Viime kirjoituksessa käsittelin sitä, kuinka oman alan työpaikkoja voi etsiä. Tässä kirjoituksessa mennään askel eteenpäin ja käsitellään CV:n eli ansioluettelon laadintaa. Lisäksi käyn hieman läpi sitä, kuinka CV:seen voi saada sisältöä muun kuin työkokemuksen kautta.
Edelleen disclaimerina, että en ole itse rekrytointialan ammattilainen enkä ole ollut koskaan mukana rekryprosessissa päättäjän puolella, joten näkemykseni kannattaa asettaa tähän viitekehykseen.
Lue lisää: 32 § Oikkarin työnhaku: Työkokemuksen merkitys ja työpaikkojen etsintä
Mikä on CV:n tarkoitus?
Minulle CV tarkoittaa hissipuheen kirjallista vastinetta eli toisin sanoen tiivistä esitystä kokemuksestasi ja taidoistasi. CV:n tarkoitus on herättää rekrytoijan huomio nopeasti, sillä rekrytoijalla ei yleensä ole erityisen paljoa aikaa yksittäisen hakijan hakemusta kohden. Keskity siis olennaiseen ja tee CV:stä tiivis sekä helppolukuinen. Lähtökohtaisesti rekrytoija lukee ensimmäisenä juuri CV:n, joten on ehdottoman tärkeää, että panostat CV:seen!
Nykypäivänä CV:n voi toteuttaa useammalla erilaisella formaatilla, kuten video-CV:nä, mutta juridiikan alalla tällaisia nähdään hyvin harvoin. Sen sijaan paljon yleisempi CV:n uusi muoto on LinkedIn-profiili, joka tosin käytännössä on vain julkinen CV. Suosittelen vahvasti tekemään LinkedIn-profiilin jo opintojen alkuvaiheessa vaikket jaksaisikaan käyttää sitä aktiivisesti. LinkedIn on hyvä tapa pysyä ajan tasalla omasta verkostosta, josta voi olla myöhemmin hyötyä.
Keskity siis olennaiseen ja tee CV:stä tiivis sekä helppolukuinen.
Kuinka rakentaa sisällöllisesti hyvä CV?
Kuten edellä totesin, on CV:n hyvä olla tiivis ja sen tulee keskittyä olennaiseen. CV:ssä voi olla esimerkiksi seuraavat osiot:
- Henkilötiedot
- Kuva
- Esittely / Profiilikuvaus / Tiivistelmä
- Koulutus
- (Työ)kokemus
- Kielitaito
- IT-taidot
- Muut tiedot, kuten
- harrastukset;
- luottamustehtävät;
- vapaaehtoistyö;
- vapaa-ajan projektit;
- kilpailut;
- koulutukset;
- tutkinnosta irralliset kurssit; sekä
- tunnustukset ja stipendit
- Suosittelijat
Henkilötiedot
Henkilötiedot on hyvä olla selkeästi esillä, jotta rekrytoija löytää helposti, miten hän saa sinuun yhteyden. Omaan henkilötieto-osioon olen laittanut
- nimeni,
- tutkintonimikkeeni (oikeusnotaari),
- syntymäaikani,
- osoitteeni,
- puhelinnumeroni,
- sähköpostiosoitteeni ja
- linkin LinkedIn-profiiliini
Koen, että näistä “pakollisia” ovat vain nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, mutta olen lisännyt muut tiedot lähinnä, koska tämä on tapana. Lisäksi koen, että ne auttavat rakentamaan mielikuvaa minusta, joka helpottaa rekrytoijan mieleen jäämistä verrattuna, jos laittaisin vain nimeni ja yhteystiedot. Nyt olen rekrytoijan silmissä oikeusnotaariksi valmistunut nuori opiskelija, joka asuu Helsingissä. En väitä, että tällä on huomattavaa positiivista merkitystä tai merkitystä lainkaan, mutta nämä ovat perusteeni sisällyttää muut tiedot henkilötieto-osioon.
Kuva
Joissain maissa ei kannata laittaa kuvaa CV:seen johtuen esimerkiksi paikallisesta lainsäädännöstä. Suomessa on kuitenkin vahva tapa sisällyttää CV:seen kuva. Kuvalla annat kasvot CV:llesi, mikä auttaa sen jäämistä lukijan mieleen.
Juridiikan alalla kyse on asiantuntijatyöstä ja asiantuntijan tarkoitus on herättää luottamusta. Älä laita CV-kuvaksesi selfietä tai kuvaa juhlista. Pukeudu kuvaa varten vähintäänkin perussiististi, mutta alasta johtuen myöskään hieman parempi pukeutuminen ei ainakaan ole haitaksi (miehillä esimerkiksi puku). Hyvän kuvan ottamista helpottaa, että seisot kuvassa, jolloin sinun on helpompi pitää hyvä ryhti. Ja muista hymyillä, sillä tuskin työnantaja haluaa ottaa juroa tyyppiä pönöttämään töihin 🙂 Lisäksi muista pitää kuvan tausta siistinä ja valita sopiva kuvakulma.
En ole paras henkilö puhumaan valokuvaamisesta, joten pidän tämän kohdan yksinkertaisena. CV-kuvasta saa kuitenkin pienillä panostuksilla hyvän, joten pyydä esimerkiksi ystävääsi ottamaan kuvan sinusta hyvässä valossa tai käytä hyväksi Paragraaffin urailtoja, joissa on usein myös CV-kuvaus. Itse kävin valokuvaajalla kuvattavana studiossa ja maksoin tästä noin 40 euroa. Pieni panostus tulevaisuuteen, kun kuva on kuitenkin ollut CV:ssäni nyt yli kolmen vuoden ajan.

Esittely / Profiilikuvaus / Tiivistelmä
CV:n on tarkoitus olla tiivis esitys sinusta, mutta esittelyosiossa tiivistät asian vielä CV:täkin lyhyempään tilaan, jotta lukija saa sinusta yleiskuvan. Esittelyn on kuitenkin syytä olla jollain tasolla hyödyllinen tai mielenkiintoa herättävä, sillä on turhaa tuhlata tilaa CV:stä siihen, että toteat esittelyosiossa olevasi XX-vuotias X vuoden alan X opiskelija. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, ettei nasevan ja mielenkiintoisen esittelytekstin kirjoittaminen ole suinkaan helppoa.
Alla on kaksi erilaista esittelytekstin rakennetta, joiden kautta voi muodostaa kolmen virkkeen esittelyn:
- keskeiset taidot tai koulutus
- kiinnostuksen kohteet tai työkokemus
- vapaa-aika tai uratavoitteet
Kokeile erilaisia tyylejä, ja mieti, mikä sinusta toimii parhaiten.
Viime aikoina olen hakenut lähinnä vain paikkoja, joihin on pitänyt hakea englanninkielisillä asiakirjoilla, joten enkku-CV:ni on ajantasaisempi. Siinä olen käyttänyt seuraavaa esittelytekstiä:

Koulutus
Koulutusosiossa olen listannut vain laajempia opintokokonaisuuksia, kuten lukion ja yliopiston. Sen sijaan mahdolliset yksittäiset kurssit tai lyhyemmät koulutukset olen listannut muualla erikseen.
Osio on hyvä pitää melko simppelinä, mutta osion yhteydessä on hyvä kertoa, että missä olet opiskellut ja mitä; kuinka pitkällä olet opinnoissa; ja mihin olet erikoistunut tai oletko saanut joitakin tunnustuksia.
Alkuvaiheessa – riippuen toki iästäsi – laittaisin lukion koulutusosioon, mutta myöhemmin, CV:n saadessa enemmän muuta sisältöä, jättäisin sen pois ellet ole esimerkiksi kirjoittanut erityisen hyvin, jolloin kirjoitustulokset on hyvä kertoa. CV:ssä on käytössä rajallinen tila, joten kannattaa jatkuvasti miettiä, onko jokin kohta enää tarpeeksi relevantti ja priorisoida tärkeämpiä kohtia. En myöskään laittaisi (yliopisto-)opintojen keskiarvoa, ellei se ole erityisen hyvä.
Osaltaan tämä on makuasia, mutta lähtökohtaisesti työkokemuksesi erottaa sinut muista hakijoista ennemmin kuin koulutuksesi, joten kannattaa miettiä näiden järjestystä CV:ssä. Itse laitan nykyään aina työkokemuksen ensin, mutta jos olet opintojen alkuvaiheessa, on ymmärrettävää ja ehkä myös perusteltua aloittaa koulutuksella.

(Työ)kokemus
Riippuen siitä, millaista rakennetta haluat käyttää CV:ssä, voit käyttää tämän osion otsikkona joko “Työkokemus” tai ihan vain “Kokemus”. Koska olen listannut vain työkokemukseni tämän osion alle, olen käyttänyt otsikkoa “Työkokemus”.
Työkokemuksista on hyvä listata edellisten työnantajien nimet, työnimikkeesi, työsuhteen keston sekä tarkemman kuvauksen työtehtävistäsi. Minusta tuntuu, että moni ei ymmärrä kuinka hyvän CV:n he voisivatkaan saada, jos he vain kertoisivat työtehtävistään hieman eri tavalla.
Nykyään pyrin pääsääntöisesti käyttämään kolmesta kohdasta koostuvaa listaa, kun kerron työkokemuksistani. Ensimmäisessä bullet pointissa eli kohdassa kerron yksinkertaisesti keskeisimmät työtehtäväni kyseisessä positiossa. Toisessa kohdassa kerron mitä opin tehtävässäni. Viimeisenä kerron, mitä saavutin työsuhteen aikana. Mielestäni viimeiseen kohtaan tekstin keksiminen on vaikeinta, jolloin saatan välillä jättää sen pois tai sitten käytän tilan jonkin muun relevantin seikan kertomiseen. Yksi vaihtoehto on myös kirjoittaa, mitä palautetta sait työsuhteen aikana.
Muistutan edelleen, että CV:n täytyy olla mahdollisimman ytimekäs ja helppolukuinen, joten sen sijaan, että kertoisit työtehtävistäsi esseemäisesti virkkeillä, tiivistä sisältö bullet pointeiksi tai ranskalaisiksi viivoiksi. Näin lukija saa helpommin ja nopeammin tiedon työtehtävistäsi.
Yksi vinkki tilan säästämiseen työkokemusosiossa on työkokemusten niputtaminen yhden otsikon alle. Esimerkiksi jos sinulla on paljon samantyyppisiä työkokemuksia, voit niputtaa ne yhden otsikon alle. Tällöin “yrityksen nimi” ‑kohdassa voi olla esimerkiksi teksti “Useita eri asiakaspalvelutöitä erinäisissä yrityksissä”, jonka jälkeen voit bullet pointeilla kertoa lyhyesti näistä työkokemuksista. Samalla tavoin voit yhdistää työkokemusten keston yhdeksi ajanjaksoksi, kuten “2014 — 2016”.

Kielitaito ja IT-taidot
Kielitaito-osio on melko yksinkertainen. Listaat kielet, joita osaat, sekä osaamistasosi. Kielitaitoa voi kuvata monin eri tavoin, kuten CEFR-asteikolla ja numeroasteikolla, mutta itse suosisin yksinkertaisesti sanallista kuvailua. Mallia voi ottaa esimerkiksi LinkedIn listaamista osaamistasoista kielitaidolle (native, full professional proficiency, professional working proficiency, limited working proficiency ja elementary proficiency), mutta itse käytän niin englannin- kuin suomenkielisessä CV:ssäni yhden sanan kuvailuja (esim. erinomainen, sujuva, fluent, basics).
Kielitaito-osiossa voi myös jaotella erikseen kirjallisen ja suullisen taidon, jos niin haluat. Itse laittaisin matalalla kynnyksellä kielitaidon CV:seen, sillä se voi olla yksi tapa, jolla erottautua ainakin hieman. Jos osaat jostain kielestä alkeet, laita ihmeessä se CV:seen – mikäli tilaa vain on.

Makukysymys on myös sekin, haluatko listata kielitaidon ja IT-osaamisen erillisten otsikkojen alle. Kuten edellä olevasta kuvasta näkee, olisi minun tapauksessani ehkä järkevää käyttää tila hyödyksi siten, että yhdistäisin kieli- ja IT-taitoni saman otsikon alle, jolloin voisin laittaa samalle riville myös IT-taidot. En ole pitkään aikaan enää listannut CV:ni IT-taitoja, sillä hakemieni työpaikkojen ilmoituksissa ei ole korostettu IT-taitoja. Muista kuitenkin räätälöidä CV:tä työpaikkakohtaisesti!
Muut tiedot
Edellä käydyt osiot ovat niitä oleellisimpia CV:ssä, mutta ei kannata unohtaa muiden osioiden lisäarvoa. On kuitenkin täysin sinusta itsestäsi ja kokemuksestasi riippuvaista, mitä muuta haluat tuoda esille CV:ssäsi.
Kuten alussa listasin, voit tuoda CV:ssä esille muun muassa harrastukset, luottamustehtävät, vapaaehtoistyöt, vapaa-ajan projektit, kilpailut, koulutukset sekä tutkinnosta irralliset yksittäiset kurssit.
Omassa CV:ssäni olen vaihdellen tuonut esiin kaikkia edellä mainituista, mutta nykyään olen listannut “Muu kokemus” ‑otsikon alle kilpailut ja lyhyemmät koulutukset, joihin olen osallistunut. Nimenomaan tilan säästämiseksi olen suosinut tätä tekniikkaa, että käytän “Muu kokemus / Muut tiedot” ‑otsikkoa, jonka alle olen niputtanut kootusti erilaisia kokemuksia ja tietoja minusta.

Suosittelijat
Suosittelijat tuovat CV:seen lisää vakuuttavuutta, sillä lukijan ei tarvitse luottaa vain sinun sanaasi, vaan joku toinen suosittelee sinua. Itse en ole käyttänyt tätä osiota hetkeen, koska CV:ni on jo valmiiksi maksimipituuden rajalla. Sen sijaan opintojen alussa pidin suosittelijoita CV:ssäni, koska siellä ei ollut yhtä paljon muuta sisältöä.
Mikäli sinulla on suosittelijoita, kuten entinen esimies tai kollega, laittaisin heidän yhteystietonsa suoraan CV:seen. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa osioon “suositukset pyydettäessä”, mutta mielestäni CV, jossa on valmiiksi suosittelijoiden yhteystiedot, on vakuuttavampi. Muista kuitenkin aina pyytää lupa suosittelijalta hänen yhteystietojensa antamiseen! On myös hyvä aika ajoin kertoa suosittelijalle, minkälaisia työpaikkoja olet hakemassa tai että olet ylipäänsä hakemassa töitä, ettei mahdollinen puhelu tule yllätyksenä.
CV:n visuaalinen muotoilu
Minulle sillä ei ole väliä, onko CV:si värikäs vai millainen, mutta koska juridiikan ala on edelleen konservatiivinen, pitäisin hieman hillitympää profiilia riippuen toki firmasta. Keskeisintä on, että CV on ytimekäs ja selkeä, sillä nämä ovat arvossa etenkin juridiikan alalla.
Kuinka pitkä CV:n on hyvä olla?
Monesti kuulee, että CV saisi olla maksimissaan yhden tai kahden sivun pituinen. Olen samaa mieltä, ettei CV:n tulisi olla kahta sivua pidempi, mutta on turha lähteä änkeämään kaikkea tietoa yhteen sivuun, sillä tämä saattaa kostautua luettavuudessa. CV:n on tarkoitus olla helppo- ja nopealukuinen. Jos saavutat tämän väljemmällä muotoilulla, ei haittaa, vaikka CV:si olisi kaksi sivua pitkä. Mikäli CV:si on useamman sivun mittainen, on hyvä laittaa asiakirjaan sivunumerot esimerkiksi ylätunnisteeseen näin: “Sivu 1(2)”, jotta lukija varmasti tajuaa, että sisältö jatkuu vielä seuraavalle sivulle.
Millä kielellä CV:n tulisi olla?
Juridiikan alalla – ja etenkin liikejuridiikan puolella – on hyvin mahdollista, että hakemusasiakirjat halutaan englanniksi. Suosittelen, että pidätte tallessa sekä suomenkielistä että englanninkielistä CV-pohjaa, jotka päivitätte aina haettavaa työpaikkaa varten. Nyrkkisääntö on, että hakemusasiakirjat (CV ja hakemuskirje) tulisi lähettää työpaikkailmoituksen kielellä ellei ilmoituksessa toisin sanota.
Missä tiedostomuodossa CV tulisi lähettää?
Itse käytän aina PDF-tiedostoa, sillä se on mielestäni selkein. Muista tosin jättää word-tiedosto itsellesi aina talteen, jotta sinulla päivitettävä pohja tallessa.
Esimerkkejä CV-pohjista
Mikäli sinulla ei ole ennestään CV:tä, voit etsiä valmiita pohjia tai inspiraatiota muotoilulle googlaamalla. Esimerkiksi hakusanoilla “CV-malli”, “CV-pohja” ja “CV template” pääset hyvin alkuun ja joukosta löytyy myös varmasti ilmaisia CV-pohjia. Alla on kuvia erilaisista CV-pohjista, joita olen itse käyttänyt. Lopussa on myös tällä hetkellä käyttämäni CV:ni kokonaisuudessaan. Samalla voi huomata, kuinka CV:ni on myös ajan mittaan kehittynyt, sillä en parannellut näitä vanhoja CV:eitä tätä kirjoitusta varten 🙂






CV voi siis näyttää miltä tahansa ja tässä on vain muutama esimerkki CV-pohjista, jotka ovat ehkä enemmän konservatiivisempaan suuntaan. Jos haluat käyttää jotakin näistä CV-pohjista, voit ladata ne täältä. En myöskään pahastu, jos haluat kommentoida esimerkiksi nykyistä CV:täni, sillä tarkoituksenani on aina kehittää omaa CV:täni enkä väitä sen olevan täydellinen. Vaikka olisitte saaneet haastattelukutsuja tai työtarjouksia, voi omia hakemusasiakirjoja aina kehittää eikä tuudittautua siihen, että ne tulevat jatkossakin riittämään. Seuraavassa työnhakuprosessissa kilpailu saattaa olla kovempi.
Kuinka saada CV:seen sisältöä?
Kaikki työkokemus on arvokasta
Moni oikkari saattaa harmitella oman työkokemuksen vähyyttä, mutta he saattavat usein keskittyä liiaksi oman alan työkokemukseen CV:tä laatiessaan. Haettaessa juridiikan alan harjoittelupaikkoja on hyvä muistaa, että kyse on nimenomaan harjoittelupaikoista. Toki oman alan työkokemuksesta on hyötyä, mutta moni tuntuu helposti aliarvostavan aiempaa työkokemustaan. Jokaisesta eri työpaikasta voi oppia erilaisia taitoja ja mitä tärkeintä, näistä saa hyvää sisältöä CV:seen, jos vain osaa ilmaista asian oikein.
Lue myös: 32 § Oikkarin työnhaku: Työkokemuksen merkitys ja työpaikkojen etsintä
Suosittelen palaamaan “(Työ)kokemus”-alaotsikon kappaleeseen ja miettimään, mitä voisit kirjoittaa aiemmista työkokemuksistasi. Toki jos kirjoitat vain, että toimit siivoojana tai toimit myyjänä kaupassa, on tällä vaikea häikäistä ketään, mutta näistäkin työkokemuksista voi kirjoittaa paljon paremmin ja keskittyä siihen, mitä taitoja opit. Myyjänä todennäköisesti opit asiakaspalvelutaitoja ja mahdollisesti työskentelemään paineen alla. Siivojana toimiminen sen sijaan saattoi opettaa järjestelmällisyyttä sekä tehokkuutta. Jokaisesta työkokemuksesta oppii uusia taitoja tai tietoja, joista löytyy varmasti kerrottavaa.
Muun kuin työkokemuksen hyödyntäminen
CV:tä ei tarvitse rakentaa pelkästään työkokemuksen avulla. Olet nimittäin voinut oppia työelämässä tarvittavia taitoja esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijänä tai luottamustoimien kautta. Lisäksi olet saattanut oppia erilaisia taitoja järjestötoiminnasta tai harrastuksista. Ajattele siis laajemmin!
Oikiksessa aloittamisen jälkeen sinulla on laajat mahdollisuudet kerryttää osaamistasi ja rakentaa CV:täsi myös muilla tavoin. Näistä vain muutamana esimerkkinä toimii:
- erilaiset oikeustapauskilpailut;
- asianajotoimistojen järjestämät koulutukset ja tapahtumat;
- oikeusapuvaliokunta
- law review
- ELSA:n summer ja winter schoolit
- liittymällä jotain oikeudenalaa koskettavaan yhdistykseen, kuten Muotioikeuden yhdistys. Yhdistysten kautta pääset tutustumaan kyseisen alan juristeihin sekä osallistumaan mielenkiintoisiin tapahtumiin ja seminaareihin.
Aiheesta lisää: Opiskeluajan mahdollisuudet
Opinnoilla erottautuminen
Yksi tapa, jolla jokainen oikkari voi erottautua muista, on omat opinnot. Sanon heti alkuun, että uskaltakaa poiketa ennalta annetusta opintosuunnitelmasta, sillä sen mukaan etenemällä et erotu – ainakaan ennen valinnaisten opintojen suorittamista. Esimerkiksi jos tähtäimessäsi on harjoittelupaikat liikejuridiikan parissa, on paljon tärkeämpää suorittaa tätä koskevat pakolliset opinnot ennemmin kuin oikeushistorian opinnot. Tai jos haluat jollain tavalla toimia rikos- ja prosessioikeuden parissa, on hyödyllisempää suorittaa rikos- ja prosessioikeuden opinnot kuin kauppaoikeuden opinnot.
Lisäksi uskaltakaa rohkeasti ottaa valinnaisia opintoja! Sen lisäksi, että ne tuovat mielekkyyttä opintoihin, ne antavat erinomaisen tavan tuoda syvyyttä omaan profiiliin ja CV:seen. Jos haet IPR-oikeuksiin erikoistuneeseen yritykseen töihin, niin kumpi hakija herättää ennemmin mielenkiinnon: hakija A, jolla on 150 opintopistettä suoritettuopintoputken mukaisesti vai hakija B, jolla on 130 opintopistettä, mutta hän on suorittanut kaksi IPR-aiheista kurssia?
Lopuksi
Tässä oli omia mietteitäni CV:n rakentamisesta sekä kokemuksen kerryttämisestä. Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua ja autan mielelläni, mikäli kaipaat sparrausta esimerkiksi CV:n rakentamisen kanssa. CV:eiden kommentointi ja kehittäminen on oikeasti hauskaa puuhaa, joten luen ja annan palautetta CV:stäsi mielelläni 🙂 Olen auttanut useita kavereitani hakemusasiakirjojen kehittämisessä, jonka jälkeen he ovat saaneet haastattelukutsuja, joten uskon pystyväni auttamaan myös sinua.
Lue lisää: Työnhakusparraus
Heräsikö aiheesta muutoin kommentteja tai oletko joidenkin näkemyksestäni kanssa eri mieltä? Seuraava blogikirjoitukseni käsittelee hakemuskirjeen laadintaa, joten jätä kommentteihin kysymyksiä, jos jokin askarruttaa hakemuskirjeiden laatimisessa!
Seuraa tai ota yhteyttä!
- Blogin Facebook-sivu
- Tykkää blogin Facebook-sivusta ja pysyt myös tätä kautta ajantasalla uusista blogikirjoituksista!
- Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille
- Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
- Sähköposti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
- Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu asia mietityttää.
- Twitter: @IiroRuolahti
- Twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
- LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
- Minut voi lisätä vapaasti kontaktiksi, mutta hyväksyn kontaktointipyyntöjä aina hieman vaihtelevasti riippuen siitä tunnenko kyseisen henkilön. Contact-pyynnön yhteydessä kannattaa kirjoittaa, että löysit profiilini blogin kautta, jolloin osaan hyväksyä pyynnön.
- Yhteydenotto- ja palautelomake
- Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
- YouTube: Iiro Ruolahti
- Kanavalta löytyy tällä hetkellä podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea.