuksien seuraamiseen, vaikka algoritmi ei aina tarjoa täysin sopivia paikkoja ja työpaikkailmoitusten määrä on valtava. Itse käytän LinkedIniä työnhaussa myös siten, että tykkään tutustua muiden (oikkareiden) työkokemuksiin, jos saisin sieltä inspiraatiota potentiaalisista työnantajista tai haluan lisätietoa jonkin työpaikan työtehtävistä.
Suhteet
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä ovat ammatilliset sekä sosiaaliset suhteet. Olen itse päässyt muutamaan työhaastatteluun suhteiden kautta ja olen myös itse suositellut ystäviäni edellisille työnantajille. Lisäksi jos tiedän, että joku ystäväni etsii ylipäänsä töitä tai tietyntyyppistä työtä, olen tietenkin sopivan työpaikkailmoituksen tullessa vastaan linkannut sen hänelle.
Suhteiden käyttämisessä kannattaa kuitenkin muistaa käytöstavat: en lähtisi pyytämään suosittelua henkilöltä, jonka kanssa olet vaihtanut vain muutaman sanan ja tämän jälkeen “verkostoitunut” LinkedInissä. Muista myös, että tietyllä tavalla suosittelija laittaa oman maineensa peliin suositellessaan sinua, joten muista kiittää suosittelijaa ja ole rehellinen hänelle osaamisestasi. Itse suosittelen tästä syystä korkealla kynnyksellä, mutta kerron toki edellisistä työkokemuksistani mielelläni myös tuntemattomille, sillä työpaikkailmoituksesta ei kuitenkaan käy aina ilmi kaikki mahdollinen.
Havaitsen kuitenkin ehkä hieman turhaa ujostelua opiskelijoiden keskuudessa sen suhteen, ettei meneillään olevasta työnhausta haluta kertoa edes kaverille, vaikka häneltä voisi kysyä ainakin vinkkejä työhaastatteluun tai tarkemmin työnkuvasta. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että työnhaku halutaan pitää omana tietona mahdollisen “epäonnistumisen” vuoksi. Mutta so what, sillä jokainen tietää, ettei työpaikan saaminen ole varma nakki, ja mitä oikeasti menetät siinä, jos kerrot kaverillesi työnhausta? Todennäköisesti hän auttaa mielellään ja mikäli et saa paikkaa, teidän molempien elämä jatkuu normaalisti 🙂 Sama pätee myös tuntemattomalta kyselyyn. Saat varmempaa tietoa sinua kiinnostavasta työpaikasta esimerkiksi LinkedInin kautta viestiä laittaessasi kuin Jodelissa. Kunhan vain muistaa normaalit käytöstavat.
Millä perusteella valita haettava paikka?
Loppujen lopuksi harjoittelupaikkoja on tarjolla hyvin paljon, jos hyödyntää suurinta osaa aiemmin mainituista sivustoista ja tavoista etsiä paikkoja.
Älä nirsoile!
Oikkarin arki on kiireistä ja hakemusten lähettäminen on aidosti aikaa vievää puuhaa, joten millä perusteella sitten valitsisi haettavat paikat? Alkuvaiheen opiskelijoille ja opiskelijoille, joilla ei ole vielä oman alan työkokemusta, suosittelisin hakemaan avoimin mielin eri paikkoja, jotta urallaan pääsee alkuun. Vaikka et pääsisi juuri siihen unelmaharjoitteluusi, niin jokaisesta harjoittelusta on hyötyä ja voit oppia paljon, jos vain asennoidut oikein. Tein itse toisena opiskeluvuotenani sen virheen, että en halunnut enää hakea junior trainee ‑tason paikkoja, sillä koin, että olin jo sen verran pitkällä opinnoissani, että minun kuuluisi tehdä jotain haastavampaa. No arvata saattaa, etten saanut näitä haastavampia positioita tai muitakaan paikkoja useampaan kuukauteen, jolloin alkoi harmittamaan, etten ollut hakenut myös muita niin sanotusti alemman tason paikkoja.
Toki nyt opinnoissa pidemmällä olevana ja viisaampana sitä ymmärtää, että toimin tuolloin typerästi. Vaikka esimerkiksi isossa toimistossa junior traineen tehtävät keskittyvät lähinnä toimiston rutiinitehtäviin, on se lopulta erinomainen kokemus, sillä
- saat jalkasi oven väliin;
- pääset näkemään ja ymmärtämään asianajotoimiston arkea; sekä
- jos olet ahkera ja oma-aloitteinen, niin mikä estää, ettetkö voisi yrittää päästä mukaan myös haastavampiin tehtäviin?
Tutustu työnantajiin
Hakemuksessa olisi hyvä pystyä perustelemaan, miksi haluat juuri tiettyyn yritykseen töihin, mikä voi olla hankalaa, jos yrityksestä ei tiedä enempää kuin mitä heidän nettisivuillaan lukee. Jos käytän esimerkkinä suuria asianajotoimistoja, voin sanoa rehellisesti, etteivät suuret toimistot minun silmissäni eroa juurikaan toisistaan. Toki toimistojen sivuilla saattaa lukea erilaisista arvoista ja markkinoinnissa käytetään erilaisia hashtageja, mutta ajoittain nämä tuntuvat samanlaiselta ympäripyöreältä sanahelinältä kuin jos itse kirjoittaisin hakemukseeni, että olen ahkera ja iloinen työntekijä ilman, että perustelen väitettä sen erikoisemmin.
En tahdo “syyllistää” yrityksiä, sillä markkinoinnissa on vaikeaa erottautua. Tosiasia on kuitenkin, että työnantajissa on eroja, vaikkei se näkyisikään ulospäin. Suosittelisin osallistumaan erilaisiin excuihin, yritysvierailuihin ja tapahtumiin, joita yritykset järjestävät. Näin pääset tutustumaan eri työpaikkoihin ja kyselemään työnantajan edustajilta mielessäsi olevia kysymyksiä sekä saamaan paremman kuvan siitä, millainen yritys on työpaikkana ja sopisiko se sinulle.
Kokeile monipuolisesti!
Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, mutta itse näen, että opiskeluaikana kannattaa kartuttaa työkokemusta mahdollisimman monipuolisesti: kokeilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työskentelyä sekä erilaisia työtehtäviä. Opiskelijana sinun on helpompi vaihtaa työpaikkaa ja huolimatta siitä, mihin päädyt valmistumisen jälkeen, on tällaisesta monipuolisesta työkokemuksesta hyötyä. Olen itse päässyt näkemään jo esimerkiksi julkisella sektorilla työskentelyä sekä virastossa että tuomioistuimessa ja näin pystyn sanomaan, etten näe tällä hetkellä tulevaisuuttani julkisella sektorilla. Sen sijaan en ennen FINE:ssä työskentelyä tiennyt juuri vakuutusalasta mitään, mutta tuon työkokemuksen jälkeen en pidä yhtään mahdottomana ideana, että työskentelisin valmistumisen jälkeen tavalla tai toisella ainakin jossain määrin vakuutusasioiden kanssa. Toki sinulla voi olla vahva mielipide jo nyt siitä, missä haluat työskennellä valmistumisen jälkeen, mutta varsinkin, jos olet opintojen alkuvaiheessa, et voi yksinkertaisesti tietää kaikesta kaikkea. Siksi on hyvä kokeilla eri asioita, jotta voit tehdä valistuneemman ratkaisun valmistuttuasi.
Uskalla hakea!
Jos et hae, et voi saada paikkaa – yksinkertaista. Jos joku työpaikka kuulostaa mielenkiintoiselta, hae sitä rohkeasti äläkä välitä liikaa työpaikkailmoituksen vaatimuksista. Jos ilmoituksessa edellytetään vähintään 150 opintopistettä ja sinulla on 120 opintopistettä, voit aivan hyvin hakea tuota paikkaa. Työpaikkailmoituksissa ilmoitettuihin edellytyksiin on turha hirttäytyä liian tarkasti, sillä jonkin edellytyksen puuttumista voi kompensoida muulla osaamisella. Jos paikka kiinnostaa sinua, älä murehdi liikaa puhutaanko ilmoituksessa alku‑, keski- vai loppuvaiheen opiskelijasta. Sama pätee myös toivottuun työsuhteen aloitusajankohtaan ja kestoon.
Lue lisää: Työnhakusparraus
Millä perusteella valitsin itse haettavat paikat?
Kuten kirjoituksistani voi päätellä, näen itseni tällä hetkellä työskentelemässä yksityisellä sektorilla liikejuridiikan parissa. Ajatuksenani oli hakea lähinnä associate trainee ‑paikkoja isoista asianajotoimistoista, sillä nämä harjoittelujaksot ovat kokoaikaisia ja minusta on tuntunut jo pidempään, että haluaisin pitää kunnolla taukoa opinnoista. Lisäksi minua kiinnostaa nähdä minkälaista työskentely suuressa asianajotoimistossa on käytännössä, sillä koen tämän olevan yksi potentiaalinen vaihtoehto uralleni.
Opintojen edetessä olen kiinnostunut yhä enemmän transaktioista ja viimeistään Roschierin järjestämä NBLA-ohjelma varmisti sen, että haluan päästä kokeilemaan transaktioiden parissa työskentelyä. Näin ollen hain ensisijaisesti harjoittelupaikkoja suurten toimistojen transaktioryhmistä.
Lue lisää: 25 § Nordic Business Law Academy by Roschier
Hain eri toimistoihin avoimin mielin, mutta minulla oli muutama “suosikki”, sillä olin päässyt tutustumaan näihin kahteen toimistoon hieman paremmin kuin muihin.
Ensimmäinen näistä oli Roschier, joka on Suomen suurin asianajotoimisto, ja johon tutustuin paremmin edellä mainitun NBLA-ohjelman kautta. Sain hyvän kuvan heidän työntekijöistään ja muutenkin Roskiksella vaikuttaa olevan tekemisen meininki.
Toinen suosikkini oli Krogerus, jossa olen ollut kahdesti haastattelussa, mutta en tullut valituksi kummallakaan kerralla. Minulle jäi kuitenkin hyvä vaikutelma rekryprosessista ja tavasta, kuinka hakijat valitaan tai kuinka heitä informoidaan päätöksen jälkeen. Kuten sanoin, toimistojen on mielestäni vaikeaa erottautua toisistaan, joten näinkin pienet asiat vaikuttavat ainakin minun kohdallani.
Lopulta hain syyskuun aikana yhteensä 15 eri paikkaan.
Lopuksi
Toivottavasti tästä kirjoituksesta on sinulle apua työnhaussa ja muista laittaa viestiä, mikäli haluat apua tai muuten vain vaihtaa ajatuksia työnhakuun liittyen 🙂
Blogisarjan seuraavissa osissa käsittelen CV:n ja hakemuskirjeen laadintaa sekä haastattelutilanteeseen valmistautumista, joten laita kommenttia, jos haluaisit tietää erityisesti jotain näihin liittyen!
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.