Kaikki kirjoitukset

 

Kaikki blogikirjoitukset koottuna julkaisujärjestykseen.

Blogikirjoitukset kategorioittain

46 § Oikik­sen valin­ta­koe­kir­jo­jen aiheet

Photo by Clint McKoy on Unsplash

Vuo­si on vaih­tu­nut, mikä tar­koit­taa sitä, että myös oikeus­tie­teel­li­sen alan yhteis­va­lin­nan hakuai­ka (17.3. — 31.3.2021) lähes­tyy! Oikeustieteet.fi ‑sivus­ton mukaan valin­ta­koe­kir­jal­li­suus jul­kais­taan tänä vuon­na tors­tai­na 22.4. ja valin­ta­koe pide­tään maa­nan­tai­na 24.5.

Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa ei ole kui­ten­kaan tar­koi­tus käy­dä tar­kem­min läpi tule­van haku­ke­vään aika­tau­lu­ja tai tie­to­ja. Vii­me kevää­nä aika­tau­lu­ja ja haku­pro­ses­sia vei­vat­tiin useam­paan ker­taan koro­nan takia, joten jätän näi­den käsit­te­lyn myö­hem­pään kir­joi­tuk­seen, kun tule­vai­suu­teen voi luot­taa enemmän.

Toi­vot­ta­vas­ti haku­pro­ses­si ei oli­si tänä vuon­na yhtä seka­va ja epä­on­nis­tu­nut ja valin­ta­koe jär­jes­tet­täi­siin taas perin­tei­sel­lä taval­la. Tämän kevään jär­jes­te­lyis­tä pitäi­si tul­la lisä­tie­toa vii­meis­tään 16.3. yli­opis­to­jen reh­to­ri­neu­vos­to Uni­fin tie­dot­teen mukaan.

Sen sijaan täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa oli­si tar­koi­tus käy­dä läpi aiem­pien vuo­sien valin­ta­koe­kir­jo­jen aihei­ta ja luo­da pin­ta­raa­pai­su oikeu­de­na­la­jaot­te­luun. Lopuk­si saa­tan uskal­taa teh­dä myös täy­sin mutu­poh­jai­sen veik­kauk­sen tämän kevään valintakoekirjoista 😃

Yhteis­va­lin­nan historiaa

On hyvä muis­taa, että oikis­ten väli­nen yhteis­va­lin­ta on vie­lä hyvin uusi jut­tu, sil­lä val­ta­kun­nal­li­nen yhteis­va­lin­ta otet­tiin käyt­töön vas­ta vuon­na 2018. Kai­kil­la oikik­sil­la on siis yhtei­nen ja sama valin­ta­koe­kir­jal­li­suus tänä kevää­nä käy­tös­sä nel­jät­tä kertaa.

Tätä ennen Turun, Itä-Suo­men ja Lapin yli­opis­tol­la oli käy­tös­sään yhteis­va­lin­ta ja sama valin­ta­koe­kir­jal­li­suus vuon­na 2017. Sen sijaan vuo­si­na 2014 — 2016 vain Turun ja Itä-Suo­men yli­opis­toil­la oli yhtei­nen valintakoe.

Val­ta­kun­nal­li­sen yhteis­va­lin­nan (2018 — 2020) valintakoekirjat

Val­ta­kun­nal­li­sen yhteis­va­lin­nan aika­na valin­ta­koe­kir­jal­li­suus on koos­tu­nut – joka vuo­si vaih­tu­vas­ta – kol­mes­ta valin­ta­koe­kir­jas­ta. Valin­ta­koe­kir­jal­li­suu­den sivu­mää­rä on ollut koko aika las­kusuun­nas­sa ja esi­mer­kik­si vuon­na 2020 luet­ta­via sivu­ja oli vain 317 eli noin 100 sivua per kir­ja. Nyky­ään valin­ta­koe­kir­jat ovat saa­ta­vil­la myös ilmai­sek­si säh­köi­si­nä ver­sioi­na, kun ennen valin­ta­koe­kir­jat oli­vat ostet­ta­va­na vain fyysisinä.

Esi­mer­kik­si minun hakies­sa Hel­sin­gin oikik­seen vuo­si­na 2014 — 2016, mak­soi­vat valin­ta­koe­kir­jat yhteen­sä muis­taak­se­ni 230 euroa (per vuo­si). Toi­saal­ta nyky­päi­vä­nä­kään fyy­si­set valin­ta­koe­kir­jat eivät ole hir­veäs­ti sen halvempia.

Alla ole­vien tau­lu­koi­den oikeu­de­na­la­jaot­te­lu ei ole mikään viral­li­nen, sil­lä mitään ehdo­ton­ta tai viral­lis­ta oikeu­de­na­la­jaot­te­lua ei var­si­nai­ses­ti edes ole. Oikeu­de­na­la-sarak­keen on tar­koi­tus täs­sä toi­mia osviit­taa anta­va­na tie­to­na ja esi­mer­kik­si jot­kut valin­ta­koe­kir­jat ovat sisäl­tä­neet usei­ta eri oikeu­de­na­lo­ja, jol­loin vali­na­koe­kir­jaa ei voi luo­ki­tel­la ehdot­to­mas­ti yhden oikeu­de­na­lan alle. Ker­ro kom­men­teis­sa, mitä miel­tä olet jaot­te­lus­ta ja kuu­lui­si­ko jokin valin­ta­koe­kir­ja mie­les­tä­si toi­sen oikeu­de­na­lan alle kuin mihin olen sen kirjannut 😊

Vuo­siKir­jan nimiOikeu­de­na­laSivu­mää­rä
2020Jul­ki­nen val­ta ja oikeusvaltiohal­lin­to-oikeus114
2020Joh­da­tus yksityisoikeuteenyksi­tyi­soi­keus106
2020Joh­da­tus oikeu­teen ja oikeu­del­li­seen ajatteluunoikeu­den yleistieteet97
2019Joh­da­tus kuluttajaoikeuteenkulut­ta­ja­oi­keus94
2019Joh­da­tus oikeu­del­li­sen rat­kai­sun teoriaanoikeus­teo­ria89
2019Suo­men val­tio­sään­tö ja Euroo­pan unionival­tio­sään­tö­oi­keus90
2018Rikok­sen ja ran­gais­tuk­sen äärelläriko­soi­keus102
2018Suo­mi ja Euroo­pan unio­nin sosi­aa­lioi­keu­del­li­nen sääntelysosi­aa­lioi­keus91
2018Vel­voi­teoi­keu­den perusteetvel­voi­teoi­keus127
Valin­ta­koe­kir­jal­li­suus val­ta­kun­nal­li­sen yhteis­va­lin­nan aikana

Kuten tau­lu­kos­ta huo­maa, ei yhteis­va­lin­nan aika­na ole ehti­nyt ole­maan hir­muis­ta aihei­den tois­tu­vuut­ta pois lukien vel­voi­teoi­keus, jota käsi­tel­tiin myös vuo­den 2020 valin­ta­koe­kir­jas­sa “Joh­da­tus yksi­tyi­soi­keu­teen”. On kui­ten­kin hyvä tie­dos­taa, että vaik­ka valin­ta­koe­kir­jat vaih­tu­vat vuo­sit­tain, on niis­sä aina osal­taan samaa asi­aa kuin edel­li­sen vuo­den kirjoissa.

Yleen­sä vähin­tään yhden valin­ta­koe­kir­jan alus­sa käsi­tel­lään esi­mer­kik­si oikeus­läh­deop­pia, joka tar­koit­taa muun muas­sa eri oikeus­läh­tei­den (lait, ase­tuk­set, esi­työt, oikeus­kir­jal­li­suus) sys­te­ma­ti­soin­tia eli jär­jes­te­lyä. Oikeus­läh­deo­pin perus­tei­den ymmär­tä­mi­nen on kriit­tis­tä oikik­seen hakies­sa, jon­ka takia useam­paa ker­taa hake­vat saa­vat pie­nen edun ensi ker­taa hake­viin näh­den. Useam­paa ker­taa hake­vien har­vem­min tar­vit­see paneu­tua eri­koi­sem­min valin­ta­koe­kir­jo­jen sivui­hin, jois­sa käsi­tel­lään oikeus­läh­deop­pia. Tosin kyse ei ole miten­kään val­ta­vas­ta edus­ta, sil­lä oikeu­den­läh­deop­pia käsi­tel­lään yleen­sä mak­si­mis­saan 20 sivun ver­ran, jos sitäkään.

Lue lisää: 37 § Kuin­ka opis­kel­la valintakokeeseen

Hel­sin­gin oikik­sen valintakoekirjat

Heti alkuun on hyvä mai­ni­ta, että täs­sä yhtey­des­sä “Hel­sin­gin oikis” käsit­tää molem­mat Hel­sin­gin yli­opis­ton oikeus­tie­tel­li­sen tie­de­kun­nan yksi­köt eli Hel­sin­gin ja Vaa­san. Molem­piin haet­tiin ennen yhteis­va­lin­taa samal­la valin­ta­ko­keel­la ja luet­tiin samo­ja valin­ta­koe­kir­jo­ja. Sen sijaan haku­lo­mak­keel­la saat­toi vali­ta vain toi­sen yksi­kön, joten sama­na haku­ke­vää­nä ei voi­nut hakea sekä Hel­sin­kiin että Vaasaan.

Vuo­des­ta 2006 alkaen Hel­sin­gin oikik­sen valin­ta­koe­kir­jo­ja oli aina kol­me per haku­ke­vät. Ennen vuot­ta 2006 valin­ta­koe­kir­jo­ja oli aina nel­jä. Alta löy­ty­väs­tä tau­lu­kos­ta löy­dät lis­tauk­sen Hel­sin­gin oikik­sen valin­ta­koe­kir­jois­ta vuo­des­ta 2010 eteen­päin. Olen käsi­tel­lyt van­has­sa blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa­ni myös tätä van­hem­pia valintakoekirjoja.

Lue lisää: 9 § Hel­sin­gin valin­ta­koe­kir­jo­jen veikkaus

Vuo­siValin­ta­koe­kir­jan nimiOikeu­de­na­laSivu­mää­rä
2017Euroo­pan unio­nin oikeu­den peri­aat­teet ja perusvapaudeteuroop­pa­oi­keus198
2017Osa­keyh­tiö­oi­keu­den oppikirjayhtei­sö­oi­keus236
2017Suo­ma­lai­sen sivii­lioi­keu­den juu­ret: esi­merk­ki­nä per­he- ja perintöoikeusper­he- ja jäämistöoikeus238
2016Esi­neoi­keu­den alkeetesi­neoi­keus165
2016Joh­da­tus viestintäoikeuteenvies­tin­tä­oi­keus219
2016Vel­ka­vas­tuun toteut­ta­mi­nen luottoyhteiskunnassainsol­vens­sioi­keus208
2015Joh­da­tus velvoiteoikeuteenvel­voi­teoi­keus200
2015Perus­oi­keus­ju­ri­diik­kaval­tio­sään­tö­oi­keus113
2015Riko­soi­keu­den peruskysymyksiäriko­soi­keus200
2014Joh­da­tus hyvään hallintoonhal­lin­to-oikeus174
2014Joh­da­tus immateriaalioikeuteenimma­te­ri­aa­lioi­keus200
2014Oikeu­den rajoillaoikeus­teo­ria154
2013Mitä on kon­teks­tu­aa­li­nen oikeushistoria?oikeus­his­to­ria183
2013Vel­ka­vas­tuun toteut­ta­mi­nen luottoyhteiskunnassainsol­vens­sioi­keus216
2013Vel­voi­teoi­keu­den perusteetvel­voi­teoi­keus118
2012Oikeu­den ja lain­käy­tön teoriaoikeus­teo­ria215
2012Per­he- ja perin­tö­oi­keu­den alkeetper­he- ja jäämistöoikeus456
2012Sivii­li­pro­ses­sin laillisuustakeitapro­ses­sioi­keus169
2011Euroo­pan inte­graa­tio ja Euroo­pan unio­nin rakenteeteuroop­pa­oi­keus244
2011Joh­da­tus osakeyhtiöoikeuteenyhtei­sö­oi­keus308
2011Oikeus hyvään hallintoonhal­lin­to-oikeus251
2010Joh­da­tus velvoiteoikeuteenvel­voi­teoi­keus273
2010Mak­su­ky­vyt­tö­myy­den oikeu­del­li­set ulottuvuudetinsol­vens­sioi­keus177
2010Riko­soi­keus 2010-luvullariko­soi­keus187
Hel­sin­gin oikik­sen valin­ta­koe­kir­jat ajal­ta 2010 — 2017

Eten­kin vel­voi­teoi­keus, riko­soi­keus ja oikeus­his­to­ria oli­vat sel­lai­sia aihei­ta, jot­ka tois­tui­vat useas­ti valin­ta­koe­kir­jo­jen aihei­na 2000-luvul­la Hel­sin­gis­sä. Tähän on var­mas­ti osa­syy­nä se, että ne sovel­tu­vat parem­min oikis­ha­ki­joi­den luet­ta­vak­si kuin esi­mer­kik­si esi­neoi­keus, joka on todel­la moni­mut­kai­nen oikeudenala.

Turun, Itä-Suo­men ja Lapin oikik­sen valintakoekirjat

Ennen val­ta­kun­nal­li­seen yhteis­va­lin­taan siir­ty­mis­tä Turun, Itä-Suo­men ja Lapin oikik­sil­la oli vuon­na 2017 yhtei­nen valin­ta­koe ja sitä myö­tä myös yhtei­nen valin­ta­koe­kir­jal­li­suus. Tätä ennen vuo­si­na 2014 — 2016 vain Turun ja Itä-Suo­men yli­opis­tol­la oli yhtei­nen valin­ta­koe ja tätä aikai­sem­min kai­kil­la oikik­sil­la on ollut omat valin­ta­ko­keen­sa. Itä-Suo­men oikis on ollut siis sen perus­ta­mi­ses­ta asti (tai sii­tä läh­tien kun se sai tut­kin­non­an­to-oikeu­den ON- ja OTM-tut­kin­toi­hin) muka­na valintakoeyhteistyössä.

Vuo­siValin­ta­koe­kir­jan nimiOikeu­de­na­laSivu­mää­rä
2017Perus­tei­ta panttioikeudestaesi­neoi­keus125
2017Sivii­li­pro­ses­sin perusteetpro­ses­sioi­keus114
2017Vahin­gon­kor­vausoi­keu­den ja sopi­musoi­keu­den perusteetvel­voi­teoi­keus84
Turun, Itä-Suo­men ja Lapin oikik­sen valin­ta­koe­kir­jat valin­ta­koe­ke­vää­nä 2017

Tätä ennen vuo­si­na 2013 — 2016 vain Turun ja Itä-Suo­men yli­opis­tol­la oli yhtei­nen valin­ta­koe ja tätä aikai­sem­min kai­kil­la oikik­sil­la on ollut omat valintakokeensa.

Vuo­siValin­ta­koe­kir­jan nimiOikeu­de­na­laSivu­mää­rä
2016Joh­da­tus Euroo­pan Unio­nin oikeuteeneuroop­pa­oi­keus126
2016Rikos­vas­tuun perusteetriko­soi­keus218
2016Varal­li­suu­den tuo­ton ja siir­ron verokohteluvero-oikeus156
2015Base­lin pankkisääntelystrategiatpank­kioi­keus270
2015Inter­net Com­merce and Lawimma­te­ri­aa­lioi­keus134
2015Pro­ses­sioi­keu­den perusteetpro­ses­sioi­keus166
2014Joh­da­tus euroop­pa­lai­seen energiaoikeuteenympä­ris­tö­oi­keus136
2014Näkö­kul­mia moni­tie­tei­seen ympäristöoikeuteenympä­ris­tö­oi­keus173
2014Suo­men tulovero-oikeusvero-oikeus191
2013Hyvin­voin­ti­val­tio, kan­sa­lai­suus ja oikeudetval­tio­sään­tö­oi­keus110
2013Jus­ti­tian hel­mois­sa. Näkö­kul­mia oikeushistoriaanoikeus­his­to­ria178
2013Rikos­vas­tuun perusteetriko­soi­keus222
2013Vir­he­vas­tuu kodin kaupassaesi­neoi­keus190
Itä-Suo­men ja Turun oikis­ten valin­ta­koe­kir­jat vuo­si­na 2013 — 2016

Kuten yllä ole­vas­ta tau­lu­kos­ta huo­maa, vuon­na 2013 Itä-Suo­men ja Turun valin­ta­ko­kee­seen luet­tiin poik­keuk­sel­li­ses­ti nel­jää valin­ta­koe­kir­jaa. Tätä ennen Turun valin­ta­koe­kir­jal­li­suus koos­tui pää­sään­töi­ses­ti aina kol­mes­ta kirjasta.

Lapin oikik­seen luet­tiin – ennen sen liit­ty­mis­tä yhteis­va­lin­taan – yleen­sä aina saman mas­sii­vi­sen yleis­teok­sen sisäl­tä­miä artik­ke­lei­ta. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa en käy läpi tar­kem­min Lapin oikik­sen artik­ke­lei­den tietoja.

Vuo­siValin­ta­koe­kir­jan nimiOikeu­de­na­laSivu­mää­rä
2012Joh­da­tus pro­ses­sioi­keu­den perusteisiinpro­ses­sioi­keus160
2012Osa­keyh­tiö­oi­keu­del­li­nen vahin­gon­kor­vaus ja muut oikeussuojakeinotyhtei­sö­oi­keus158
2012Talous­ri­kol­li­suus ja sen kont­rol­li Suomessariko­soi­keus142
2011Ihmi­soi­keu­det, perus­oi­keu­det ja vas­tuul­li­nen yritystoimintaval­tio­sään­tö­oi­keus189
2011Takaus­rii­taesi­neoi­keus171
2011Yri­ty­soi­keu­den perusteitakaup­pa­oi­keus200
2010EU:n ympä­ris­tö­oi­keu­den perusteetympä­ris­tö­oi­keus165
2010Oikeu­del­li­sen ajat­te­lun perusteetoikeus­teo­ria304
2010Rikos­vas­tuun perusteetriko­soi­keus195
Turun oikik­sen valin­ta­koe­kir­jat vuo­si­na 2010 — 2012

Oikeu­de­na­la­jaot­te­lu

Olen yllä mer­kin­nyt jokai­sel­le valin­ta­koe­kir­jal­le oman oikeu­de­na­lan, mut­ta mitä oikeu­de­na­la tar­koit­taa? Jos nyt jäte­tään syväl­li­sem­pi mää­rit­te­ly ja filo­so­fioin­ti pois, voi­mas­sao­le­va oikeus voi­daan jakaa eri oikeu­de­na­loi­hin, jot­ka yleen­sä kes­kit­ty­vät yhteis­kun­nan eri loh­koi­hin. Mie­les­tä­ni oikeu­de­na­la­jaot­te­lu hel­pot­taa koko­nai­suu­den ymmär­tä­mis­tä, sil­lä voi­mas­sao­le­va oikeus on kuin pala­pe­li ja yksit­täi­set oikeu­de­na­lat sen pala­sia. Kun palo­ja yhdis­te­lee toi­siin­sa, on koko­nai­suu­den hah­mot­ta­mi­nen helpompaa.

Tar­koi­tuk­se­na­ni ei ole nyt selit­tää juur­ta jak­saen eri oikeu­de­na­lo­jen sisäl­töä tai piir­tei­tä, vaan ennem­min­kin antaa teil­le nopea kuvaus sii­tä, mitä eri oikeu­de­na­lo­ja teil­le voi tul­la vas­taan oikik­seen hakies­sa ja tämän jäl­keen opin­to­jen paris­sa. Jos haluat tutus­tua tar­kem­min johon­kin oikeu­de­na­laan, löy­dät kir­jas­tois­ta hel­pos­ti aihee­seen liit­ty­viä kir­jo­ja vain hake­mal­la kysei­sen oikeu­de­na­lan nimellä. 

Oikeu­de­na­la­jaot­te­luun ei ole mitään yhtä oike­aa vas­taus­ta, sil­lä oikeu­de­na­lo­jen rajat eivät ole kiveen hakat­tu­ja. Sama aihe voi peri­aat­tees­sa kuu­lua kah­den eri oikeu­de­na­lan alle. Ylä­ta­sol­la oikeu­de­na­lat voi­daan jakaa kol­meen eri ryhmään:

  1. jul­ki­soi­keus;
  2. yksi­tyi­soi­keus; ja
  3. oikeu­den yleistieteet.
Jul­ki­soi­keus

Jul­ki­soi­keu­den pii­riin kuu­lu­vat yleen­sä ne oikeu­de­na­lat, jois­sa on vah­vas­ti läs­nä jul­ki­nen val­ta. Tämä tar­koit­taa tyy­pil­li­ses­ti sitä, että oikeu­de­na­lan sisäl­lä käsi­tel­lään sel­lai­sia suh­tei­ta, jois­sa toi­se­na osa­puo­le­na on val­tio tai joku muu jul­ki­sen val­lan käyt­tä­jä, kuten kun­ta tai KELA. Lisäk­si jul­ki­soi­keu­den pii­riin las­ke­taan yleen­sä myös sel­lai­set oikeu­de­na­lat, jois­sa kes­kiös­sä ovat yleis­tä tai jul­kis­ta etua pai­not­ta­vat näkö­koh­dat. Eten­kin täs­tä joh­tuen jul­kis- ja yksi­tyi­soi­keu­den voi usein kat­soa sekoit­tu­van ja mene­vän päällekkäin.

Tyy­pil­li­sim­piä jul­ki­soi­keu­del­li­sia oikeu­de­na­lo­ja ovat esimerkiksi

  • euroop­pa­oi­keus
  • hal­lin­to-oikeus
  • kan­sain­vä­li­nen (julkis)oikeus
  • pro­ses­sioi­keus
  • riko­soi­keus
  • val­tio­sään­tö­oi­keus
  • vero-oikeus
  • ympä­ris­tö­oi­keus

Yksi tyy­pil­li­nen jul­ki­soi­keu­del­li­nen oikeu­de­na­la on vero-oikeus, sil­lä sii­nä käsi­tel­lään vero­jen kerää­mis­tä esi­mer­kik­si valtiolle.

Yksi­tyi­soi­keus

Sen sijaan yksi­tyi­soi­keu­den läh­tö­koh­ta­na on, että molem­mat osa­puo­let ovat yksi­tyi­siä (esi­mer­kik­si ihmi­siä tai yri­tyk­siä). Yksi­tyi­soi­keus ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, ettei­kö jul­ki­nen val­ta voi­si olla oikeus­suh­teen osa­puo­le­na, sil­lä myös esi­mer­kik­si val­tio tekee “yksi­tyi­soi­keu­del­li­sia” sopi­muk­sia. Esi­mer­kik­si jos val­tio varaa pää­mi­nis­te­ril­le len­to­mat­kan Brys­se­liin, ei kysees­sä ole jul­ki­soi­keu­des­ta vain sen takia, että val­tio on sopi­muk­sen toi­se­na osa­puo­le­na. Yksi­tyi­soi­keu­del­le tyy­pil­lis­tä on vapaus: sinul­la on yksi­lö­nä esi­mer­kik­si läh­tö­koh­tai­ses­ti vapaus päät­tää sol­mit­ko esi­mer­kik­si tie­tyn­lai­sen sopi­muk­sen vai et.

Yksi­tyi­soi­keu­del­li­sia oikeu­de­na­lo­ja ovat esimerkiksi

  • esi­neoi­keus
  • euroop­pa­oi­keus
  • imma­te­ri­aa­lioi­keus
  • kan­sain­vä­li­nen yksityisoikeus
  • kulut­ta­ja­oi­keus
  • mark­ki­na­oi­keus
  • per­he- ja jäämistöoikeus
  • työ­oi­keus
  • vel­voi­teoi­keus
  • yhtei­sö­oi­keus

Imma­te­ri­aa­lioi­keu­des­sa käsi­tel­lään esi­mer­kik­si teki­jä­noi­keuk­siin, tava­ra­merk­kei­hin ja patent­tei­hin liit­ty­viä asioita.

Oikeu­den yleistieteet

Oikeu­den yleis­tie­teis­sä ei ole kes­kiös­sä voi­mas­sao­le­va oikeus, vaan niis­sä kat­so­taan oikeut­ta usein toi­sen tie­tee­na­lan sil­min. Oikeu­den yleis­tie­tei­siin voi­daan las­kea esimerkiksi

  • kri­mi­no­lo­gia
  • oikeus­his­to­ria
  • oikeus­ling­vis­tiik­ka
  • oikeus­so­sio­lo­gia
  • oikeus­ta­lous­tie­de
  • oikeus­teo­ria

Oikeus­his­to­rias­sa tut­ki­taan oikeu­den his­to­ri­aa eli aiem­min voi­mas­saol­lei­ta oikeus­jär­jes­tyk­siä ja ‑käy­tän­tö­jä.

Kan­nat­taa­ko van­ho­ja valin­ta­koe­kir­jo­ja lukea?

Usein haki­jat ovat hyvin innok­kai­ta luke­maan van­ho­ja valin­ta­koe­kir­jo­ja, vaik­ka se ei aina kan­na­ta. Suu­rin ongel­ma liit­tyy sii­hen, että valin­ta­koe­kir­jat vaih­tu­vat joka vuo­si ja valin­ta­ko­kees­sa tulee vas­ta­ta kysei­sen vuo­den valin­ta­koe­kir­jan tie­to­jen mukaan. Jos haki­ja läh­tee kovin innok­kaas­ti luke­maan van­ho­ja valin­ta­koe­kir­jo­ja, on täl­löin ris­ki­nä, että

  • kir­jan tie­dot ovat vanhentuneita;
  • van­han kir­jan kir­joit­ta­jan mie­li­pi­de poik­ke­aa haku­ke­vää­nä ole­van kir­jan kir­joit­ta­jan mie­li­pi­teis­tä; ja/tai
  • van­has­sa kir­jas­sa oikeu­de­na­laa käsi­tel­lään laa­jem­min, jol­loin haki­ja saat­taa tuo­da vas­tauk­seen meneil­lään ole­van valin­ta­vuo­den valin­ta­koe­kir­jal­li­suu­teen ver­rat­tu­na ulko­puo­li­sia seikkoja.

Pai­no­tan edel­leen, että valin­ta­ko­kees­sa anne­taan pis­tei­tä vain sen vuo­den valin­ta­koe­kir­jo­jen tie­dois­ta eikä valin­ta­ko­kees­sa saa iki­nä lisä­pis­tei­tä kir­jo­jen ulko­puo­lis­ten asioi­den osaa­mi­ses­ta, vaik­ka ne liit­tyi­si­vät kuin­ka kysymykseen.

Toi­nen ongel­ma liit­tyy sii­hen, että moni inno­kas haki­ja saat­taa väsyt­tää itsen­sä jo ennen valin­ta­koe­ke­vät­tä ahke­ral­la luke­mi­sel­laan. Valin­ta­koe­ke­vät on hyvin inten­sii­vi­nen pät­kä, jol­loin läh­tö­koh­tai­ses­ti valin­ta­ko­kee­seen opis­kel­laan täy­si­päi­väi­ses­ti. On äärim­mäi­sen tär­ke­ää, että haki­ja jak­sai­si lukea koko lukua­jan, min­kä takia on hyvä kerä­tä ener­gi­aa säästöön.

Lue lisää: 36 § Kuin­ka val­mis­tau­tua pääsykoekevääseen

Toki van­ho­jen valin­ta­koe­kir­jo­jen luke­mi­ses­ta on myös hyö­tyä, jos sen osaa teh­dä edel­lä mai­ni­tut sei­kat sil­mäl­lä pitäen. Van­ho­ja kir­jo­ja luke­mal­la saat kos­ke­tuk­sen juri­di­seen teks­tiin ja sii­hen, mikä sinua odot­taa haku­ke­vää­nä. Lisäk­si kuten alus­sa sanoin, tois­tu­vat valin­ta­koe­kir­jo­jen alus­sa usein samat asiat oikeus­läh­deo­pis­ta, joten voit saa­da hyvin pie­nen varas­läh­dön luku-urakkaan.

Mie­les­tä­ni paras hyö­ty, min­kä van­ho­jen valin­ta­koe­kir­jo­jen luke­mi­ses­ta voi saa­da, on juri­di­seen teks­tiin tot­tu­mi­nen ja juri­dii­kan perus­tei­den ymmär­tä­mi­nen, mikä ei siis tar­koi­ta eri oikeu­de­na­lo­jen sisäl­lön ymmär­tä­mis­tä. Uusil­le ja mik­sei van­hoil­le­kin haki­joil­le suo­sit­te­len vuon­na 2019 valin­ta­koe­kir­ja­na ollut­ta “Joh­da­tus oikeu­del­li­sen rat­kai­sun teo­ri­aan” ‑kir­jaa. Kir­ja antaa todel­la hyvän poh­jan oikeu­del­li­ses­ta rat­kai­su­toi­min­nas­ta (vas­taus­tek­nii­kan kan­nal­ta oleel­lis­ta), oikeus­läh­deo­pis­ta ja tul­kin­ta-opeis­ta, joten saat var­mas­ti hyvän yleis­tie­tä­myk­sen oikik­seen hake­mis­ta varten.

Lue lisää: 39 § Oikeus­tie­teel­li­sen alan vastaustekniikka

Lopuk­si

Tänä vuon­na en viit­si läh­teä veik­kaa­maan mah­dol­li­sia valin­ta­koe­kir­ja-aihei­ta, sil­lä yhteis­va­lin­taa ei ole vie­lä jär­jes­tet­ty kovin mone­na vuo­te­na. Jos oli­sin nyt haki­ja­na ja sai­sin vali­ta yhden yksi­tyi­soi­keu­del­li­sen, yhden jul­ki­soi­keu­del­li­sen ja yhden oikeu­den yleis­tie­tei­tä käsit­te­le­vän kir­jan, näyt­täi­si valin­ta­koe­kir­jal­li­suu­te­ni tältä: 

  • jul­ki­soi­keus: pro­ses­sioi­keus
  • yksi­tyi­soi­keus: vel­voi­teoi­keus
  • oikeu­den yleis­tie­teet: oikeus­ta­lous­tie­de

Pro­ses­sioi­keu­den valit­si­sin puh­taas­ti oppi­mi­sen takia, sil­lä olen vii­me aikoi­na kiin­nos­tu­nut enem­män ja enem­män rii­dan­rat­kai­sus­ta ja pro­ses­saa­mi­ses­ta, mut­ta koen, että pro­ses­sioi­keu­den osaa­mi­ses­sa oli­si vie­lä pal­jon­kin kehi­tet­tä­vää. Vel­voi­teoi­keus on taas yksi lem­pioi­keu­de­na­lois­ta­ni, sil­lä se sisäl­tää sopi­musoi­keu­den, joten vel­voi­teoi­keut­ta lukies­sa oli­sin var­maan yksi­tyi­soi­keu­den oikeu­de­na­lois­ta eni­ten muka­vuusa­lu­eel­la­ni. Oikeus­ta­lous­tie­de on taas täy­sin vil­li kort­ti, sil­lä en ole iki­nä opis­kel­lut tai muu­ten­kaan pereh­ty­nyt siihen.

Jos sai­sit vali­ta tämän kevään valin­ta­koe­kir­ja-aiheet, mit­kä ne oli­si­vat ja mik­si? 😊 Ker­ro kom­men­teis­sa tai lii­ty oikis­ha­ki­joil­le tar­koi­tet­tuun Face­book-ryh­mään ja osal­lis­tu kes­kus­te­luun! Etusi­vun oikeas­ta reu­nas­ta (ei vali­tet­ta­vas­ti käy­tös­sä mobii­li­nä­ky­mäs­sä) löy­tyy myös tähän tee­maan liit­tyen uusi kyse­ly kos­kien lempioikeudenalaasi. 

Seu­raa tai ota yhteyttä!

  • Blo­gin Face­book-sivu
    • Tyk­kää blo­gin Face­book-sivus­ta ja pysyt myös tätä kaut­ta ajan­ta­sal­la uusis­ta blogikirjoituksista!
  • Säh­kö­pos­ti: unelmanaoikis(ät)gmail(piste)com
    • Minul­le voi vapaas­ti lait­taa kysy­myk­siä blo­giai­hei­siin liit­ty­vis­tä jutuis­ta tai pyy­tää apua, jos joku muu asia mietityttää.
  • Twit­ter: @IiroRuolahti
    • Twiit­tai­len satun­nai­ses­ti eri­näi­sis­tä aiheis­ta, jon­ka lisäk­si re-twiit­taan usein itseä­ni kiin­nos­ta­via juttuja.
  • Lin­ke­dIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
    • Minut voi lisä­tä vapaas­ti kon­tak­tik­si, mut­ta hyväk­syn kon­tak­toin­ti­pyyn­tö­jä aina hie­man vaih­te­le­vas­ti riip­puen sii­tä tun­nen­ko kysei­sen hen­ki­lön. Con­tact-pyyn­nön yhtey­des­sä kan­nat­taa kir­joit­taa, että löy­sit pro­fii­li­ni blo­gin kaut­ta, jol­loin osaan hyväk­syä pyynnön.
  • You­Tu­be: Iiro Ruo­lah­ti
    • Kana­val­ta löy­tyy täl­lä het­kel­lä podcast-jak­so kos­kien opis­ke­li­joi­den asumistukea.

Jaa blogikirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää kategorian kirjoituksia

Ota yhteyttä!

Mietityttääkö jokin esimerkiksi oikikseen hakemisessa tai työnhaussa?

Autan mielelläni kaikissa blogin aiheisiin liittyvissä kysymyksissä!

Vastaa kyselyyn

Juridiikan osa-alueista minua kiinnostaa eniten

Katso vastaukset

Loading ... Loading ...

Liity sähköpostilistalle

Uusimmat kirjoitukset

Seuraa Facebookissa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.